Kuka on mielestäsi Bodomin surmien takana? versio 2022

[LexVeritas]

^Yritä nyt vaan mennä sinne vammaketjuun dorkailemaan esimerkiksi astalon aiheuttamaksi sopivasta ruhjehaavasta Gustafssonin vasemman korvan yläpuolella. Huomaa myös, että jokaisella uhreista oli ainoastaan matalaenergisia vammoja, joka tarkoittaa siis lähinnä sitä, että ne olivat aiheutetut lihasvoimalla. Huomioi myös, että kun leuka- ja suukirurgi Kontio puhui "matalamman tason vammoista" hän puhui nimenomaan ja ainoastaan Gustafssonin leukamurtumista ottamatta kantaa todennäköiseen aivovammaan, johon hänellä ei olisi ollut asiantuntemustakaan.

[Ross Sullivan]

^Yritä nyt vaan mennä sinne vammaketjuun dorkailemaan esimerkiksi astalon aiheuttamaksi sopivasta ruhjehaavasta Gustafssonin vasemman korvan yläpuolella. Huomaa myös, että jokaisella uhreista oli ainoastaan matalaenergisia vammoja, joka tarkoittaa siis lähinnä sitä, että ne olivat aiheutetut lihasvoimalla. Huomioi myös, että kun leuka- ja suukirurgi Kontio puhui "matalamman tason vammoista" hän puhui nimenomaan ja ainoastaan Gustafssonin leukamurtumista ottamatta kantaa todennäköiseen aivovammaan, johon hänellä ei olisi ollut asiantuntemustakaan.

Yritä nyt hyvä oletettu nauttia kesästä! Vihaisuutesi on koomista.

Lääkärit dorkailleet tarpeeksi:

”Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.”

Mutta kyllä mä ymmärrän mitä älyköit. Älyköit, että muut kuolivat, Nisse selvisi pintanaarmuilla ilman pysyviä vammoja ja siinä ei ole mitään outoa.

[LexVeritas]

^Gustafsson ei (eivätkä myöskään lääkärit) ole tietääkseni koskaan väittänyt olleensa tajuton neljän päivän ajan. Hän on todennut, ettei muista mitään ajasta sairaalassa ensimmäisten päivien ajalta. Se voi johtua mm. lääkityksestä. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden kestosta ei ole tietoa. Sairaalaan tuotaessa hän ei ole ole ollut tajuton, vaan hänen tajunnantasonsa on asianmukaisesti todettu olleen hieman tajuttomuuden yläpuolella. Gustafsson ei ilmeisestikään ole teeskennellyt tajutonta, koska on reagoinut ärsykkeisiin mm. örähtelemällä. Tajuton ei reagoi. Vaikuttaisi typerältä teeskennellä tajuttomuutta reagoimalla ulkoisiin ärsykkeisiin. Silloinen amanuenssi Hassinen on ommellut Gustafssonin päässä olleita haavoja puolen tunnin ajan heti sairaalaan tulon jälkeen. On oletettavaa, että emeritusprofessori Ilmo Hassinen todistaessaan Gustafssonin tajunnantason tilasta on tiennyt, mistä on puhunut.

[Ross Sullivan]

^Gustafsson ei (eivätkä myöskään lääkärit) ole tietääkseni koskaan väittänyt olleensa tajuton neljän päivän ajan. Hän on todennut, ettei muista mitään ajasta sairaalassa ensimmäisten päivien ajalta. Se voi johtua mm. lääkityksestä. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden kestosta ei ole tietoa. Sairaalaan tuotaessa hän ei ole ole ollut tajuton, vaan hänen tajunnantasonsa on asianmukaisesti todettu olleen hieman tajuttomuuden yläpuolella. Gustafsson ei ilmeisestikään ole teeskennellyt tajutonta, koska on reagoinut ärsykkeisiin mm. örähtelemällä. Tajuton ei reagoi. Vaikuttaisi typerältä teeskennellä tajuttomuutta reagoimalla ulkoisiin ärsykkeisiin. Silloinen amanuenssi Hassinen on ommellut Gustafssonin päässä olleita haavoja puolen tunnin ajan heti sairaalaan tulon jälkeen. On oletettavaa, että emeritusprofessori Ilmo Hassinen todistaessaan Gustafssonin tajunnantason tilasta on tiennyt, mistä on puhunut.

