Estonia

[brainstormy]

Huh, tuli kollattua koko viestiketju läpi.
Sinällään liippaa tämä Estonia itseäni, että olen matkustanut kyseisellä laivalla muutamia kertoja sillin kun se oli Sally.
Lisäksi lähdin tuona aamuna itse laivalle kun Estonia upposi, Helsingistä Tallinnaan.
Meidän laiva oli niitä harvoja muistaakseni jotka siinä kelissä lähti merelle. Merenkäynti oli kyllä semmoista kyytiä, että en ole sitä ennen enkä sen jälkeen kokenut vastaavaa, vaikka ei edes avomerellä seilattu. Siinä tuli lupailtua kaikennäköistä, jos vielä maihin elävänä pääsee.

Mutta asiaan.
1.
Jostain minulle jäi mieleen että potkurit olisi olleet komentosillan sukelluksien perusteella peruutusasennossa. Eli tällöin jos peräsin oli jonkun kommentoijan mukaan käännettynä 3D mallissa oikealle, tämä selittäisi miksi laiva kääntyi sinne mihin kääntyi, eli vasemmalle kohti aallokkoa. Eli voiko olla että paniikki komentosillalla aiheutti sen että hätäpäissään laitettiinkin peruutusvaihde päälle jolloin keulan kääntyminen tapahtuu vastakkaiseen suuntaan kuin silloin jos ajettaisiin eteenpäin?
2.
Laivan lisäkallistumista raportissa perusteltiin ikkunoiden ja ovien rikkoutumisella ylemmillä kansilla. Mutta siinä ensimmäisessä kallistuskulmassa ei ylempien kansien ikkunat käsittääkseni olisi niin lähellä vesirajaa että aallot tai mikä tahansa nyt olikaan rikkoisi niitä.
3.
Autokannen alapuolelta lähti kapuamaan porukkaa jo "hyvissä ajoin" ylöspäin ääniä kuultuaan ja osa ainakin sanojensa mukaan näki jo tuolloin vettä siellä. Tämä on jotenkin vastaan tuota raportissa tuettua teoriaa, jossa ensin autokansi alkoi täyttyä vedestä ja siitä alkoi valumaan vesi alaspäin. Jos nyt oletetaan että ulkoisesta voimasta johtuvaa reikää ei olisi tullut, niin olisiko tuo vakaajasäiliö voinut rikkoutua sisällepäin jos sitä niin usein jouduttiin käyttämään.
4.
Jos ramppi aukesikin visiirin irrotessa, ei minun järkeeni käy se, että aallokko ei olisi sitä takaisin kiinni työntänyt, ellei sitten olisi jäänyt siihen keulakanteen jotenkin jumiin.
5.
Reikä kyljessä voisi hyvinkin olla visiirin repimä, jos se on sakarallaan puhkaissut ensi reiän kylkeen ja jäänyt siitä sakarastaan toviksi kiinni heilumaan. Reiän muoto voisi olla silloin juuri tuollainen.

Monia muitakin pohdintoja on tässä mielessä mutta tässä nyt vain osa.

En jaksa uskoa millään että Estonia olisi uponnut niin nopeasti pelkän keularampin vian johdosta, mutta olen koittanut kuitenkin jonkinmoisen järjen pitää päässäni näissä pohdinnoissa

[MissMallard]

^Tarkoitatko Tallinaan meneviä aluksia jotka jäivät satamaan tuolloin? "Estonian onnettomuuden aikana Suomenlahdella liikkui parikymmentä alusta. 14 alusta ja rannikkoradioasemaa vastaanotti Estonian hätäviestit. Kaikki alukset kääntyivät Estoniaa kohti saatuaan hätäviestit ja tiedon onnettomuudesta". (Wikipedia)
Matkustaja-aluksista uppoamispaikkaa kohden lähtivät M/S Mariella, M/S Silja Europa, M/S Silja Symphony, M/S Isabella ja GTS Finnjet.

Eli kyllä siellä nämä autolautat liikkeellä olivat tuolloin. Tosin eivät pystyneet kulkemaan täyttä vauhtia. edit. tai ehkä olisivat voineet kulkea täyttä vauhtia mutta se olisi ollut turvallisuusriski ja matkustajille epämukavaa.

Ei ole tarkoitus tarttua "lillukanvarteen" mutta pienenä huomiona vaan. Kiitos pohdinnoista!

