MURHA.INFO

Oikeassa olet.

Cotton kirjoitti:Pahalta näytti ja tuntui kun intissä koiria lyötiin ja hakkaamalla hakattiin aikanaan...

Koirista koulutettiin siellä ns. sotilaspoliisikoiria joiden tarkoitus kärjistettynä oli sama kuin piipussa olevan patruunan...

Kuten ABC sanoi, järjenköyhää.
Sotilaspoliisikoiraa voidaan verrata yleensä poliisin "partiokoiraan", jonka hallussa pitää olla voimankäytön lisäksi muita tehtäviä, kuten jälki ja mahdollisesti vaikkapa esine-etsintä. Näillä monialaosaajilla on oltava hyvä koira-ohjaaja suhde. Koirilla on oltava halu palvella isäntäänsä ja suorittaa annettu tehtävä ikäänkuin laumansa kanssa yhdessä, ei isäntäänsä sokeasti noudattaen. Isäntäänsä kovasti pelkäävä koira ei kykene samanlaisiin suorituksiin, kuin isäntäänsä omasta halustaan suorastaan palvova koira. Asiaan vihkiytymättömän on usein hankala erottaa pelkäävä ja innolla palvova koira toisistaan.

Vaikka puhuttaisiinkin "voimankäyttökoirasta", jonka maailma on tarkoituksella tehty synkäksi, näitä koiria on lähinnä erikoisyksiköiden (Karhu-yksikkö, Erikoisjääkärit, Rajan erikoisjääkärit) koirat. Vaikka koirien aggression nostamiseen käytetään ehkäpä julmalta tuntuviakin menetelmiä, niin luottamus omaan ohjaajaan koiralla täytyy olla olemassa. Siksi koirien piekseminen ohjaajan osalta on näinkin poikkeuksellisen koiran osalla sitä järjen köyhyyttä.

Toivottavasti Cotton ei aivan vastikään ole armeijaa käynyt, koska sielläkin koulutuksen taso on parantunut huimasti viimeisen viidentoistavuoden aikana.

Tälläisiksi voimankäyttökoiriksi muuten valitaan siksi yleisimpiä PK-rotuja, että monet näistä ns. vartio/suojeluskoiraroduista ei kokonsa, nopeutensa, ketteryytensä puolesta sovi voimankäyttökoiraksi, jota käytetään erilaisissa tehtävissä, joissa saattaa liikkumisvälineenä olla kaikki helikopterista-panssarivaunuun ja koira saatetaan laittaa "kiinni" vaikkapa ikkunaluukusta jonka luokse koira kiipeää tikapuita pitkin tai lasketaan valjailla. Siihen ei suuret tai kankeat rodut yksinkertaisesti taivu.

Mike Manner kirjoitti:

Clyde kirjoitti:http://www.blackkurt.ota.fi/45
Ihan pahaa teki katsoa noita kuvia, katsokaapa eritoten ekassa kuvassa hyvin näkyviä takajalkoja

Näytti "aika" huonolta, mutta mistä tää eläinrääkkäys asia kimpos tähän koulutus keskustelun keskelle?

Anteeksi, ehkä olisi pitänyt odottaa niin kauan että saatte sen koulutusasian ensin loppuun

ABC kirjoitti:

Andre kirjoitti: ""koira tietää kyllä mitä sen täytyy tehdä, sitä ei tarvitse kehua vaan koulutus toimii uhkailulla ja pelottelulla. Koiran ei tarvitse osata kuin istua, tulla luokse ja pysyä paikallaan käskystä, muu on aivan turhaa. Koira tietää milloin se tekee väärin ja sen täytyisi osata luonnostaan kaikki..." "- asenteella niitä ongelmakoiria tuleekin.

Voiko joku vielä nykyään vakavalla naamalla väittää tuollaista?

Kirjoituksesi perusteella Vilander vaikuttaa olevan jonkun sortin sadisti.

Luin tuon saman, mutta ainakin minulla jäi epäselväksi, missä kohdin lainaus loppui ja spekulaatio alkoi... Voiko joku selventää?

Koira ja ihminen voivat muodostaa lauman, mutta ei ole varmoja viitteitä siitä, että koira jotenkin pitäisi ihmistä silti "koirana". Laumaanhan voi kuulua muitakin elukoita. Koira on ikäänkuin pentususi, joka ottaa helposti ison (=korkean) ja turvallisen oloisen ihmisen johtajakseen, jota haluaa miellyttää.

Ettet olisi nyt sekoittanut sitä, että koira on älykkyydeltään pentusuden luokkaa (fakta) ja loppu on sitten sekulaatiotasi?