"Vaikuttaisi typerältä teeskennellä tajuttomuutta reagoimalla ulkoisiin ärsykkeisiin. Silloinen amanuenssi Hassinen on ommellut Gustafssonin päässä olleita haavoja puolen tunnin ajan heti sairaalaan tulon jälkeen. On oletettavaa, että emeritusprofessori Ilmo Hassinen todistaessaan Gustafssonin tajunnantason tilasta on tiennyt, mistä on puhunut."

Kyllä vaikuttaisi. Ihmiset aina muutenkaan ole mitenkään täydellisiä. Hassisen on todennäköisesti hoitanut homman ruutininomaisesti pohtimatta Nissen mahdollisuutta syyllisyyttä tai syyttömyyttä.

[Kosti]

Niin niin. Yksi uhreista vähintäänkin ylitapettu, kaksi muutakin saanut vakavia vammoja ja sitten seurueen isokokoisin niitä nakkikioskivammoja. Kyllä tuon nyt jotain pitäisi mielestäni kertoa. Mutta näitä samojahan täällä on jauhettu toistakymmentä vuotta, no lähes kaksikymmentä. Puolesta ja vastaan. Osa jauhajista mennyt vaihtoon. No uusia tilalle.^^

[LexVeritas]

^
Kuten hyvin monta kertaa jo todettu, niin leukaspesialisti Kontion puhuessa Gustafssonin leukamurtumista, hän puhui nimenomaan niistä, ei Gustafssonin aivovammasta, jonka todennäköistä olemassaoloa eivät syyttäjänkään lääkärit kiistäneet.

^^

Hassinen on muodostanut käsityksensä Gustafssonin terveydellisestä tilasta lääketieteellisin perustein. Samaan aikaan paikalla olleet poliisit ovat oletettavasti pohtineet asiaa myös muista näkökulmista.

Muillekin ymmärtämättömille kuin Sullivanille Ja Kostille tähdennettäköön vielä pähkinänkuoressa, että Gustafsson ei ole ollut tajuton sairaalaan tuotaessa. Hän ei ole väittänyt olleensa tajuton neljän päivän ajan.
Aivovamman jälkitilan oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. On tavallista, että vammautumispaikalta on joku hämärä muistikuva, sitten on täysin pimeää aikaa, ja sen jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti palautuu, jos palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä sekavuus, ja siis päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus. Keskivaikeassa aivovammassa muistiaukko kestää vuorokaudesta viikkoon.
Kuvantamistutkimuksellisin keinoin aivovammaa ei vielä nykyäänkään pystytä aina havaitsemaan. Psyykkisellä mekanismilla syntyvä muistiaukko on mahdollinen voimakkaasti järkyttävien tapahtumien yhteydessä.

Oikeudessa todistaneen neurologian erikoislääkäri ja neurotraumatologian professori Olli Tenovuon mukaan kaikki käytettävissä oleva dokumentaatio muodostaa loogisen näytön Gustafssonilla olleesta keskivaikeasta aivovammasta.

Lisäksi:

On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma.

- Olli Tenovuo-

[Korpisoturi]

^
Kuten hyvin monta kertaa jo todettu, niin leukaspesialisti Kontion puhuessa Gustafssonin leukamurtumista, hän puhui nimenomaan niistä, ei Gustafssonin aivovammasta, jonka todennäköistä olemassaoloa eivät syyttäjänkään lääkärit kiistäneet.

^^

Hassinen on muodostanut käsityksensä Gustafssonin terveydellisestä tilasta lääketieteellisin perustein. Samaan aikaan paikalla olleet poliisit ovat oletettavasti pohtineet asiaa myös muista näkökulmista.

Muillekin ymmärtämättömille kuin Sullivanille Ja Kostille tähdennettäköön vielä pähkinänkuoressa, että Gustafsson ei ole ollut tajuton sairaalaan tuotaessa. Hän ei ole väittänyt olleensa tajuton neljän päivän ajan.
Aivovamman jälkitilan oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. On tavallista, että vammautumispaikalta on joku hämärä muistikuva, sitten on täysin pimeää aikaa, ja sen jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti palautuu, jos palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä sekavuus, ja siis päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus. Keskivaikeassa aivovammassa muistiaukko kestää vuorokaudesta viikkoon.
Kuvantamistutkimuksellisin keinoin aivovammaa ei vielä nykyäänkään pystytä aina havaitsemaan. Psyykkisellä mekanismilla syntyvä muistiaukko on mahdollinen voimakkaasti järkyttävien tapahtumien yhteydessä.