[damfin]

En jaksa uskoa millään että Estonia olisi uponnut niin nopeasti pelkän keularampin vian johdosta, mutta olen koittanut kuitenkin jonkinmoisen järjen pitää päässäni näissä pohdinnoissa

Keularamppi ei tosiaan ehkä ollut ainoa tekijä jonka vuoksi Estonia upposi niin nopeasti, lisätekijä oli se että laivassa oli jo satamasta lähtiessään joko väärästä lastauksesta tai vedestä rungon sisällä tai jostain muusta syystä kallistuma jota oli korjattu painolastitankeilla niin että toisen puolen painolastitankit oli ilmeisesti täynnä vettä, eli sitten keulaportista tulvivan veden aiheuttamaa kallistumaa ei pystytty enää korjaamaan.

[brainstormy]

^Tarkoitatko Tallinaan meneviä aluksia jotka jäivät satamaan tuolloin? "Estonian onnettomuuden aikana Suomenlahdella liikkui parikymmentä alusta. 14 alusta ja rannikkoradioasemaa vastaanotti Estonian hätäviestit. Kaikki alukset kääntyivät Estoniaa kohti saatuaan hätäviestit ja tiedon onnettomuudesta". (Wikipedia)
Matkustaja-aluksista uppoamispaikkaa kohden lähtivät M/S Mariella, M/S Silja Europa, M/S Silja Symphony, M/S Isabella ja GTS Finnjet.

Eli kyllä siellä nämä autolautat liikkeellä olivat tuolloin. Tosin eivät pystyneet kulkemaan täyttä vauhtia. edit. tai ehkä olisivat voineet kulkea täyttä vauhtia mutta se olisi ollut turvallisuusriski ja matkustajille epämukavaa.

Ei ole tarkoitus tarttua "lillukanvarteen" mutta pienenä huomiona vaan. Kiitos pohdinnoista!

Ei vaan lähdin siis onnettomuutta seuraavana aamuna laivalle. Bussissa kohti Helsinkiä kuuntelimme radiolähetystä pelastustöistä. Osa aamulla lähtevistä laivoista jäi satamaan tuolloin tai ainakin lähtö viivästyi niin paljon että me ehdimme jo lähteä Kristina Cruisesin laivalla.

[brainstormy]

En jaksa uskoa millään että Estonia olisi uponnut niin nopeasti pelkän keularampin vian johdosta, mutta olen koittanut kuitenkin jonkinmoisen järjen pitää päässäni näissä pohdinnoissa

Keularamppi ei tosiaan ehkä ollut ainoa tekijä jonka vuoksi Estonia upposi niin nopeasti, lisätekijä oli se että laivassa oli jo satamasta lähtiessään joko väärästä lastauksesta tai vedestä rungon sisällä tai jostain muusta syystä kallistuma jota oli korjattu painolastitankeilla niin että toisen puolen painolastitankit oli ilmeisesti täynnä vettä, eli sitten keulaportista tulvivan veden aiheuttamaa kallistumaa ei pystytty enää korjaamaan.

Itselle on jäänyt mielikuva että tuo 8 asteen kallistuma oli jo useilla aiemmilla matkoilla, jotka sitten toistuvasti oli oikaistu painolastitankeilla. Voi olla vääräkin mieli kuva, mutta näin muistan että jossain lausuttiin että tuntemattomasta syystä tuo kallistuma oli siis mukana useilla reissuilla.
Turmareissulla käsittääkseni tuo kallistuma oli saatu oikaistua 1 asteeseen painolastitankkien avulla.

[brainstormy]

Estonian katastrofi on se neliskanttinen palikka joka ei vaan millään sovi siihen pyöreään aukkoon mitä on vuosikymmenet tarjottu.

En ole salaliittoteoreetikko, mutta en myöskään tyhmä.

Näiden omien luettujeni tietojen valossa (omasta mielestäni mm.)

- Estonia oli helkutin huonossa kunnossa ainakin visiirin ja rampin osalta.
Vikoja on leimattu jo ensimmäisinä vuosina ( 1980-82) kun alus on ollut uusi ja niitä on siitä asti yritetty korjailla, milloin mitäkin, milloin kenenkä pyynnöstä, onnistumatta. Kukaan ei ole saanut keula-osiota kuntoon, oli vain ajan kysymys koska se pettää.

