^ Hessu mikäs siinä, se on sinun mielipiteesi.
Toki siitä olen erimieltä, etteikö kannata jättää varaa tarkastella kantojaan, muuttaa niitä jos tulee toisiin johtopäätöksiin.
Mutta tuosta Helgan ilmeestä, mistäs hälle nyt sitten siinä lyhyessä ajassa ennen hautajaisia olisi kirkastunut että " Voi voi mitä se meijän poika on männy tekemään"
Mistä se tieto olisi tullut?
Melko paljon vaadittu jos tuo tieto olisi todella tullut että vielä kykkii haudalla eikä peitä tuon enempää näkymää / pyyhi silmiään / varjosta kasvojaan / muuten vain osoita eleellä järkytystä?
Miksi Nisse ei voi olla syyllinen?
Eiköhän tuo kirkastunut maanantaina, kun hän kävi Gussen luona ja Gusse vaipui muutaman sanan jälkeen "tainnoksiin".
Olisiko stressin laukeaminen voinut vaikuttaa Gussen tilaan.
Kuten olen usein kirjoittanut, niin Espoon käräjäoikeus on Gustaffsonin todennut syyttömäksi Bodomin murhiin, koska näyttää vahvasti siltä, että niemellä on ollut ulkopuolinen tekijä.
Mikä muuten "suruvaippa" Sinun mielipiteesi olisi, jos Gusse olisi pystynyt olemaankin toimintakuntoinen murhaniemellä surmatöiden aikana ja niiden jälkeen?
Mikäänhän ei täydellisesti viittaa siihen, että niemellä on ollut ulkopuolinen tekijä, vaan oikeus oletti niin.
Myöskään murhaniemen hahmon, kukaan ei ole nähnyt poistuneen niemeltä.
Keskiniemen kulkijaa, ei ole todistettavasti nähty poistuneen murhaniemeltä, vaan oikeus oletti niin käyneen ja olettanut tämän saattaneen olla murhaaja.
Olisiko stressin laukeaminen voinut vaikuttaa Gussen tilaan.
Kuten olen usein kirjoittanut, niin Espoon käräjäoikeus on Gustaffsonin todennut syyttömäksi Bodomin murhiin, koska näyttää vahvasti siltä, että niemellä on ollut ulkopuolinen tekijä.
Mikä muuten "suruvaippa" Sinun mielipiteesi olisi, jos Gusse olisi pystynyt olemaankin toimintakuntoinen murhaniemellä surmatöiden aikana ja niiden jälkeen?
Mikäänhän ei täydellisesti viittaa siihen, että niemellä on ollut ulkopuolinen tekijä, vaan oikeus oletti niin.
Myöskään murhaniemen hahmon, kukaan ei ole nähnyt poistuneen niemeltä.
Keskiniemen kulkijaa, ei ole todistettavasti nähty poistuneen murhaniemeltä, vaan oikeus oletti niin käyneen ja olettanut tämän saattaneen olla murhaaja.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Ilmeisesti tyrkytät kysymystäsi Hessu minulle, vaikka tuota sangen lapsellista nikinvääntelyäsi on vaikea käsittää.Hessu52 kirjoitti:
Mikä muuten "suruvaippa" Sinun mielipiteesi olisi, jos Gusse olisi pystynyt olemaankin toimintakuntoinen murhaniemellä surmatöiden aikana ja niiden jälkeen?
.
Ellei se sitten tarkoita sitä että esittelet maagisia kykyjäsi mitä perhoslajeihin tulee?
Itse kysymyksesetäsi ei valkene mihin se mielipide pitäisi punoa?
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
No jaa, tuskin mielikuvitusta tosikkomaisuus poissulkee, en nyt ihan ensimmäiseksi kyllä tosikoksi itseäni tituleeraisi, kunhan nyt kummastelin tuota hinkuasi väännellä nikkejä, ja olla muutenkin kuin seniili puuhevonen, antiikkia antiikia. 
