Ilkeämielinen iltasanomat on julkaissut kattavan koosteen näistä oikeusjutuista...
Trumpin oikeusjutut vaaleja vastaan ovat menestyneet surkeasti – näin hän vielä yrittää kääntää vaalitulosta
Tuomarit kautta maan ovat kohdelleet tylysti Trumpin kanteita. Jäljellä olevat eivät enää riitä äänimäärien merkittävään muutokseen.
Jari Alenius
6:35
Presidentti Donald Trumpin kampanjan ja tukijoiden nostamat oikeuskanteet kahden viikon takaisia vaaleja vastaan ovat menestyneet toistaiseksi erittäin huonosti.
Perjantai 13. marraskuuta oli varsinainen murheen päivä Trumpin kannalta useiden osavaltioiden oikeusistuimissa, ja sunnuntaina hänen asianajajansa luopuivat oma-aloitteisesti keskeisestä väitteestään Pennsylvaniassa.
Jäljellä on yhä kanteita, joiden käsittelyä jatketaan tällä viikolla. Niillä ei kuitenkaan ole amerikkalaisasiantuntijoiden mukaan edellytyksiä kääntää vaaleja Trumpin voitoksi käytännössä missään osavaltiossa. Bidenin johto valitsijamiehissä on ennusteiden mukaan 306–232, ja kokonaistuloksen muuttamiseksi vaalitulos pitäisi kumota useissa osavaltioissa.
– Nämä kanteet pitää ymmärtää tavaksi, jolla presidentti viestii kannattajilleen, että hän haastaa vaalituloksen ja jatkaa yrittämistä sen muuttamiseksi, kommentoi Washingtonin American Universityn oikeustieteellisen professori Louis Caldera Voice of Americalle.
– Trumpin kampanja toivoo löytävänsä tuomarin, joka kohtelee oikeuskanteita kuin twiittejä. Toistuvasti jokainen viittaan pukeutunut henkilö, jonka he ovat kohdanneet, on sanonut ”sorry, meillä on täällä lait”, kuvaili losangelesilaisen Loyolan yliopiston oikeustieteellisen professori, vaalilain asiantuntija Justin Levitt CNN:lle.
Mahdoton tehtävä ei kuitenkaan estänyt presidenttiä sunnuntaina julistamasta Twitterissä, että hän voitti vaalit. Trump myös luetteli pitkän listan väitteitä, joille ei ole löytynyt toistaiseksi minkäänlaisia todisteita.
– … Lukuisia vaalivalvojia heitettiin ulos laskentahuoneista useissa osavaltioissa. Demokraatit muuttivat miljoonia äänestyslipukkeita vain demokraateille, äänestys jatkui vaalien jälkeen, vaaleissa käytettiin radikaalivasemmiston Dominion-äänestysjärjestelmää, jonka Texas ja monet muut hylkäsivät, koska se ei ollut hyvä tai turvallinen…, Trump twiittasi.
Näin oikeusistuimet ja viranomaiset totesivat oikeasti tapahtuneen:
Arizonassa tussikanne nurin
Arizonassa Trumpin kannattajat väittivät ensin, että Maricopan piirikunnassa paikoin käytetyt tussit olisivat aiheuttaneet äänten hylkäyksiä, koska ne sotkivat lipukkeita. Väitteille ei viranomaisten mukaan löytynyt perusteita. Kukaan ei osannut myöskään selittää, miten tämä olisi vaikuttanut vain Trumpille annettujen äänien hylkäykseen.
Lisäksi vaadittiin kaikkien äänten uudelleenlaskentaa niin sanottujen ”yliäänten” takia, eli kun äänestyskone oli hälyttänyt äänestäjän ympyröineen samassa vaalissa kaksi ehdokasta. Tästä kanteesta luovuttiin, kun kävi ilmi, että se koski vain 190 ääntä. Joe Bidenin johto osavaltiossa oli yli 10 000 ääntä.
Myös Arizonassa oli käytössä Dominion-äänestysjärjestelmä, johon Trump viittasi twiitissään. Vilppiväitteen mukaan se olisi muuttanut tuhansia ääniä Trumpilta Bidenille. Samana päivänä kun väite esitettiin, Trumpin hallinnon kotimaan turvallisuuden ministeriön kyberturvallisuudesta vastaava osasto antoi lausunnon:
– Ei ole todisteita, että mikään äänestysjärjestelmä olisi poistanut tai hukannut ääniä, muuttanut tai mitenkään muutenkaan kyseenalaistanut niitä.
Trumpin kampanja on ilmoittanut jatkavansa Arizonan vaalien tutkintojaan. Osavaltion vaaleista vastaava viranomainen, republikaani Mark Brnovich totesi, että yksi parhaista todisteista rehellisten vaalien puolesta oli se, että Maricopan piirikunnan vaaliviranomainen, demokraatti Adrian Fontes hävisi oman vaalinsa.