- miehistö ei todellakaan tiennyt miten portit edes saisi sovinnolla auki. Avaamiseen ja sulkemiseen käytettiin kaikkea muuta, kun hydrauliikkaa tai järkeä.

- Estonian kapteeni toistuvasti uhmasi fysiikan lakeja, niin tuulissa kuin jääolosuhteissakin. Alus kärsi.

- miehistö tiesi asioiden laidan, mutta sen aikaisen virolaisen kulttuurin mukaan pomolle ei voinut sanoa vastaan

- miehistöä on laajasti kielletty puhumasta asiasta, mikä sinällään aiheuttaa lisää hämmennystä ja teorioita

- oudot katoamiset liittyvät todnäk. kaikkeen edellä mainittuun eli lopulta kaiken ed. peittelemiseen

- vain salakuljetusjutut ovat syynä asiakirjojen salailuun esim Ruotsissa, koska sisältävät valtion ja valtioiden välisiä asioita. En usko niiden liittyvän itse onnettomuuteen.

- Salakuljetukset, aluksen kehno kunto, huono sää ja pääosin "osaamaton" miehistö
-> katastrofi
-> aivan liikaa uhreja ja paljon kysymyksiä ja otaksumia.


Kaikesta tästä edellä lausumastani en sulje mitään mahdollisuutta pois.
Edelleen kaipaan sitä jotain joka selittää luonnottoman nopean uppoamisen.
Ja kyllä olen katsonut demoja, mutta ne ovat pohjaoletettu alkuperäisen oletetun syyn mukaan eli puolueellisia.
Ei uppoa minuun niin helposti kun laiva upposi Itämereen tuolloin.

[damfin]

En jaksa uskoa millään että Estonia olisi uponnut niin nopeasti pelkän keularampin vian johdosta, mutta olen koittanut kuitenkin jonkinmoisen järjen pitää päässäni näissä pohdinnoissa

Keularamppi ei tosiaan ehkä ollut ainoa tekijä jonka vuoksi Estonia upposi niin nopeasti, lisätekijä oli se että laivassa oli jo satamasta lähtiessään joko väärästä lastauksesta tai vedestä rungon sisällä tai jostain muusta syystä kallistuma jota oli korjattu painolastitankeilla niin että toisen puolen painolastitankit oli ilmeisesti täynnä vettä, eli sitten keulaportista tulvivan veden aiheuttamaa kallistumaa ei pystytty enää korjaamaan.

Itselle on jäänyt mielikuva että tuo 8 asteen kallistuma oli jo useilla aiemmilla matkoilla, jotka sitten toistuvasti oli oikaistu painolastitankeilla. Voi olla vääräkin mieli kuva, mutta näin muistan että jossain lausuttiin että tuntemattomasta syystä tuo kallistuma oli siis mukana useilla reissuilla.
Turmareissulla käsittääkseni tuo kallistuma oli saatu oikaistua 1 asteeseen painolastitankkien avulla.

Niin minäkin muistelen että kallistuma olisi ollut olemassa jo aiemmin mutta liikennöintiä jatkettiin siitä huolimatta vaikka kallistuman aiheuttajaa ei saatu selvitettyä ja korjattua.
Aiemmilla matkoilla ei vaan tapahtunut mitään katastrofaalista kuten esimerkiksi keulavisiirin irtoamista.

Keulavisiirin irtoamisestahan oli jo aiemmin tapauksia joista oli selvitty nopealla reagoinnilla ja ehkä osittain hyvällä tuurillakin, tällä kertaa vaan merenkäynti oli kova, reagointi hidasta koska ei huomattu keulavisiirin irronneen ja rikkoneen myös keulaportin lukituksen niin että se pääsi liikkumaan vapaasti auki ja kiinni, sen lisäksi runsaasti huonoa tuuria ja lisäksi vielä se että kallistumaa ei pystytty korjaamaan koska juuri korjaukseen vaadittavan puolen painolastitankit oli jo täynnä.
Sitä en tiedä olisiko alkutilanteen kallistuma aiheuttanut ikkunoiden rikkoontumisen ja veden tulvimisen alukseen normaalitilanteessa, mutta nyt kun painolastitankissa oli suuri määrä vettä lisäpainona keulaportista alukseen tulvineen veden lisäksi, alus mahdollisesti oli jonkin verran syvemmällä eli pienempi kallistuma saattoi riittää painamaan ikkunat vesirajan alapuolelle.