Mitä parempi luottamus on, sitä helpommin koira miellyttää johtajaa. Kun käskyt opitaan rentoutuneessa tilassa, ne jäävät koiralla paremmin selkärankaan, ja tulevat stressitilanteessakin noudatetuiksi.

Totta ja sontaa.
Mitä parempi luottamus, niin sitä parempi yhteistyö = kyllä.
Kun käskyt hiotaan sinne lanttuun rennosti, niin koira noudattaa niitä stressitilanteessakin paremmin = väärin.

Monet koirat ottavat suoraan johtajaksi perheestä sen, jonka katsovat voimakkaimmain oloiseksi, vaikka niiden hoitaja olisi joku muu. Koira hakee siten turvaa käskyttäjästään. Tätä luottamusta ei saa koskaan rikkoa hakkaamalla koiraa tai olemalla epäjohdonmukainen.

Olipa tilanne mikä hyvänsä, niin koiraa ei saa hakata, tai kouluttaa/opettaa olemalla epäjohdonmukainen.

Jos koiraa on näpäytettävä, rangaistuksen pitää tapahtua "itse teossa", ja suhteet on sen jälkeen normalisoitava esim. paijaamalla koiraa, kun tilanne on ohi.

Itse asia oikein, mutta "paijata" väärin. Koiraa rankaistuaan asian/"rikoksen" katsotaan olevan sovitettu ja koiralle ei tule mököttää enää sen jälkeen. Kaikista vähiten sitä pitää yrittää paijata/mielistellä/helliä/lelliä tuon tilanteen päätyttyä, vaan on odotettava, että koira tulee mieleistelemään ja sitten hyväksyttävä se koiran mielistely ilman, että itse alentuu liian suureen hellittelyyn/mielistelyyn siinä tilanteessa = Koiran mielestä suuri, viisas ja vahva johtaja.

Kaikki koirat, joiden luottamus ihmiseen on säilynyt, yrittävät kommunikoida ihmisen kanssa koirien omilla eleillä.

Oikein, että väärin.Koira yrittää kommunikoida joka tapauksessa ja -
Koira alkaa oppia ihmis-koira sanakirjan alkeita heti kun se alkaa pelautua ihmisten kanssa ja noin ollen käsittääkseni yrittää päästä mahdollisimman pitkälle koira-ihminen sanakirjassa ennen kuolemaansa.
Jos se riippuisi koirista, niin ne varmasti puhuisivat, mutta älykkyys on rajallista.

ja olen varma, että jos koirilla olisi äänijänteet, ne oppisivat helposti sanoja ja ehkä jopa yksinkertaisia lauseita, kuten puhumaan opettelevat lapset

"Jos". Toisinsanoen koira yrittää mielestäsi mielistellä laumansa korkeampaa jäsentä niin paljon kuin ikinä vaan mahdollista.

Olisi "hauskaa" tietää mitä seuraa, jos koirat olisivat niin älykkäitä, että osaisivat puhua. Veikkaan, että ravintoketju menis uusiksi aika radikaalisti.

Tuntemani koirat ovat oppineet syömiseen ja ulkoiluun liittyvän sanaston helposti, tosin roduissa on eroja oppimisnopeuden suhteen. Kiertoilmausten käyttäminen ei auta kovin montaa kertaa, koska elukat osaavat yhdistää tiettyjä sanoja, eleitä, äänenpainoja ja tilanteita.

Koira oppii ymmärtämään kovin nopeasti, että mitä tietyistä äänenpainoista ja ruumiinkielestä on tiedossa... Niin hyvässä kuin pahassakin jos koulutus (oli se tahallista, tai tahtomatonta) on määrätietoista.

Mike Manner kirjoitti:

Koira ja ihminen voivat muodostaa lauman, mutta ei ole varmoja viitteitä siitä, että koira jotenkin pitäisi ihmistä silti "koirana". Laumaanhan voi kuulua muitakin elukoita. Koira on ikäänkuin pentususi, joka ottaa helposti ison (=korkean) ja turvallisen oloisen ihmisen johtajakseen, jota haluaa miellyttää.

Ettet olisi nyt sekoittanut sitä, että koira on älykkyydeltään pentusuden luokkaa (fakta) ja loppu on sitten sekulaatiotasi?

Pistäs referenssiä tuosta... Näkemieni tutkimusten mukaan koira nimenomaan on säilyttänyt luonteessaan monia pentumaisuuksia.