Mitä tulee typerään kysymykseesi,
" .....jos Gusse olisi pystynyt olemaankin toimintakuntoinen murhaniemellä surmatöiden aikana ja niiden jälkeen? "
Mitä järkeä tuolla on spekuloida? Jos noin olisi ollut, niin missä vaiheessa hän muuttui sitten toimintakyvyttömäksi, kuntoon jossa hän oli virkavallkan saapuessa?
No mahdollistahan tietenkin on että - jos nyt oletetaan ettei olisi ollutkaan pelkkä uhri - niin olisi kolhinut itseään tekojen jälkeen, vaikkapa sen jälkeeen kun katseli liian korkealle puiden suuntaan, pudota mätkähti.
En keksi mikä tämänkään mahdollisuuden poissulkee.
Mitä tulee typerään kysymykseesi,
" .....jos Gusse olisi pystynyt olemaankin toimintakuntoinen murhaniemellä surmatöiden aikana ja niiden jälkeen? "
Mitä järkeä tuolla on spekuloida? Jos noin olisi ollut, niin missä vaiheessa hän muuttui sitten toimintakyvyttömäksi, kuntoon jossa hän oli virkavallkan saapuessa?
No mahdollistahan tietenkin on että - jos nyt oletetaan ettei olisi ollutkaan pelkkä uhri - niin olisi kolhinut itseään tekojen jälkeen, vaikkapa sen jälkeeen kun katseli liian korkealle puiden suuntaan, pudota mätkähti.
En keksi mikä tämänkään mahdollisuuden poissulkee.
Tietysti tuo puuhun kiipeily ja sieltä putoaminen olisi voinut tapahtuakin, mutta en usko, että murhien jälkeen, pikemminkin ennen murhia.
Jos Gusse on telonut itseään ja sitten hoidettu teltassa, niin silloin veri on saattanut jäädä siihen, missä Gusse on sanonut nukkuneensa ja minkä oikeuskin sokeasti uskoi.
Sen hoitotoimenpiteen jälkeen on Gusse saatettu laittaa ulkoruokintaan, sillä en usko kenenkään nuoren tytön haluavan viinalle haisevaa örisijää viereensä nukkumaan.
Kun Sepi on mennyt kalaan, sillä Tuulikkihan oli kirjoitanut vihkoon "Sepi kalassa", eli missä Gusse sitten oli, kun edellisessä kirjoituksessa oli ollut Sepin kanssa kännissä?
No jos oli ulkoruokinnassa hän näki tilaisuutensa koittaneen ja kammennut sisään, kun Sepi oli aikaa sitten lähtenyt ja alkanut lähennellä Irmeliä, niin Tuulikki on lähtenyt hakemaan Sepiä apuun, jolloin tilanhoitajan vaimo on pyykillä ollessaan huomannut kahden nuorukaisen keskiniemessä ja toisen lähtevän juosten kohti niemen pohjukkaa.
Tämä juoksia on saattanut olla Tuulikki, sillä ei niin kaukaa tilanhoitajan vaimo Karjalainen ole voinut huomata kumpaa sukupuolta juoksia on ollut.
Kenties Irmeli on ollut jo tässä vaiheessa vainaa ja Gusse piilossa vaikkapa koivun takana, tämä on siis täysin mielikuvitelmaa, eikä totta.
Tuulikki palaa ensin teltalle ja kuulee teltan hiljaisuuden.
Hän kenties kutsuu Irmeliä nimeltä, mutta mitään ei kuulu ja kun Sepi saapuu teltalle, Tuulikki kömpii Sepin perässä sisälle.
He näkevät Irmelin pää veressä kuolleena, jolloin Gusse on saattanut teltan "katossa" olevan kahden kuohouman mukaan lyödä niitä kivellä, jonka jälkeen leikannut Sepin puukolla aukon teltan seinään ja tukannut Sepiä puukolla kaulaan.