Oikeudessa todistaneen neurologian erikoislääkäri ja neurotraumatologian professori Olli Tenovuon mukaan kaikki käytettävissä oleva dokumentaatio muodostaa loogisen näytön Gustafssonilla olleesta keskivaikeasta aivovammasta.

Lisäksi:

On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma.

- Olli Tenovuo-

Asia kuin jenkeissä. Puolustus löytää lääkärin, joka kertoo syytetyn tarinaa. Toki on niin, että Nissen vammojen laatu on jäänyt epäselväksi. Alkuperäinen tutkimus on tehty 60-luvun menetelmin ja todennäköisesti hyvin puolivillaisesti. Ei ole ollut mitään syytä epäillä, että Nisse olisi syyllinen. Jälkeenpäin asian tutkiminen on turhaa ja typerää, koska se perustuu pitkälti tulkintaan.

Se nyt vaan on niin, että kolme kuoli ja yksi selvisi ilman pysyvää haittaa. Mahdollistahan se on ulkopuolisen tekijän skenaariossa, mutta aivan hevetillinen sattuma olisi kyseessä.

[JasseHames]

Se nyt vaan on niin, että kolme kuoli ja yksi selvisi ilman pysyvää haittaa. Mahdollistahan se on ulkopuolisen tekijän skenaariossa, mutta aivan hevetillinen sattuma olisi kyseessä.

Tähän liittyen kiinnostaisi tietää edes johonkin perustuen, mikä on ulkopuolisen tekijän skenaariossa odotusarvo ja keskihajonta kuolleiden määrälle ja vammojen laadulle? Toistokokeita asian tutkimiseksi ei voida tehdä, ja faktoreita on suhteellisen paljon, joten ehkä sen jotenkin ymmärtää, miksi oikeusistuin ei lähtenyt edes karkeasti arvioimaan tällaisen sattuman todennäköisyyttä. Joudumme siis tyytymään nollahypoteesiin Gustafssonin syyttömyydestä. Nykyään jokainen voi lukea tuomion suoraan tältä foorumilta: viewtopic.php?t=40872 Oikeusistuimen mielestä tässä siis ei oltu lähelläkään nollahypoteesin, jota tässä kontekstissa hienommin syyttömyysolettamaksi nimitetään, hylkäämistä.

[Korpisoturi]

Se nyt vaan on niin, että kolme kuoli ja yksi selvisi ilman pysyvää haittaa. Mahdollistahan se on ulkopuolisen tekijän skenaariossa, mutta aivan hevetillinen sattuma olisi kyseessä.

Tähän liittyen kiinnostaisi tietää edes johonkin perustuen, mikä on ulkopuolisen tekijän skenaariossa odotusarvo ja keskihajonta kuolleiden määrälle ja vammojen laadulle? Toistokokeita asian tutkimiseksi ei voida tehdä, ja faktoreita on suhteellisen paljon, joten ehkä sen jotenkin ymmärtää, miksi oikeusistuin ei lähtenyt edes karkeasti arvioimaan tällaisen sattuman todennäköisyyttä. Joudumme siis tyytymään nollahypoteesiin Gustafssonin syyttömyydestä. Nykyään jokainen voi lukea tuomion suoraan tältä foorumilta: viewtopic.php?t=40872 Oikeusistuimen mielestä tässä siis ei oltu lähelläkään nollahypoteesin, jota tässä kontekstissa hienommin syyttömyysolettamaksi nimitetään, hylkäämistä.

Aivan! Tottahan toki ulkopuolinen tekijä hakkaa muut hengiltä ja sitten se vahvin yksi selviää ilman pysyviä vammoja (vammat sopivat täydellisesti puolustusvammoiksi).

Tähän todellakin tarvitaan jakauma ja tärkeää on selvittää jakauman muoto.