Mitä parempi luottamus on, sitä helpommin koira miellyttää johtajaa. Kun käskyt opitaan rentoutuneessa tilassa, ne jäävät koiralla paremmin selkärankaan, ja tulevat stressitilanteessakin noudatetuiksi.

Totta ja sontaa.
Mitä parempi luottamus, niin sitä parempi yhteistyö = kyllä.
Kun käskyt hiotaan sinne lanttuun rennosti, niin koira noudattaa niitä stressitilanteessakin paremmin = väärin

Pistäs taas referenssiä... vai onko tässä vain sana sanaa vastaan?

Jos koiraa on näpäytettävä, rangaistuksen pitää tapahtua "itse teossa", ja suhteet on sen jälkeen normalisoitava esim. paijaamalla koiraa, kun tilanne on ohi.

Itse asia oikein, mutta "paijata" väärin. Koiraa rankaistuaan asian/"rikoksen" katsotaan olevan sovitettu ja koiralle ei tule mököttää enää sen jälkeen. Kaikista vähiten sitä pitää yrittää paijata/mielistellä/helliä/lelliä tuon tilanteen päätyttyä, vaan on odotettava, että koira tulee mieleistelemään ja sitten hyväksyttävä se koiran mielistely ilman, että itse alentuu liian suureen hellittelyyn/mielistelyyn siinä tilanteessa = Koiran mielestä suuri, viisas ja vahva johtaja.

Koira ei mene pilalle siitä, että ihminen itse on se, joka jonkun ajan kuluttua lähestyy koiraa.

ja olen varma, että jos koirilla olisi äänijänteet, ne oppisivat helposti sanoja ja ehkä jopa yksinkertaisia lauseita, kuten puhumaan opettelevat lapset

"Jos". Toisinsanoen koira yrittää mielestäsi mielistellä laumansa korkeampaa jäsentä niin paljon kuin ikinä vaan mahdollista.

Kyllä. Mutta koska koira on älyltään max. 3-vuotiaan lapsen tasolla, niin tuskin valtasuhteet miksikään muutuisivat vaikka rekut oppisivatkin puhumaan.

Olisi "hauskaa" tietää mitä seuraa, jos koirat olisivat niin älykkäitä, että osaisivat puhua. Veikkaan, että ravintoketju menis uusiksi aika radikaalisti.

Älyllähän ei ole puhekyvyn kanssa mitään tekemistä. Kyky pukua on seurausta kurkunpään rakenteesta. Moni eläinlaji on älyltään valmis opettelemaan puhumaan koska tahansa, ne eivät vain pysty siihen fyysisesti.

Tuntemani koirat ovat oppineet syömiseen ja ulkoiluun liittyvän sanaston helposti, tosin roduissa on eroja oppimisnopeuden suhteen. Kiertoilmausten käyttäminen ei auta kovin montaa kertaa, koska elukat osaavat yhdistää tiettyjä sanoja, eleitä, äänenpainoja ja tilanteita.

Koira oppii ymmärtämään kovin nopeasti, että mitä tietyistä äänenpainoista ja ruumiinkielestä on tiedossa... Niin hyvässä kuin pahassakin jos koulutus (oli se tahallista, tai tahtomatonta) on määrätietoista.

Juuri näin.

Kai kaikki koiraihmiset katsoivat eilen illalla Pasilan?

Se on Patu, Patuu

Oikeasti tunnen muutaman samankaltaisen henkilön.

^Valitettavasti näin vain viimeset 10 minuuttia... pitääkin katsoa Areenasta se alku. Siellähän oli muutama ihan allekirjoitukseksikin sopiva slogani

-se, että mä olen hiljaa ja tuijotan sua nappisilmilläni, ei tarkoita, että olen kanssasi samaa mieltä...-

-ne tottelee teitä, koska ne haluaa ruokaa. Opettakaa ne kokkaamaan, niin ne muuttaa omaan kämppään saman tien-


-R.I.P. Marsalkka-

Voi Raunoa, kun joutui vaimonsa viereen. No, onneksi otti lääkkeet kuitenkin.

ABC kirjoitti:

Mike Manner kirjoitti:

Koira ja ihminen voivat muodostaa lauman, mutta ei ole varmoja viitteitä siitä, että koira jotenkin pitäisi ihmistä silti "koirana". Laumaanhan voi kuulua muitakin elukoita. Koira on ikäänkuin pentususi, joka ottaa helposti ison (=korkean) ja turvallisen oloisen ihmisen johtajakseen, jota haluaa miellyttää.