Tuulikki on kuitenkin noussut pystyyn ja yrittänyt pakoon, jolloin kivi on heilahtanut tappavalla teholla ja Tuulikki romahtanut telttaan.
Näinkin murhatyö olisi voitu tehdä, eli siinä ei olisi juurikaan ääntä tarvinnut käyttää, eikä kait olisi pystynytkään, sillä kaikki tapahtui niin nopeasti.
Aktivaattorina Gussen väkivallalle, olisi voinut olla tyttöjen juttelu keskenään esimerkiksi, no, mitä ne tytöt pojista yleensäkin kaiken maailman ajan ovat jutelleet, muistamatta, että teltta ei ole puutalo, josta puhe ei kuulu ulos ja silloin on saattanut Irmeli sanoa jotain arvostelevaa.
Täytyy edelleen huomauttaa, että tämä on vain mielikuvitusta, eikä totta, sillä totta kertoi Espoon käräjäoikeus, joka totesi Nils Gustaffsonin syyttömäksi Bodomin murhiin ja vapautti tämän kaikista syytteistä, kun näytti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen henkilö.
Jos Gusse on telonut itseään ja sitten hoidettu teltassa, niin silloin veri on saattanut jäädä siihen, missä Gusse on sanonut nukkuneensa ja minkä oikeuskin sokeasti uskoi.
Sen hoitotoimenpiteen jälkeen on Gusse saatettu laittaa ulkoruokintaan, sillä en usko kenenkään nuoren tytön haluavan viinalle haisevaa örisijää viereensä nukkumaan.
Kun Sepi on mennyt kalaan, sillä Tuulikkihan oli kirjoitanut vihkoon "Sepi kalassa", eli missä Gusse sitten oli, kun edellisessä kirjoituksessa oli ollut Sepin kanssa kännissä?
No jos oli ulkoruokinnassa hän näki tilaisuutensa koittaneen ja kammennut sisään, kun Sepi oli aikaa sitten lähtenyt ja alkanut lähennellä Irmeliä, niin Tuulikki on lähtenyt hakemaan Sepiä apuun, jolloin tilanhoitajan vaimo on pyykillä ollessaan huomannut kahden nuorukaisen keskiniemessä ja toisen lähtevän juosten kohti niemen pohjukkaa.
Tämä juoksia on saattanut olla Tuulikki, sillä ei niin kaukaa tilanhoitajan vaimo Karjalainen ole voinut huomata kumpaa sukupuolta juoksia on ollut.
Kenties Irmeli on ollut jo tässä vaiheessa vainaa ja Gusse piilossa vaikkapa koivun takana, tämä on siis täysin mielikuvitelmaa, eikä totta.
Tuulikki palaa ensin teltalle ja kuulee teltan hiljaisuuden.
Hän kenties kutsuu Irmeliä nimeltä, mutta mitään ei kuulu ja kun Sepi saapuu teltalle, Tuulikki kömpii Sepin perässä sisälle.
He näkevät Irmelin pää veressä kuolleena, jolloin Gusse on saattanut teltan "katossa" olevan kahden kuohouman mukaan lyödä niitä kivellä, jonka jälkeen leikannut Sepin puukolla aukon teltan seinään ja tukannut Sepiä puukolla kaulaan.
Tuulikki on kuitenkin noussut pystyyn ja yrittänyt pakoon, jolloin kivi on heilahtanut tappavalla teholla ja Tuulikki romahtanut telttaan.
Näinkin murhatyö olisi voitu tehdä, eli siinä ei olisi juurikaan ääntä tarvinnut käyttää, eikä kait olisi pystynytkään, sillä kaikki tapahtui niin nopeasti.
Aktivaattorina Gussen väkivallalle, olisi voinut olla tyttöjen juttelu keskenään esimerkiksi, no, mitä ne tytöt pojista yleensäkin kaiken maailman ajan ovat jutelleet, muistamatta, että teltta ei ole puutalo, josta puhe ei kuulu ulos ja silloin on saattanut Irmeli sanoa jotain arvostelevaa.