Mitäs jos itse aloittaisit jakauman perustelemisella? On arkijärjen vastaista esittää, että ulkoinen tekijä tappaa 3 mutta yksi jää vähäisille vammoille, joten annas poika selittää käppyrän kanssa.

[Korpisoturi]

Se nyt vaan on niin, että kolme kuoli ja yksi selvisi ilman pysyvää haittaa. Mahdollistahan se on ulkopuolisen tekijän skenaariossa, mutta aivan hevetillinen sattuma olisi kyseessä.

Tähän liittyen kiinnostaisi tietää edes johonkin perustuen, mikä on ulkopuolisen tekijän skenaariossa odotusarvo ja keskihajonta kuolleiden määrälle ja vammojen laadulle? Toistokokeita asian tutkimiseksi ei voida tehdä, ja faktoreita on suhteellisen paljon, joten ehkä sen jotenkin ymmärtää, miksi oikeusistuin ei lähtenyt edes karkeasti arvioimaan tällaisen sattuman todennäköisyyttä. Joudumme siis tyytymään nollahypoteesiin Gustafssonin syyttömyydestä. Nykyään jokainen voi lukea tuomion suoraan tältä foorumilta: viewtopic.php?t=40872 Oikeusistuimen mielestä tässä siis ei oltu lähelläkään nollahypoteesin, jota tässä kontekstissa hienommin syyttömyysolettamaksi nimitetään, hylkäämistä.

Voisin kuvitella, että KRP:llä on jonkinlainen käsitys todennäköisyyksistä.

Hassuinta on, että esim. Blexi on mielessään sekä lääketieteen että juridiikkaan asiantuntija.

Sellainen tieto puuttunee, että Suomessa lähes 90% tapauksista on sellaisia, että syyttäjän kanta voittaa. Toisin sanoen jutut ratkeavat Suomessa erittäin usein jo syyttämisvaiheessa.

Ei se silleen mene Suomessa, että syyttäjä vähän huvikseen kokeilee heitellä jotain ja sitten oikeus jumalaisessa viisaudessaan usein oikaisee syyttäjän näkemyksen.

[Korpisoturi]

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

On eittämättä todennäköistä, että kolme tapetaan ja vahvin saa pleksiinsä pari kertaa nyrkistä. Siihen ei käppyrää tarvita.

Nisse itse kertonut:

”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”.

[JasseHames]

Se nyt vaan on niin, että kolme kuoli ja yksi selvisi ilman pysyvää haittaa. Mahdollistahan se on ulkopuolisen tekijän skenaariossa, mutta aivan hevetillinen sattuma olisi kyseessä.

Tähän liittyen kiinnostaisi tietää edes johonkin perustuen, mikä on ulkopuolisen tekijän skenaariossa odotusarvo ja keskihajonta kuolleiden määrälle ja vammojen laadulle? Toistokokeita asian tutkimiseksi ei voida tehdä, ja faktoreita on suhteellisen paljon, joten ehkä sen jotenkin ymmärtää, miksi oikeusistuin ei lähtenyt edes karkeasti arvioimaan tällaisen sattuman todennäköisyyttä. Joudumme siis tyytymään nollahypoteesiin Gustafssonin syyttömyydestä. Nykyään jokainen voi lukea tuomion suoraan tältä foorumilta: viewtopic.php?t=40872 Oikeusistuimen mielestä tässä siis ei oltu lähelläkään nollahypoteesin, jota tässä kontekstissa hienommin syyttömyysolettamaksi nimitetään, hylkäämistä.

Aivan! Tottahan toki ulkopuolinen tekijä hakkaa muut hengiltä ja sitten se vahvin yksi selviää ilman pysyviä vammoja (vammat sopivat täydellisesti puolustusvammoiksi).

Tähän todellakin tarvitaan jakauma ja tärkeää on selvittää jakauman muoto.

Mitäs jos itse aloittaisit jakauman perustelemisella? On arkijärjen vastaista esittää, että ulkoinen tekijä tappaa 3 mutta yksi jää vähäisille vammoille, joten annas poika selittää käppyrän kanssa.

Arkijärkeen (etenkin tekijän näkökulmasta) vetoaminen tällaisissa käsittämättömissä ja järjettömissä teoissa on hyvin kyseenalainen argumentti, jos sellaiseksi tarkoitettu.