Ettet olisi nyt sekoittanut sitä, että koira on älykkyydeltään pentusuden luokkaa (fakta) ja loppu on sitten sekulaatiotasi?

Pistäs referenssiä tuosta... Näkemieni tutkimusten mukaan koira nimenomaan on säilyttänyt luonteessaan monia pentumaisuuksia.

Kyllä, koska koira on pentusuden tasolla älykkyydeltään ja osaksi myös toiminnaltaan.

Mitä parempi luottamus on, sitä helpommin koira miellyttää johtajaa. Kun käskyt opitaan rentoutuneessa tilassa, ne jäävät koiralla paremmin selkärankaan, ja tulevat stressitilanteessakin noudatetuiksi.

Totta ja sontaa.
Mitä parempi luottamus, niin sitä parempi yhteistyö = kyllä.
Kun käskyt hiotaan sinne lanttuun rennosti, niin koira noudattaa niitä stressitilanteessakin paremmin = väärin

Pistäs taas referenssiä... vai onko tässä vain sana sanaa vastaan?

Perusteluiksi taitaa kelvata se, että etsi se koira, joka on sijoittunut hyvin vaikkapa suojelun MM-kisoissa. Saattaa käydä aika pitkäksi etsiskellessä.
Miksihän se on noin...?

Jos koiraa on näpäytettävä, rangaistuksen pitää tapahtua "itse teossa", ja suhteet on sen jälkeen normalisoitava esim. paijaamalla koiraa, kun tilanne on ohi.

Itse asia oikein, mutta "paijata" väärin. Koiraa rankaistuaan asian/"rikoksen" katsotaan olevan sovitettu ja koiralle ei tule mököttää enää sen jälkeen. Kaikista vähiten sitä pitää yrittää paijata/mielistellä/helliä/lelliä tuon tilanteen päätyttyä, vaan on odotettava, että koira tulee mieleistelemään ja sitten hyväksyttävä se koiran mielistely ilman, että itse alentuu liian suureen hellittelyyn/mielistelyyn siinä tilanteessa = Koiran mielestä suuri, viisas ja vahva johtaja.

Koira ei mene pilalle siitä, että ihminen itse on se, joka jonkun ajan kuluttua lähestyy koiraa.

Puhuinko pilalle menemisestä? Ei, koira ei mene pilalle, mutta miksi tyytyä keskinkertaiseen, jos homman voi tehdä hyvinkin. Meneekö koira pilalle, jos sinä et mene sen luokse tuollaisessa tilanteessa?

ja olen varma, että jos koirilla olisi äänijänteet, ne oppisivat helposti sanoja ja ehkä jopa yksinkertaisia lauseita, kuten puhumaan opettelevat lapset

"Jos". Toisinsanoen koira yrittää mielestäsi mielistellä laumansa korkeampaa jäsentä niin paljon kuin ikinä vaan mahdollista.

Kyllä. Mutta koska koira on älyltään max. 3-vuotiaan lapsen tasolla, niin tuskin valtasuhteet miksikään muutuisivat vaikka rekut oppisivatkin puhumaan.

...Voi jee...

Olisi "hauskaa" tietää mitä seuraa, jos koirat olisivat niin älykkäitä, että osaisivat puhua. Veikkaan, että ravintoketju menis uusiksi aika radikaalisti.

Älyllähän ei ole puhekyvyn kanssa mitään tekemistä. Kyky pukua on seurausta kurkunpään rakenteesta. Moni eläinlaji on älyltään valmis opettelemaan puhumaan koska tahansa, ne eivät vain pysty siihen fyysisesti.

Ja pilkun viilaamisella ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheen kanssa.

Raivokas koira repi nuoren naisen housuja Rovaniemellä
22.01.2009 20:26, päivitetty 22.01. 21:57

Talutushihnassa ollut koira hyökkäsi 20-vuotiaan naisen päälle Rovaniemen Ounasrinteellä myöhään keskiviikkona. Nainen kaatui maahan, jonka jälkeen koira repi naisen housujen lahjetta sekä kenkää.

Nainen pääsi omin voimin ylös ja onnistui siirtymään kauemmaksi.

Poliisin mukaan koiran omistaja ei hallinnut hihnassa riehuvaa koiraansa, eikä hän myöskään jäänyt selvittämään tapausta, vaikka koiran hyökkäyksen kohteeksi joutunut nainen oli huomauttanut omistajalle rikkimenneistä housuista.