Täytyy edelleen huomauttaa, että tämä on vain mielikuvitusta, eikä totta, sillä totta kertoi Espoon käräjäoikeus, joka totesi Nils Gustaffsonin syyttömäksi Bodomin murhiin ja vapautti tämän kaikista syytteistä, kun näytti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen henkilö.
Sariola se vaan jatkaa samaa linjaa.
Jos syytekynnys ylittyy ja syylliseksi vastaan nostetaan oikeusjuttu, niin kyllä silloin täytyy olla myös näyttöä.
Se, että Nils Gustaffson vapautettiin oikeudessa murhasyytöksiltä, ei ole mikään tae siitä, ettei mitään näyttöä olisi ollut, vaan sitä ei olut vain riittävästi.
Onko tovereitten tätä niin kovin vaikea ymmärtää, vai onko se tarkoitushakuisuutta, kun jatkuvasti väitätte oikeuden todenneen sataprosenttisesti, ettei Gusse tehnyt murhia.
Oikeudenhan oli tuo päätös tehtävä, koska näyttö ei ollut sataprosenttinen.
Vaikka näyttö olisi ollut 99,9 prossanen, niin päätös olisi ollut sama, sillä siellä olisi ollut se yksi kymmenys epävarmuutta, eikä silloin oikeudelle jää muuta mahdollisuutta, kuin syytetyn vapauttaminen.
Näin se menee, joten pysykääpä toverit totuudessa.
Jos syytekynnys ylittyy ja syylliseksi vastaan nostetaan oikeusjuttu, niin kyllä silloin täytyy olla myös näyttöä.
Se, että Nils Gustaffson vapautettiin oikeudessa murhasyytöksiltä, ei ole mikään tae siitä, ettei mitään näyttöä olisi ollut, vaan sitä ei olut vain riittävästi.
Onko tovereitten tätä niin kovin vaikea ymmärtää, vai onko se tarkoitushakuisuutta, kun jatkuvasti väitätte oikeuden todenneen sataprosenttisesti, ettei Gusse tehnyt murhia.
Oikeudenhan oli tuo päätös tehtävä, koska näyttö ei ollut sataprosenttinen.
Vaikka näyttö olisi ollut 99,9 prossanen, niin päätös olisi ollut sama, sillä siellä olisi ollut se yksi kymmenys epävarmuutta, eikä silloin oikeudelle jää muuta mahdollisuutta, kuin syytetyn vapauttaminen.
Näin se menee, joten pysykääpä toverit totuudessa.
Syyttäjän mielestä näyttöä oli. Kuitenkin tuomioistuin päättää maassamme, onko sitä näyttöä ihan oikeasti. Bodomin oikeudenkäynnissä käräjäoikeus päätyi poikkeuksellisen voimakkain sanamuodoin siihen tulokseen, että sitä ei ole minkään vertaa. Syyttäjä osasi vetää sanamuodoista tarvittavat johtopäätelmät eikä vienyt juttua ylempiin oikeusasteisiin. Maan johtavat oikeusoppineet jakoivat oikeudenkäyntiprosessille ylistystä.Hessu52 kirjoitti:Sariola se vaan jatkaa samaa linjaa.
Jos syytekynnys ylittyy ja syylliseksi vastaan nostetaan oikeusjuttu, niin kyllä silloin täytyy olla myös näyttöä.
Se, että Nils Gustaffson vapautettiin oikeudessa murhasyytöksiltä, ei ole mikään tae siitä, ettei mitään näyttöä olisi ollut, vaan sitä ei olut vain riittävästi.
Onko tovereitten tätä niin kovin vaikea ymmärtää, vai onko se tarkoitushakuisuutta, kun jatkuvasti väitätte oikeuden todenneen sataprosenttisesti, ettei Gusse tehnyt murhia.
