Murhaajan arvuuttelu kestänyt jo 45 vuotta
Tänään lauantaina tulee kuluneeksi 45 vuotta siitä kun John F. Kennedy ammuttiin kuoliaaksi Dallasin Dealey Plaza-aukiolla Teksasissa.
Totuus Kennedyn salamurhasta vaivaa amerikkalaisia edelleen.
Virallisiin raportteihin jääneet aukot ja ristiriitaisuudet ovat jo vuosikymmeniä ruokkineet epäluuloja, joiden mukaan hallitus tietäisi murhasta enemmän kuin amerikkalaisille on kerrottu.
Murhaa tutkineen, korkeimman oikeuden presidentti Earl Warrenin johdolla toimineen komitean raportin mukaan Kennedyn murhasi yksin ja ilman liittolaisia Lee Harvey Oswald. Hän ampui Kennedyn työpaikkansa ikkunasta presidentin autosaattueen sivuuttaessa sen. Oswald itse murhattiin kaksi päivää tapahtuman jälkeen.
"Oswald ei vointu
olla ainoa ampuja"
Warrenin komitean työn tuloksia on kuitenkin pidetty epäluotettavina.
"Raportissa on yksinkertaisesti liian monta aukkoa", kertoi Dallasissa sijainneen Conspiracy- eli salaliittomuseon entinen johtaja Tom Bowden.
Hänen mukaansa jo Kennedyn vammat todistavat, ettei Oswald voinut olla ainakaan ainoa ampuja.
"Jos näin olisi, yhden luodeista olisi pitänyt kulkea siksakkia presidentin Lincoln Continental -avoautossa saadakseen aikaan kaikki ne vammat, joita tulituksessa syntyi Kennedyyn ja haavoittuneeseen Texasin kuvernööriin John Connallyyn", Bowden kertoi.
Salaliittoteorioista
ei ole ollut pulaa
Warrenin komission raportin saaman ankaran kritiikin johdosta Yhdysvaltain kongressi asetti vuonna 1976 uuden komission selvittämään salamurhaa. Se päätyi teoriaan, jonka mukaan ampujia olisi ollut Oswaldin lisäksi toinenkin. Tuntemattomaksi jääneen toisen ampujan luoti ei kuitenkaan osunut. Myös tämän raportin johtopäätökset on myöhemmin kyseenalaistettu.
Vuosien mittaan Kennedyn murhasta on syytetty mitä erilaisimpia salaliittoja, joiden taustalla olisivat olleet keskustiedustelupalvelu CIA, mafia, FBI, Fidel Castron hallitus tai sen vastustajat, Pohjois- Vietnam, Kennedyn varapresidentti Lyndon B. Johnson, Yhdysvaltain armeija, aseteollisuus tai jopa katolinen kirkko.
Ongelmallista näille teorioille on kuitenkin aina ollut se, että niissä on vielä enemmän aukkoja ja epäuskottavuuksia kuin murhan virallisessa selityksessä.
Muutoksen
presidentti
Yhdysvaltain seuraavaa presidenttiä Barack Obamaa on toistuvasti verrattu John F. Kennedyyn ja vertaus osuu kohdalleen ainakin osittain. Molemmat tulivat valituiksi virkaansa poikkeuksellisen nuorina ja molempia yhdistää selkeä älyllisyys.
Tärkein syy Kennedyn ja Obaman sijoittamiseen samaan kastiin on amerikkalaisten kansallisessa mytologiassa. Obama valittiin virkaansa suuren muutoksen lupauksena ja Kennedystä kuolemansa jälkeen tullut suuren mutta kesken jääneen amerikkalaisen muutoksen ikoni.
Vuoden 1960 vaalit niukasti vain sadalla tuhannella äänellä Richard Nixonia vastaan voittanut Kennedy palveli maansa presidenttinä vain vajaat kolme vuotta.
Kennedyn kaudesta muistetaan keskeisesti epäonnistunut yritys kaataa Kuuban diktaattori Fidel Castro ja maailman kolmannen maailmansodan partaalle ajanut Kuuban ohjuskriisi Neuvostoliiton ryhdyttyä sijoittamaan ydinohjuksia Kuubaan.
"Ich bin
ein Berliner"
Kennedy muistetaan myös kuuluisasta kommunismia kritisoineesta "Ich bin ein Berliner" (Olen berliiniläinen) -puheestaan, jonka hän piti Länsi- Berliinissä, kun muuri oli jakanut kaupungin kahtia.
Kennedyllä oli aktiivinen rooli myös Yhdysvaltain vetämisessä mukaan Vietnamin sotaan, vaikka hänen aikanaan puhuttiinkin vielä vain sotilasneuvonantajien lähettämisestä Etelä-Vietnamin hallituksen avuksi Pohjois-Vietnamin kommunisteja vastaan.
Kotimaaan politiikassa yhdeksi Kennedyn lyhyen virkakauden tärkeimmistä asioista nousi Yhdysvaltain mustan kansalaisoikeusliikkeen kasvu maailmanlaajuisen huomion kohteeksi.
Yhdenvertaisuuden takaavat lait säädettiin kuitenkin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
http://www.kaleva.fi/plus/Murhaajan_arv ... a_765553+0