Poliisin mukaan nainen ei saanut fyysisiä vammoja.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1636723

Näistähän saa näköjään lukea lähes viikottain.
Ei muutakun koiraa haluavat suorittamaan "ajokorttia" koiran hallintaan ennenkuin saavat omistaa koiran

Chopper kirjoitti:Ei muutakun koiraa haluavat suorittamaan "ajokorttia" koiran hallintaan ennenkuin saavat omistaa koiran

Ei mikään huono idea sinällään, mutta taitaa olla mahdoton toteuttaa. Varsinkin, kun se räksyttävä ja housun lahkeita repivä koiraotus voi olla yhtä hyvin kääpiö puudeli, jänispiiska tai vaikkapa rotovaileri.

Muuten, tuli tuossa eilisen pienen "tapauksen" johdosta mieleen: Miten muut koiraihmiset suhtautuu irrallaan oleviin koiriin? Siis tarkoitan sellaisiin, jotka ovat jostain syystä päässeet kotoa hetkellisesti karkuun eikä omistajaa just silloin näy missään, kun itse oman koiran kanssa kohtaa sen?

Jos koira on päässyt karkuun omistajalta jota ei siis huhuilusta ja odottelusta huolimatta näy niin itse olen pyrkinyt ottamaan koiran kiinni ja ilmoittamaan joko paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle tai jos pannassa on yhteystiedot niin sitten suoraan omistajalle.

Voi että miten koira tykkäsi eilen illalla kun oli tullut jo 15cm lunta. Se pääsi "vapaana" juoksemaan ja möyrimään vastasataneeseen lumihankeen

Howler kirjoitti:Muuten, tuli tuossa eilisen pienen "tapauksen" johdosta mieleen: Miten muut koiraihmiset suhtautuu irrallaan oleviin koiriin? Siis tarkoitan sellaisiin, jotka ovat jostain syystä päässeet kotoa hetkellisesti karkuun eikä omistajaa just silloin näy missään, kun itse oman koiran kanssa kohtaa sen?

Säikähdän joka kerta kun vastaan juoksee vapaa koira ja harkitsen punaisen sekunnin, päästänkö omanikin vapaaksi. Näitä tilanteita on sattunut äärimmäisen harvoin, mutta silloin kun on, olen kuitenkin päätynyt siihen etten anna oman koirani ottaa fyysistä kontaktia karkulaiseen - vedän koiran vierelleni siten, että jään itse vapaan koiran ja oman koirani väliin. Yritän olla reagoimatta karkulaiskoiraan ja samalla osoittaa omalle koiralleni, ettei mitään erikoista tapahdu. Jatkamme matkaa välittämättä karkulaisesta.

Jos sitten taas kohtaan karanneen koiran ilman omaa koiraani, otan koiran kiinni ja pidän aloillaan niin kauan, kunnes omistaja saapuu paikalle. Ainakin meillä päin ilman remmiä lenkitettävät koirat ovat sitä sorttia, etteivät hortoile kymmeniä metrejä omistajansa edellä vaan nyhjäävät omistajan kantapäiden tuntumassa. Siksi yksinäinen, irrallinen koira onkin todennäköisesti karkulainen. Olen myös useammin kuin kerran ottanut koiran liikenteen seasta kiinni, sillä tiedän, että omistajaltaan karannut koira on helpommin sivullisen huijattavissa. On kaikkien kannalta järkevämpää, että sekä liikenteen, itsensä että omistajansa vaarantava rekku saadaan mahdollisimman nopeasti kiinni ja nopein mahdollinen kiinniottaja on lähes poikkeuksetta sivullinen koiraihminen.

Howler kirjoitti:Muuten, tuli tuossa eilisen pienen "tapauksen" johdosta mieleen: Miten muut koiraihmiset suhtautuu irrallaan oleviin koiriin? Siis tarkoitan sellaisiin, jotka ovat jostain syystä päässeet kotoa hetkellisesti karkuun eikä omistajaa just silloin näy missään, kun itse oman koiran kanssa kohtaa sen?

Jos koiraotus on kiinniotettavissa, niin nappaan kiinni ja alan soittorumban tavoittaakseni jonkun, jolle ko. otuksen eteenpäin huolehtiminen mahdollisesti kuuluu.

Otuksen ollessa agressiivinen kohtelen sitä niin, kuin agresiivista otusta kohdellaan.

...Sivuhuomiona sen verran, että en käsitä ihmisiä jotka pitää koiraansa kytkemättömänä taajamassa kohtaamis tilanteen tullessa. Itse saatan pitää koiraani rauhallisilla pyörätie osuuksilla jne. irti, mutta kytken sen jo hyvissä ajoin (heti) kun havaitsen vastaantulijan.