Ilmastonmuutos synnytti Isisin ja uhkaa ajaa myös Euroopan kaaokseen, varoittaa brittitutkija
Edessä on yhä syvempiä kriisejä, jos ympäristöongelmien ja konfliktien yhteyksiä ei havaita, sanoo Nafeez Ahmed HS:n haastattelussa.
Tommi Hannula HS
Julkaistu: 22.5. 2:00 , Päivitetty: 22.5. 11:43
JULMA jihadistijärjestö Isis ja sen niin sanottu kalifaatti eivät olisi koskaan syntyneet Lähi-itään ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta, sanoo brittiläinen tutkija-toimittaja
Nafeez Ahmed.
Väite voi tuntua kovalta, mutta Ahmedin mukaan asia on ilmeinen.
”Pitää kysyä, miksi ääriryhmistä tuli niin voimakkaita ja ne pääsivät leviämään niin nopeasti. Syyriassa ja Irakissa ei ollut aiemmin mitään Isisin kaltaista. Mikä muuttui?”
Toki Ahmed myöntää, että Isisin syntyä selittää suurelta osin geopolitiikka. Kun Yhdysvallat syrjäytti Saddam Husseinin hallinnon ja valtasi Irakin vuonna 2003, syntyi kapinaliike, jonka kaappasivat valtaansa ääriryhmät.
”Ne eivät kuitenkaan missään vaiheessa uhanneet Syyrian valtiota.”
Eivät siis ennen kuin sisällissota syttyi niin kutsuttuna arabikeväänä vuonna 2011 – ja sodan taustalla Ahmed näkee selvästi ilmastonmuutoksen.
SOTAA edeltäneinä vuosina kuivat kaudet olivat pahentuneet ja vieneet elannon monilta Etelä- ja Itä-Syyrian maanviljelijöiltä, jotka ovat pääasiassa sunnimuslimeja. Se synnytti satojentuhansien ihmisten muuttoliikkeen muun muassa rannikon kaupunkeihin, joissa ovat hallitsevassa asemassa presidentti Bashar al-Assadin shiialainen uskonryhmä alaviitit. Kaupunkeihin saapuneet työttömät työnhakijat rasittivat taloutta ja kansanryhmien välejä.
Samaan aikaan maailman merkittävimmillä viljelysalueilla ruoantuotanto oli notkahtanut sään ääri-ilmiöiden seurauksena. Kuluttajahinnat olivat nousseet myös Syyriassa, joka oli paljolti tuontiruoan varassa. Syyrian valtion kassa oli huvennut, koska kotimainen öljyntuotanto oli hiipunut 1990-luvulta lähtien. Siksi al-Assad vähensi valtion maksamia tukiaisia, jotka olivat pitäneet hyödykkeiden hinnat matalina, eikä monilla ihmisillä enää ollut varaa leipään tai polttoaineeseen.
”Siten se ruutitynnyri syntyi. Ihmiset lähtivät kaduille, al-Assad vastasi ampumalla heitä, kierrokset kasvoivat”, Ahmed kertaa.
Islamistiset aseryhmät kaappasivat demokraattisesti alkaneen kansannousun ja voimistuivat Saudi-Arabian, Qatarin ja Turkin tukemina. Syyrian valtion romahtaessa syntyi poliittinen tyhjiö, jossa Irakin al-Qaida lopulta levittäytyi Isisinä maiden välisen rajan yli lähes valtionkaltaiseksi toimijaksi.
Syyrialainen Ghazi Rashad Hrimis tunnusteli kuivunutta viljelysmaata marraskuussa 2010 Raqqan maakunnassa, josta oli tuolloin lähtenyt olosuhteita pakoon jopa puoli miljoona ihmistä. Seuraavana keväänä alkoi Syyrian sisällissota, jossa jihadistijärjestö Isis valtasi suuren osan maasta. Isis pitää yhä Raqqaa keskuskaupunkinaan Syyriassa.
ILMASTONMUUTOKSEN vaikutukset luontoon tunnetaan yhä paremmin, mutta sen sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset ovat vielä monimutkaisempia. Niihin Ahmed, 38, on erikoistunut, ja hänestä on tullut kysytty puhuja ympäri maailman.
Ahmed vieraili huhtikuussa Helsingin yliopistolla kertomassa, että jos ympäristöongelmien ja konfliktien yhteyksiä ei havaita, edessä on yhä syvempiä kriisejä. Ahmedia on pidetty uhkakuvineen eräänlaisena pahanilmanlintuna, mutta hänen näkemyksensä ovat saaneet yhä laajempaa tunnustusta.
”Jos ei ymmärrä kriisien syntymekanismeja, ei pysty vastaamaan niihin oikealla tavalla”, Ahmed sanoo.
Isis ei suinkaan ole hänen ainoa esimerkkinsä. Afrikassa jihadistijärjestö Boko Haramin kasvun takana oli Koillis-Nigerian maanviljelijöiden satojen hupeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena. Se auttoi islamisteja värväämään sotureita.
SYYRIAN ja Nigerian lisäksi ainakin Jemen, Somalia ja Etelä-Sudan osoittavat, että kuivuusjaksot ja konfliktit kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Sateiden puute on jo nykyisellään ajanut lukemattomia ihmisiä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kohti Välimerta ja Eurooppaa, ja turvapaikanhakijoiden jakaminen kiristää EU-maiden välejä.
”Ilmastotutkijat sanovat, että vuosiin 2030–2045 mennessä kuivuus voi muuttaa suuret osat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta elinkelvottomiksi. Pahin skenaario on, että se johtaa valtavaan siirtolaismäärään ja Euroopan linnoittautumiseen”, Ahmed sanoo.
”Eurooppa voi valita sotilaallisen ja eristäytyvän linjan. Äärinationalistit voivat rapauttaa liberaalin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan syyttäessään kaikesta siirtolaisia ja ehkä yhä kiistämällä ilmastonmuutoksen.”
Suomikaan ei pysy sivussa maailmanlaajuisilta siirtolaisreiteiltä, mikä nähtiin vuoden 2015 pakolaiskriisin kiivaimpina kuukausina.
”Mikään maa ei voi eristää itseään näiltä kriiseiltä”, Ahmed sanoo.
MIKÄ sitten avuksi?
Ahmed pitää keskeisimpänä asiana energiantuotannon monipuolistamista ja luopumista fossiilisista polttoaineista. Ne nopeuttavat ilmastonmuutosta ja pitävät niistä riippuvaiset valtiot taloudellisesti haavoittuvina ja alttiina sosiaaliselle kuohunnalle, kuten Venezuelassakin on nähty.
Ahmedin mukaan Eurooppa ei ole lainkaan varautunut öljyn- ja kaasuntuotannon vääjäämättömään hiipumiseen tulevien vuosikymmenten aikana.
”Meidän pitää muuttaa tapaamme elää säilyttääksemme vahvat demokratiamme. Vaatii rohkeutta päästää irti vanhoista tavoista.”
Kuka?
Nafeez Ahmed
Syntynyt Lontoossa vuonna 1978.
Tutkija, tutkiva toimittaja, dokumentaristi ja tietokirjailija.
Kirjoittaa muun muassa Middle East Eye -uutissivustolle ja Vicen Motherboard-tiedesivustolle. On kirjoittanut ympäristöblogia The Guardianille.
Kirjoittanut tietokirjojen lisäksi dystooppisen Zero Point -jännitysromaanin.
Hs 