– Jos oli jokin suuri salaliitto, se ei selvästikään toiminut, Brnovich piikitteli.
Sama pätee kautta maan, sillä republikaanit puolustivat vaaleissa menestyksekkäästi paikkojaan eri tasoilla ja valtasivat niitä jopa lisää demokraateilta.
Nevadan ”laittomat” olivatkin sotilaita
Nevadassa Trumpin kampanja väitti tuhansien ihmisten äänestäneen laittomasti, koska he eivät asuneet osavaltiossa.
Tämä juttu kuivui kasaan nopeasti kun kävi ilmi, että äänestäjät olivat sotilaita, joilla oli lain mukaan lupa äänestää kotiosavaltiossaan silloinkin, kun heidät on komennettu palvelukseen muualle.
Nevadassa todisteena laajasta vaalivilpistä yritettiin käyttää naista, joka syytti varkaan täyttäneen äänestyslipukkeen hänen nimissään, ja sen jälkeen hänen itsensä ei annettu enää äänestää. Viranomaiset kiistivät ja sanoivat tarjonneensa naiselle äänestysmahdollisuutta, jos tämä antaisi samalla valaehtoisen todistuksen varkaudesta. Nainen kieltäytyi.
Oikeusjuttu koski vain tätä yhtä ääntä, eikä Trumpin kampanja ollut perjantaihin mennessä palannut esittämään muita todisteita.
Georgian ”kuollut” paljastui lailliseksi ääneksi
Myös ”kuolleiden” on väitetty äänestäneen laajasti ympäri maata. Väitteet ovat kutistuneet yksittäisiksi epäilyiksi. Ainakin kahden ”kuolleen” on sittemmin todettu elävän. Paria henkilöä vielä etsitään.
Sen sijaan georgialainen James Blalock oli oikeasti kuollut vuonna 2006 – ja silti äänestänyt, kuten Trumpin kampanja aiheellisesti kuulutti.
Sitten kävi ilmi, että äänestäjä oli ollut Blalockin 96-vuotias leski, joka on yhä äänestysrekisterissä merkitty miehensä nimen alle. Käytäntö on Washington Postin mukaan harvinainen, mutta laillinen. Nainen kertoi paikalliselle WXIA-tv:lle äänestäneensä Bidenia, tai pikemminkin tämä vastaehdokasta vastaan.
Georgian äänestystulos on uudelleenlaskennassa. Biden johtaa osavaltiossa yli 14 000 äänellä, eikä mikään uudelleenlaskenta Yhdysvalloissa ole koskaan muuttanut vaalitulosta kuin korkeintaan muutamalla sadalla äänellä.
Tuomarit tiukkoina Michiganissa
Trumpin kampanjalla ei ole mennyt erityisen lujaa myöskään Michiganissa, jonka Biden voitti vaa’ankieliosavaltioista selvimmin vajaalla 150 000 äänellä.
Washington Postin mukaan kaikkiaan viidessä kanteessa oli johtavana teemana se, että ääntenlaskennassa olisi jotenkin suosittu Bidenia. Niiden avulla haluttiin estää koko osavaltion tulosten vahvistus.
Yhtenä todisteena oli esitetty, että esimerkiksi Detroitissa republikaanien vaalitarkkailija oli nähnyt vain demokraateille menneitä ääniä. Tuomari totesi, että se saattoi johtua myös siitä, että Biden sai kaupungissa 94 prosenttia äänistä.
Monissa todistajanlausunnoissa ei edes puhuttu vaalivilpistä, vaan vaalitarkkailijaa oli häirinnyt esimerkiksi kovaääninen kuulutusjärjestelmä sekä ”ilkeän näköiset virkailijat”. Olipa eräs äänestysvirkailija jopa tokaissut republikaanitarkkailijalle, että ”painu takaisin lähiöösi, Karen”. Nimityksellä viitataan Yhdysvalloissa yleisesti valkoisiin naisiin, jotka yrittävät käyttää asemaansa valtaväestöön kuuluvana hyväkseen.
Yksi oikeuskanne hylättiin, koska todistajanlausunto oli pelkkää kuulopuhetta. Toinen meni nurin, koska kävi ilmi, että republikaanien vaalitarkkailijat eivät olleet osallistuneet opastuskierrokseen ääntenlaskupaikalla ennen vaaleja, ja päätuomari Timothy Kenny tulkitsi etteivät he olleet ymmärtäneet koko prosessia. Epäilyttävää oli myös se, että väitteet puutteista oli esitetty vasta alustavien tulosten selvittyä eikä heti.
Tästä päätöksestä republikaanit aikoivat valittaa. Heillä on kiire, sillä Michigan vahvistaa tuloksen 23. marraskuuta.
– Meillä on vielä aikaa, jolle rakentaa. Ei tosin paljon, kantajien asianajaja David Kallman kommentoi.
