Poliisi paljastaa: näin monta katujengiryhmää Suomessa toimii nyt – Nuorten väkivalta rajussa kasvussa
Nuorten tekemien rikosten määrä on Suomessa viime vuoteen verrattuna kasvanut vahvasti. Huomattavinta kasvua on tullut alaikäisten suorittamiin ryöstörikoksiin, joiden määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Kun viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla alle 18-vuotiaiden tekemien ryöstöjen määrä oli 484, näiden rikosten määrä oli tänä vuonna kasvanut jo 735 tapaukseen.
Muita nuorten keskuudessa eniten kasvaneiden rikoslajitapauksista ovat laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset sekä liikennerikokset ja pahoinpitelyt.
– Pahoinpitelyiden osalta rikosmäärien kasvu alkoi vuoden 2019 tienoilla. Sen jälkeen voimakas nousu on jatkunut, kertoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.
Poliisiksi palanneen ex-kansanedustaja Tom Packalénin puheet katujengirikollisuudesta muuttuivat – ”Pitää sanoa korrektisti, etten saa nuhteluita”
Törkeisiin liikennerikoksiin syyllistyviä alaikäisiä oli kuluvan vuoden ensipuoliskolla yli neljännes enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
– Kyllä tällainen määrä on huolestuttavan suuri. Ilmiö selittyy hyvin pitkälle uudesta ikäpoikkeusluvasta, joka tuli voimaan lokakuussa 2022. Sehän antoi 17-vuotiaille oikeuden ajokortin hankintaan, Heikinheimo kertoo.
Yhä useampi nuori ajaa autoa huumeiden vaikutuksen alaisena.
Heinäkuussa 2023 iältään 18–20-vuotiaita nuoria oli huumeiden aiheuttamissa rattijuopumusrikoksissa kolmannes enemmän kuin viime vuonna.
Kun nuorille karttuu ikää, ajotahti maltillistuu: 20 vuotta täyttäneet nuoret eivät vaarantaneet alkuvuodesta juurikaan enemmän liikenneturvallisuutta kuin viime vuonna.
Yhä useammassa huumekauppatilanteessa käytetään nyt väkivaltaa. Ilmiö on laajentunut myös nuuska- ja sähkötupakkakaupankäyntiin.
Nuorten ryöstely on Helsingissä jo arkea, vaikka ei pitäisi
Uusimpana laajenevana ilmiönä ovat sosiaalisessa mediassa leviävät loukkaavat videot.
– Somessa jaetaan nyt aiempaa enemmän videoita, joita nuoret ovat kuvanneet toisia nuoria nöyryyttävissä videoissa. Näitä videoita on sitten jaettu hyvinkin laajalle, samoin esimerkiksi seksuaalisia kuvia, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.
Heikinheimo, Pimiä ja muut asiantuntijat tekivät selkoa nuorten rikollisuudesta poliisin tänään Espoon Otaniemessä pitämässä tiedotustilaisuudessa.
Poliisi on huolestunut myös katujengi-ilmiön laajenemisesta.
– Poliisi on tunnistanut kaikkiaan yksitoista katujengiryhmää, joihin liittyy kaikkiaan noin kolmesataa henkilöä. Heistä puolet on jengeissä varsinaisia jäseniä, kertoo Heikinheimo.
Heikinheimon mukaan näistä jengeistä valtaosa toimii pääkaupunkiseudulla sekä Itä- ja Länsi-Uusimaalla.
– Muutaman ryhmän on havaittu toimivan Turussa. Tämä ei tarkoita, etteikö muualla Suomessa paljastuisi vakavaa rikollisuutta, mutta katujengeiksi niiden tekeviä ei voida kutsua, Heikinheimo kertoo.
Helsingin poliisilaitokselle on jo perustettu katujengirikollisuuteen keskittyvä ryhmä.
– Vaikka nuorisorikollisuus on eri asia kuin katujengien rikokset, on rikoksia tekevän nuoren kynnys liittyä katujengeihin valitettavan matala, Heikinheimo mainitsee.
Väkivaltarikoksiin nuoret syyllistyvät ennen kaikkea lyöntien ja potkujen avulla. Esimerkiksi lyömistä käytettiin reilussa 70 prosentista kaikesta väkivallasta – potkimisen osuus on edelleen noin 40 prosenttia.
Teräasetta käytetään lähes 15 prosentissa ja kuristamista noin joka kymmenennessä rikoksessa. Sen sijaan ampuma-aseeseen turvauduttiin vain kahdessa prosentissa tapauksista.
Yhdessä rikosjutussa on useita teonpiirteitä, eikä niitä koskevia lukuja tästä syystä voi laskea yhteen.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6174514