Estonian ympärillä velloo edelleen – esimerkiksi nämä 4 kysymystä ovat vailla vastausta
Julkaistu: 29.9. 10:46
Vaikka turmasta on kulunut jo 25 vuotta, vastaamattomat kysymykset pitävät salaliittoteoriat hengissä.
KESKIVIIKKOAAMUYÖ, syyskuun 28. 1994. Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut autolautta Estonia kallistuu rajusti Itämerta kurittavassa syysmyrskyssä. Alle tunnissa koko laiva painuu pinnan alle ja vie mukanaan 852 ihmishenkeä.
Yllä sukeltajien kuvaa Estonian hylystä joulukuulta 1994.
Estonian kohtalo kaihertaa Virossa edelleen. Niin paljon, että esimerkiksi Viron suurimman oppositiopuolueen Reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas on julkisuudessa asettunut kannattamaan ajatusta hylyn tutkimisesta uudelleen. Samoin Viron entinen valtakunnansyyttäjä Margus Kurm on vaatinut tutkinnan avaamista uudelleen.
Turman ympärillä velloo edelleen vastauksetta jääneiden kysymysten aaltoja. Ainakin nämä neljä seikkaa herättävät edelleen kysymyksiä.
1. Tiesikö joku enemmän?
Estoniaan löyhemmin tai tiiviimmin liittyviä henkilöitä on saanut surmansa hämärissä olosuhteissa useita. Eesti Päevaleht kertoo esimerkiksi Viron tullin pääjohtajana 1990-luvun alussa toimineen Igor Krištapovitšin kohtalosta. Krištapovitš ammuttiin omalle pihalleen vain muutama viikko Estonian uppoamisen jälkeen.
Surman syitä on haettu monesta suunnasta: Krištapovitšin on arveltu työskennelleen yhdessä venäläisten kanssa tai pyörittäneen salakuljetusbisnestä juuri Estonialla. Verityön taustat ovat kuitenkin pysyneet selvittämättöminä – eikä ihme: Viron poliisi kirjasi samana vuonna noin 400 tappoa tai murhaa.
Yhtä hämärästi loppunsa kohtasi myös Estonian omistaneen varustamo Estlinen onnettomuuden aikainen toimitusjohtaja Harri Enula. Enulan ruumis löytyi Tallinnan ja Keilan väliseltä rautatieltä piikkilankaan kiedottuna kesällä 1996. Eesti Päevalehden mukaan poliisi piti tapausta itsemurhana, eivätkä kuolemaan johtaneet tapahtumankulut ole selvinneet.
Henkensä menettäneiden listassa ovat myös Tallinnan keskustassa keskellä päivää ammutut Heikki ja Anne. Mies ja nainen työskentelivät turvallisuusfirmassa ja heidän ammuttiin Eesti Telefon -puhelinyhtiön kellarissa joulukuussa 1994. Myöhemmin Heikin äidin kerrotaan puhuneen, kuinka hänen poikansa oli saanut tehtäväkseen toimittaa paketti Estonialle juuri ennen laivan lähtemistä kohtalokkaalle viimeiselle matkalleen. Paketin kiinnostavuutta lisäsi se, että se oli pitänyt toimittaa suoraan laivan kapteenille. Sisällöstä ei Heikin äidillä ollut kuitenkaan tietoa.
2. Mitä Estonia kuljetti?
Laajalle levinneen salaliittoteorian mukaan Estonia kuljetti sotatarvikkeita Ruotsiin ja joko upposi jonkinlaisen räjähdetapaturman seurauksena tai upotettiin tarkoituksella.
Eesti Päevalehden mukaan onnettomuustutkinnassa selvisikin, että Estonia oli todella kuljettanut sotatarvikkeita – tosin viikkoa-paria ennen turmaa. Turmamatkan todellisesta lastista taas ei ole tietoa, sillä tutkinnan saamat tiedot on salattu 70 vuodeksi.
Lisää kierroksia lastin hämäräperäisyyden teorioihin antaa EPL:n mukaan se, että Ruotsin merenkulun tarkastuslaitoksen tietoihin nojaten 19 tutkintaan liittyvillä sukelluksilla kuvatuista videoista olisi poltettu.
3. Salaperäisiä matkalaukkuja ja paketteja
Paitsi Heikin laivalle kuljettamaksi kerrottu paketti, liittyy Estoniaan myös toinen hämmennystä herättävä esine: matkalaukku.
Estonian uppoamisiltana laivalla matkasi kohti Ruotsia myös Eesti Päevalehden salaperäiseksi kuvailema itävirolainen liikemies Aleksandr Voronin. Mies oli matkalaukkuineen matkalla Tanskaan liiketapaamiseen, mutta oli sanojensa mukaan valinnut kulkupeliksi Estonian, koska pelkäsi illalle ennustetun myrskyn aiheuttavan lentojen peruutuksia.
Vaikka Voronin itse pelastuikin, matkalaukku jäi uppoavaan laivaan. Myöhemmin virolainen Õhtuleht kirjoitti Estonian hylkyä tutkimaan lähetettyjen sukeltajien saaneen tehtäväkseen etsiä Voroninin matkalaukku ”hinnalla millä hyvänsä”. Lehden tietojen mukaan laukku löydettiin Estonian uppoamisyönä laivalla matkustajana olleen kapteeni Avo Pihtin hytistä.
Voroninin nimi on yhdistetty paitsi asebisneksiin myös venäläisen avaruusteknologian länteen suuntautuneeseen salakuljetukseen.
25 vuotta sitten tapahtuneessa autolautta Estonian uppoamisessa menehtyneitä muisteltiin lauantaina Tallinnassa. Muistomerkille tuotiin muun muassa kynttilöitä ja seppeleitä.
4. Eläviä vai kuolleita?
Joidenkin Estonialla olleiden henkilöiden lopullisesta kohtalosta on liikkunut huhuja – ja liikkuu edelleen. Esimerkiksi matkustajana laivalla olleen kapteeni Avo Pihtin leski ei suostunut uskomaan miehensä kuolleen turmassa. Piht väitetään nähdyn sairaalassa Turussa välittömästi turman jälkeen, mutta kadonneen sen jälkeen jäljettömiin.
Samaa tarinaa kerrotaan myös laivan henkilökuntaan kuuluneesta Kalev Vahtrasista, joka onnettomuuden jälkeen kerrottiin tuodun sairaalaan Turkuun. Myöhemmin omaiset kuitenkin saivat tiedon, ettei Vahtras ollut selvinnyt koko onnettomuudesta. Kun hänen merestä nostettu ruumiinsa oli myöhemmin luovutettu omaisille, nämä kertoivat ruumiissa olleen selviä väkivallan merkkejä. Veitseniskujen ja viiltohaavojen jäljet paljastivat Vahtrasin vaimon mukaan, että miestä oli kidutettu.
Lisäksi turmaa tutkineen kansainvälisen tutkintalautakunnan alkuperäinen johtaja Andi Meister on julkaisemassaan kirjassa kirjoittanut kahdeksasta Estonialta alun perin pelastetusta, mutta myöhemmin kadonneesta henkilöstä. Meister on sittemmin pitäytynyt kommentoimasta Estoniaa täysin, ja Eesti Päevalehden mukaan Virossa liikkuu huhuja, joiden mukaan Meister olisi luopunut tutkintalautakunnan johtajan paikasta alettuaan pelätä, että häntä seurataan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-20000062 ... ml?ref=rss
Ps.Viestien lainaaminen/quote ei toimi puhelimella