Kiemurtelua ja mahalasku Pennsylvaniassa
Kaikkein merkittävin mahalasku Trumpille tapahtui tuoreeltaan vaalien kiihkeimmällä taistelukentällä Pennsylvaniassa.
Trumpin kampanjan keskeisin väite oli, että heidän vaalitarkkailijoiltaan oli estetty pääsy seuraamaan ääntenlaskentaa. Mikäli näin olisi ollut, satojentuhansien postiäänten hylkäys olisi saattanut onnistua ja kisa kääntyä vielä Trumpille.
Kävi kuitenkin ilmi, että republikaaneilla oli ollut paikalla normaali määrä edustajia. Kun tuomari Paul Diamond tivasi tätä Trumpin kampanjan asianajajalta, tämä myönsi kiemurrellen, että heitä oli ollut paikalla ”nollasta eroava määrä”. Kanteen mukaan heitä olisi vain pitänyt saada sisään lisää samaan aikaan kun ääniä jo laskettiin.
Sunnuntaina Trumpin asianajajat olivat poistaneet postiäänten hylkäyksen kanteensa tekstistä kokonaan. Julkisessa lausunnossa kampanja kuitenkin edelleen toisti väitteen epäreilusta kohtelusta.
Pennsylvaniassa Trumpin kampanja sai toistaiseksi ainoa voittonsa, kun oikeus tulkitsi viime viikolla, että vaaliviranomainen oli ylittänyt valtuutensa pidentäessään postiäänten vastaanottoaikaa kolmella päivällä. Äänet on nyt asetettu sivuun eikä niitä ole laskettu. Vaikka republikaanit juhlivat päätöstä äänekkäästi, viranomaisten mukaan kyseessä on hyvin pieni määrä ääniä.
Seuraavaksi Trumpin asianajajat yrittävät mitätöidä ääniä, joissa demokraattienemmistöisissä piirikunnissa oli havaittu virheitä postiäänissä ja vaaliviranomaiset olivat ottaneet yhteyttä äänestäjään ja tarjonneet tälle mahdollisuutta korjata äänensä. Vastaava käytäntö on tavanomaista eri puolilla Yhdysvaltoja.
– Puhutaan kourallisesta ääniä. Niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä kokonaistulokseen, kommentoi demokraattien asianajaja Chris Levine Washington Postille.
Biden johtaa Trumpia yli 65 000 äänellä Pennsylvaniassa. Ainoa keino supistaa eroa merkittävästi on voitto korkeimmassa oikeudessa, jonka pitäisi ensin ottaa käsittelyyn jokin republikaanien valituksista ja sitten vielä mitätöidä postiääniä jälkikäteen. Tällaista mahdollisuutta pidetään toistaiseksi minimaalisena.
Wisconsinissa uudelleenlaskenta ja tuore kanne
Wisconsinissa suoritetaan Trumpin kampanjan vaatima uudelleenlaskenta, vaikka Biden johtaa yli 20 000 äänellä.
Torstaina osavaltiossa nostettiin lisäksi kanne, jossa vaaditaan kolmen piirikunnan postiäänten mitätöintiä. Biden voitti kyseisissä piirikunnissa selvästi. Kannetta perustellaan yleisellä väitteellä, että tämän vuoden vaaleissa postiäänten määrä oli niin suuri, että se altisti ääntenlaskun virheille.
– Ääntenlaskijat olivat postiäänten vyöryn takia pinteessä eikä heillä ollut mahdollisuuksia erottaa vilppiääniä oikeista, kanteessa sanotaan.
Toistaiseksi yhtäkään todistetta ”vilppiäänten” tueksi ei ole esitetty. Ohio State -yliopiston professorin Edward Foleyn mukaan kanteelta uupuu lainopillinen perusta, joka selittäisi, miksi vain tiettyjen piirikuntien postiäänet pitäisi hylätä, mutta toisten ei.
Kaikkien oikeuskanteiden taustalla uskotaan olevan enää yksi syy: ajan pelaaminen.
Jos kanteilla onnistuttaisiin venyttämään osavaltion tulosten vahvistamista, se avaisi republikaaneille teoreettisen mahdollisuuden ohittaa osavaltion vaalitulos. Tällöin republikaanien hallitsema osavaltioparlamentti voisi nimetä omat valitsijamiehet tukemaan Trumpia valitsijamieskokouksessa, joka järjestetään 14. joulukuuta.
Tätäkin mahdollisuutta pidetään hyvin kaukaa haettuna. Jokaisella osavaltiolla on vaalilakinsa, joka pitäisi asiantuntijoiden mukaan ohittaa, ja siitä syntyisi oma oikeuskiista.
Esimerkiksi Pennsylvanian republikaanijohto on ilmoittanut, ettei heillä ole mitään aikeita puuttua vaalitulokseen.
Se vain on silleen ettei se nyt niin käy vaikka mediakin olisi samaa mieltä 