Rautalankaesimerkkinä voisi käyttää pientä soutuvenettä, jos veneessä on yksi tai kaksi ihmistä se kärsii asteina suurenkin kallistumisen ilman että se hörppää vettä, mutta jos veneessä on lisäksi vaikkapa 200 litran tynnyri täynnä vettä, vene ui niin syvässä että jo pienempikin kallistuma saa sen hörppäämään vettä ja uppoamaan.

[MissMallard]

Eipä ole tuosta pienessä kallistumisessa kulkemisesta nyt tarkkaa muistikuvaa ajallisesti. Joitakin vaurioita Estonia oli saanut liikennöintihistoriansa aikana ja ollut telakalla esim. 1984 ja 1988 pohjakosketusvaurioiden korjauksen takia ja siellä oli myös pari jäävauriota vuosina -82, -85 ja -87 (OTKES). Näistä jäävaurioista ei tietoa että onko ne olleet vaan "peltivaurioita" vai onko näissä jäävaurioissa päässyt myös vettä alukseen jonnekin.

Tuskin noilta ajoilta asti on kulkenut kallistuneena eli 80-luvun lopulta asti? Viittaan että jos näiden vaurioiden yhteydessä merivettä on päässyt virtaamaan aluksen jonnekin rakenteisiin?

Hiipii mieleen tuo esim. ex-Amorellan (nykyisin M/S Mega Victoria) karilleajo tuolla Ahvenanmaan saaristossa jossa tuli pohjakosketus ja Amorellaan pääsi vettä kaksoispohjaan ja laivan yhteen osastoon sen yläpuolella. Että jollei niitä vesiä olisi sieltä imetty pois tarkasti ja rakenteita kuivatettu niin voisiko Amorellakin olla kulkenut vähän kallistuneena jos vesi olisi jotenkin kertynyt jonnekin rakenteisiin vaikka toiselle puolelle alusta? Amorella ajoi kuitenkin karille 2020 ja tuo Estonian pohjakosketusvaurio on ollut 1988 joten ajat ovat olleet vähän erilaiset.

Valitettavasti nämä tekniset jutut ei ole oikein meikäläisen heiniä enkä tiedä siis pystyisikö Estoniassa ollut kallistuma ollut peräisin jostakin vedestä rakenteissa. Eli pohdintaa vain. Se painomäärä täytyy olla kuitenkin aika iso mikä aiheuttaa tuollaisen pienenkin kallistuman laivassa.

Joku tarkentakoon jos joku muistaa ajallisesti kauanko alus liikennöi hieman kallellaan.

[damfin]

^
Ei ole minullakaan tarkkaa muistikuvaa siitä kuinka kauan tuo kallistuma oli estonialla ollut, muistaakseni oli tullut ihan lähiaikoina.

Laivalla matkustaneet kertoivat että keularampin välissä näkyi jotain rättejä lisätiivisteinä joten ilmeisesti keulavisiirin ja rampin välistä on vettä päässyt autokannelle jo aiemminkin, eli yksi mahdollisuus voisi olla että vettä on sitä kautta päätynyt laivan rakenteisiin jo ennen onnettomuutta.

[brainstormy]

^
Ei ole minullakaan tarkkaa muistikuvaa siitä kuinka kauan tuo kallistuma oli estonialla ollut, muistaakseni oli tullut ihan lähiaikoina.

Laivalla matkustaneet kertoivat että keularampin välissä näkyi jotain rättejä lisätiivisteinä joten ilmeisesti keulavisiirin ja rampin välistä on vettä päässyt autokannelle jo aiemminkin, eli yksi mahdollisuus voisi olla että vettä on sitä kautta päätynyt laivan rakenteisiin jo ennen onnettomuutta.