Oikeudenhan oli tuo päätös tehtävä, koska näyttö ei ollut sataprosenttinen.
Vaikka näyttö olisi ollut 99,9 prossanen, niin päätös olisi ollut sama, sillä siellä olisi ollut se yksi kymmenys epävarmuutta, eikä silloin oikeudelle jää muuta mahdollisuutta, kuin syytetyn vapauttaminen.
Näin se menee, joten pysykääpä toverit totuudessa.
Sinä ilmeisesti sekoitat näytön ja näytön tulkinnan. Näissä keskusteluissa lienee jo riittävän usein todettu, että käräjäoikeus tulkitsi esitettyä näyttöä syytetyn eduksi niin pitkälle kuin pystyi ja jätti huomioimatta näytön, jota se ei pystynyt tulkitsemaan syytetyn eduksi. Lisäksi käräjäoikeus sepitti silminnäkijähavainnon tekopaikalta kenkäkätkön suuntaan poistuneesta ulkopuolisesta.Jukka kirjoitti: Syyttäjän mielestä näyttöä oli. Kuitenkin tuomioistuin päättää maassamme, onko sitä näyttöä ihan oikeasti. Bodomin oikeudenkäynnissä käräjäoikeus päätyi poikkeuksellisen voimakkain sanamuodoin siihen tulokseen, että sitä ei ole minkään vertaa.
Eikä sanamuoto ollut poikkeuksellisen voimakas, ainoastaan Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten hengen mukainen.
Tässä puhutaan näytöstä kuin leivästä. Ei näytöstä voi valita, voiko sitä tulkita syyttömyyden tai syyllisyyden puolesta. Näyttö joko vittaa syyllisyyteen, tai ei mihinkään.pasi kirjoitti: Näissä keskusteluissa lienee jo riittävän usein todettu, että käräjäoikeus tulkitsi esitettyä näyttöä syytetyn eduksi niin pitkälle kuin pystyi ja jätti huomioimatta näytön, jota se ei pystynyt tulkitsemaan syytetyn eduksi.
Voisitko antaa esimerkin, mitä "näyttöä ei huomioitu"?
Minäkin voin osaltani vastata. Sahakankaan todistukset tyrmättiin epätarkkuuksien vuoksi. Vastaavasti Gustafssonin epätarkkuuksien kohdalla viitattiin kuluneeseen, poikkeuksellisen pitkään aikaan.konsta kirjoitti:
Voisitko antaa esimerkin, mitä "näyttöä ei huomioitu"?
Oikeuden tuomio oli oikea, sitä ei voida kyseenalaistaa. Parempi olisi ollut, etteivät he olisi ryhtyneet selittelemään tuomiotaan. Sieltä tuli sellaista höpönpöppöötä.
Maan johtavat oikeusoppineet eivät löytäneet käräjäoikeuden päätöksestä moittimista.pasi kirjoitti:Sinä ilmeisesti sekoitat näytön ja näytön tulkinnan. Näissä keskusteluissa lienee jo riittävän usein todettu, että käräjäoikeus tulkitsi esitettyä näyttöä syytetyn eduksi niin pitkälle kuin pystyi ja jätti huomioimatta näytön, jota se ei pystynyt tulkitsemaan syytetyn eduksi. Lisäksi käräjäoikeus sepitti silminnäkijähavainnon tekopaikalta kenkäkätkön suuntaan poistuneesta ulkopuolisesta.Jukka kirjoitti: Syyttäjän mielestä näyttöä oli. Kuitenkin tuomioistuin päättää maassamme, onko sitä näyttöä ihan oikeasti. Bodomin oikeudenkäynnissä käräjäoikeus päätyi poikkeuksellisen voimakkain sanamuodoin siihen tulokseen, että sitä ei ole minkään vertaa.
Onko nyt huolestutava lainopillisen opetuksen tasosta maamme yliopistoissa?