Äkkiseltään tulee mieleen paljon vaihtoehtoisia tapahtumien kulkuja, joissa on myös jonkinlaisessa osassa tekijän järjenkäyttö. Esimerkki:

Jospa Gustafsson on herännyt yöllä pakottavasti paskalle ja lähtenyt muita telttaseurueen jäseniä ajatellen vähän pidemmän matkan päähän tyhjentämään peräsuoltaan. Tekijä on tällä välin hyökännyt raivopäissään ja täysin itsekontrollin menettäneenä kolmen teltassa nukkumassa olleen henkilön kimppuun. Gustafssonin palatessa teltalle hän on havainnut puukolla uhreja viimeistelevän tekijän. Gustafsson on mennyt puolustamaan ystäviään. Tästä yllättyneenä ja ehkä pelästyneenäkin uhasta jäädä kiinni verekseltään tekijän raivo on huomattavasti laantunut ja hän alkaa jo hieman tulla järkiinsä. Onnistuttuaan kamppailussa Gustafssonin kanssa tainnuttamaan hänet tekijä on tehnyt päätöksen poistua nopeasti paikalta vieden mukanaan joitain tavaroita uhreilta. Boismanin ja Gustafssonin kenkien suhteen tekijä on mahdollisesti pakomatkan aikana alkanut ajattelemaan taas vähän enemmän järjellään. Murhan tulevassa uutisoinnissa oletettavasti (Tulilahden uutisoinnin perusteella) kerrottaisiin tekijöiltä anastetusta omaisuudesta, jolloin hänen ei kannattaisi käyttää/myydä/tms. kenkiä, koska joku hänen tuttavansa/sukulaisensa saattaisi ajallisesti yhdistää hänen jalkoihinsa ilmestyneet, ei-suoraan-kaupasta-ostetut kengät lehtikirjoituksiin uhreilta varastetuista kengistä.

[Korpisoturi]

^jäi vähän epäselväksi, että millä tavoin se olisi kyseenalainen argumentti?

Oikeus usein perustelee asioita ”yleisellä elämänkokemuksella”.

[JasseHames]

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

On eittämättä todennäköistä, että kolme tapetaan ja vahvin saa pleksiinsä pari kertaa nyrkistä. Siihen ei käppyrää tarvita.

Nisse itse kertonut:

”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”.

Oikeastaan en ole käppyrää perusteeksi kysynytkään. Mutta eipä mitään muitakaan perusteita (muuta kuin tietenkin se, että KRP on epäillyt Gustafssonia tekijäksi) ole näkynyt ja tuskin koskaan näkyykään.

Jos muuten noin oikeasti tietää, niin pitäisi olla oikeudessa asiantuntijatodistaja. Tuskin me maallikkoina voidaan tällä foorumilla mitenkään ymmärtää noitä hienouksia.

[Korpisoturi]

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

On eittämättä todennäköistä, että kolme tapetaan ja vahvin saa pleksiinsä pari kertaa nyrkistä. Siihen ei käppyrää tarvita.

Nisse itse kertonut:

”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”.

Oikeastaan en ole käppyrää perusteeksi kysynytkään. Mutta eipä mitään muitakaan perusteita (muuta kuin tietenkin se, että KRP on epäillyt Gustafssonia tekijäksi) ole näkynyt ja tuskin koskaan näkyykään.

Jos muuten noin oikeasti tietää, niin pitäisi olla oikeudessa asiantuntijatodistaja. Tuskin me maallikkoina voidaan tällä foorumilla mitenkään ymmärtää noitä hienouksia.

”mikä on ulkopuolisen tekijän skenaariossa odotusarvo ja keskihajonta kuolleiden määrälle ja vammojen laadulle?”

Kyllä näistä käppyrä piirtyy. Jää vaan näyttämättä, että millainen käppyrä. Ei sinulla tosin mitään perusteita muutenkaan ole.

Snuffi on juuri perustellut hienosti tilastoihin vedoten todennäköisyyksiä toisessa ketjussa, johon itsekin osallistut.

Saat siitä ne varmaan luettua ja kommentoitua, veikkaan vahvasti, että et kykene niihin kommentoimaan mitään.