GGE:n raportissa on luettavissa useiden todistajien kommentteja, jotka ovat matkustaneet Estonialla aiemmin. Niiden mukaan monet raportoivat tuosta että vettä tosiaan oli autokannella useilla matkoilla, 5-10 cm kauttaaltaan jopa. Eräs luotsikin kertoi että keskilaipion seinällä näkyi tuon veden hölskyneen metrin korkeuteen.
Myös rampin käsittelystä oli useita havaintoja, jotka toistivat toinen toistaan. Esim nämä lekalla hakkaamiset ja se että ramppia rynkytettiin jotenkin ylösalas jotenkin ennenkuin asettui edes jotenkin paikalleen. Ja juurikin näistä puupölleistä tukemassa ramppia ja omatekoisista tiivisteistä.
Jossain oli myös laivasta otettu kuva Tukholman satamassa, jossa visiiri oli auki ja ramppi oli kiinni. Rampissa näkyi tuo nestepinnan jälki ja se ois itse autokantta arviolta puolimetriä korkeammalla. Eli tosiaan voi olla että laiva kynsi toistuvasti normaalia syvemmällä, kuten @damfin mainitsit.
Se myös siis voisi selittää nuo ikkunoiden rikkoontumiset.

[Brass]

Selasin onnettomuusraporttia ja 8 astetta on maksimi, mikä kallistustankeilla pystytään oikaisemaan. Vuonna 1991 kallistuskokeissa todettiin laivan olevan suorassa, kun vasemmassa kallistustankissa on 115 t enemmän vettä kuin oikeassa. Syytä ei kerrottu, mutta lienee alun perin rakenteellinen tai muutostöistä aiheutunut. Siihen ei kuitenkaan puututtu eikä raportissa kommentoida sen enempää. Raportissa epäillään laivan olleen väärin lastattu, mikä aiheutti kallistumaa heti lähdössä. Avoimeen tuuleen tullessa laivan tuulipinta aiheutti lisää kallistumaa ja vaikka vasen tankki pumpattiin täyteen jäi vielä yhden asteen kallistuma oikealle. Joku vahtimatruusesista oli yrittänyt vielä matkan aikana korjata kallistumaa, mutta täyden tankin takia se ei onnistunut.

Kolmannen konemestarin lausunnon mukaan hänen nähdessään monitorista autokannelle tulvivan valtavia määriä vettä, laiva kallistui oikealle 2-3 astetta. Samalla laiva alkoi keinua 3 astetta oikealle ja 1,5 astetta vasemmalle. Lopuksi laiva kallistui vielä enemmän oikealle ja kallistuma jäi pysyväksi sekä parissa minuutissa kasvoi 10-15 asteeseen.

Nuo hetket olivat varmaan kriittisiä jatkon kannalta. Jos laivassa ei olisi ollut rakenteellista kallistumaa ja jos laiva olisi ollut oikein lastattu, niin kallistustankilla olisi ehkä voitu tilannetta hiukan korjata. Tuo edestakainen kallistelu indikoi kuitenkin, että autokannella oli jo paljon vettä, joka hölkyessään sai laivan epästabiiliksi. Pumpuilla ei kuitenkaan hetkessä olisi korjattu kallistumaa, vaikka niitä olisi voitu käyttää. Eli loppupeleissä kallistumalla ei ehkä ollut niin suurta merkitystä, koska kippari teki vääriä valintoja koko ajan.

Tietysti siinä oli vielä nuo törmäilevät sukellusveneet ja huume/pommirekkoja mereen ajelevat örkit sotkemassa muutenkin hankalaa tilannetta.

[damfin]

Selasin onnettomuusraporttia ja 8 astetta on maksimi, mikä kallistustankeilla pystytään oikaisemaan. Vuonna 1991 kallistuskokeissa todettiin laivan olevan suorassa, kun vasemmassa kallistustankissa on 115 t enemmän vettä kuin oikeassa. Syytä ei kerrottu, mutta lienee alun perin rakenteellinen tai muutostöistä aiheutunut. Siihen ei kuitenkaan puututtu eikä raportissa kommentoida sen enempää. Raportissa epäillään laivan olleen väärin lastattu, mikä aiheutti kallistumaa heti lähdössä. Avoimeen tuuleen tullessa laivan tuulipinta aiheutti lisää kallistumaa ja vaikka vasen tankki pumpattiin täyteen jäi vielä yhden asteen kallistuma oikealle. Joku vahtimatruusesista oli yrittänyt vielä matkan aikana korjata kallistumaa, mutta täyden tankin takia se ei onnistunut.

Minun huomioni liittyikin juuri siihen että kun kallistustankki oli jo täynnä vettä että laiva kulkisi edes suunnilleen suorassa, oli laivassa myöskin ylimääräistä "lastia" siis vähintään tuo 115 tonnia, ilmeisesti vieläkin enemmän siinä vaiheessa kun tankki oli aivan täynnä, jolloin laiva on todennäköisesti uinut syvemmällä ja se on voinut vaikuttaa siihen että pienempikin kallistuma, tuo mainuttu 10-15 astetta, on aiheuttanut laivan nopean uppoamisen kun rikkoutuvista ikkunoista on tulvinut hallitsemattomasti vettä laivaan.

[Brass]

Selasin onnettomuusraporttia ja 8 astetta on maksimi, mikä kallistustankeilla pystytään oikaisemaan. Vuonna 1991 kallistuskokeissa todettiin laivan olevan suorassa, kun vasemmassa kallistustankissa on 115 t enemmän vettä kuin oikeassa. Syytä ei kerrottu, mutta lienee alun perin rakenteellinen tai muutostöistä aiheutunut. Siihen ei kuitenkaan puututtu eikä raportissa kommentoida sen enempää. Raportissa epäillään laivan olleen väärin lastattu, mikä aiheutti kallistumaa heti lähdössä. Avoimeen tuuleen tullessa laivan tuulipinta aiheutti lisää kallistumaa ja vaikka vasen tankki pumpattiin täyteen jäi vielä yhden asteen kallistuma oikealle. Joku vahtimatruusesista oli yrittänyt vielä matkan aikana korjata kallistumaa, mutta täyden tankin takia se ei onnistunut.

Minun huomioni liittyikin juuri siihen että kun kallistustankki oli jo täynnä vettä että laiva kulkisi edes suunnilleen suorassa, oli laivassa myöskin ylimääräistä "lastia" siis vähintään tuo 115 tonnia, ilmeisesti vieläkin enemmän siinä vaiheessa kun tankki oli aivan täynnä, jolloin laiva on todennäköisesti uinut syvemmällä ja se on voinut vaikuttaa siihen että pienempikin kallistuma, tuo mainuttu 10-15 astetta, on aiheuttanut laivan nopean uppoamisen kun rikkoutuvista ikkunoista on tulvinut hallitsemattomasti vettä laivaan.

Onnettomuusraportissa ei ole mainintaa ylilastauksesta, mutta väärästä lastauksesta mainitaan. Se tietysti näkyi suoraan kallistustankkien käytöstä. Laivan nettovetoisuus oli 8400 t, joten tuo 115 t on prosentin luokkaa nettovetoisuudesta. Karkeasti laskien 10 cm vettä autokannella on n. 300 tonnia. Kun se on vielä korkealla ja pääsee vapaasti loiskumaan, niin se vaikuttaa stabiilisuuteen dramaattisesti. Tankeissa oleva vesi ei loisku laipioiden takia. Estonian painolastitankkien kapasiteetti oli 1200 tonnia. Rahtikapasiteetti oli 52 kuorma-autoa tai 460 henkilöautoa. Jos laskee 40 t/kuorma-auto, niin lastia olisi n. 2000 t. Koska henkilöautot ovat huomattavasti kevyempiä ja niitä oli myös laivalla, niin tuskin oltiin kovin lähellä maksimilastia. Laivan kyljessä on lastimerkki, Plimsollin linja, josta lienee jokin maininta aluksen lokikirjassa.

[damfin]

^
Kiitos selvityksestä, eli voi tosiaan olla että painolastitankkien lisäpainolla ei välttämättä ollut mitään suurta merkitystä muuhun kuin siihen että kallistumaa ei niiden avulla pystytty oikaisemaan.

Mutta kuitenkin jos 1200 tonnin vetoisista painolastitankeista toinen puoli oli täynnä, niin tuleehan siitä jo 600 tonnia ylimääräistä painoa, siihen sitten tuo arvio autokannelle tulvineesta vedestä 300 tonnia niin siinä onkin jo 900 tonnia ylimääräistä painoa, ja jos rahtikapasiteetiksi arvioi tuon 2000 tonnia maksimi, niin onhan tuo jo jonkinmoinen ylitys maksimista.

[Brass]

Tuo 1200 t on koko painolastitankkien kapasiteetti. Kallistustankit ovat 370 t yhteensä. Toinen kallistustankki oli täynnä, mutta ei ole tietoa, miten paljon vettä oli muissa tankeissa. Joka tapauksessa tuota Plimsoll linjaa ei saa ylittää. Muistelen jostain lukeneeni, että ro-ro aluksilla käytetään vähän painolastia, koska lastaus voidaan tehdä optimaalisemmin.