Oikeuspsykiatri nostaa esille yleisen harhaluulon Isis-naisista – kertoo, millaisia ihmisiä on palaajien joukossa
Terroristisen järjestön viehätysvoima on siinä, että se antaa ihmiselle identiteetin, vankilääkäri sanoo islamin vetovoimasta.
IS kertoi lauantaina radikaalia islamia harjoittavasta verkostosta, joka on toiminut Suomessa jo 15 vuoden ajan. Verkostossa keskeisessä roolissa ovat olleet kantasuomalaiset, muslimeiksi kääntyneet naiset.
Jutussa kerrotaan muun muassa paljon huomiota saaneesta ”Isis-vaimosta” Sannasta ja hänen tiiviistä kytköksistä Suomen salafistiverkostoon.
Isis-joukkojen hallitsemalle alueelle muuttanut Sanna on kertonut, että hän haluaa palata lastensa kanssa Suomeen. Sannan tapaus herättää kysymyksiä siitä, miksi ja miten ihminen radikalisoituu – ja ennen kaikkea, miten todennäköistä on, että ihminen palautuu ”normaaliksi” radikalisoitumisen jälkeen. Miten kalifaatissa eläneeltä onnistuisi paluu suomalaiseen arkeen?
Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Alo Jüriloo auttaa työkseen äärimmäisiin kriiseihin joutuneita ihmisiä.
– Suuri kysymysmerkki on, mitä me oikeasti tiedämme näistä ihmisistä ja tapahtumista. Mitä siellä on oikeasti tapahtunut, Alo Jüriloo pohtii.
Jüriloo sanoo, että meille esitetään joku tarina. Mistä me tiedämme, mikä tarinasta on totta, hän kysyy.
– Meillä on omia mielikuvia ja fantasioita, mitä siellä on saattanut tapahtua. Joskus ne voivat olla hurjempia, mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Joskus siellä tapahtuu paljon hurjempia asioita kuin mitä me pystymme edes kuvittelemaan.
Jüriloo arvelee, että Isis-joukkoihin lähtijöissä on erilaisia ihmiskohtaloita.
Helposti Jüriloon mielestä ajatellaan, että on olemassa prototyyppi. Syntyy mielikuva, millainen on Isis-leski tai Isis-taistelijanainen.
– Se ei ole yksi ihmistyyppi, vaan siellä on hyvin erilaisia joukossa.
Vastaavasti kotimaahan tulijoiden joukossa on erilaisia ihmisiä.
– On ideologian kannattajia, jotka pyrkivät peittelemään, mitä ovat tehneet. He tietävät, että kyseessä on sotarikos. Eihän siitä kannata puhua.
– Joukossa voi olla sellaisiakin, jotka on saatu jotenkin vedettyä mukaan ja jotka eivät ole tosiuskovaisia. He ovat itse kärsineet kaikenlaisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta.
Jüriloo pohtii, mikä on islamin vetovoima. Islamin vetovoimaa hän näkee jonkin verran suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Ja sitten mennään sellaiseen äärimmäisyyteen, että mennään oikein toiseen maahan.
Terroristisen organisaation viehätysvoima on Jüriloon mukaan siinä, että se antaa ihmiselle identiteetin, ryhmäidentiteetin.
– Kuulun porukkaan, jolla on tärkeä päämäärä. Minun elämälläni on jokin merkitys.
Terrorismitutkimuksissa on osoittautunut, että terroristit ovat olleet hyvin tavallisia ihmisiä.
– Ei ole mitenkään niin, että he olisivat jotenkin poikkeuksellisia tai psyykkisesti häiriintyneitä. Päinvastoin.
Kun elämässä on kriisitilanne, imu joutua ryhmään on suurempi. Ihminen on voinut jäädä työttömäksi, on parisuhdekriisi, elämä ei liiku mihinkään suuntaan.
Kuuluminen ryhmään antaa elämälle merkityksen erityisesti sellaisille ihmisille, joilla on ollut tunne, että elämä on tyhjää eikä tunnu miltään, eikä elämässä ole päämäärää.
– Tunnen kuuluvani porukkaan, jolla on tärkeä päämäärä.
Jürloo arvelee, että naisissa on paljon sellaisia, jotka ovat menneet miesten mukana.
– On ollut naisterroristeja, Venäjällä on ollut. Ehkä silloinkin tavallisempaa on, että tekojen taustalla on joku mies, joka lähettää naisen matkaan pommivyön kanssa.
Miten raskasta on huomata, ettei paratiisi ollutkaan maan päällä?
Jüriloo vastaa, että jokainen tarina on varmasti omanlaisensa.
– Ihminen on yllättävän sopeutuvainen. Toiset kestävät melkein mitä vain. Se tiedetään sodista ja keskitysleirikokemuksista.
– Toiset taas traumatisoituvat niin vakavasti, että he ovat käytännössä työkyvyttömiä ja kärsivät painajaisista ja paniikkihäiriöistä.
Isis-perheiden lapset ovat eläneet aivan toisenlaisissa oloissa kuin Suomessa on totuttu. Jüriloo arvelee, että koska olosuhteet ovat olleet niin äärimmäisiä, jopa hulluja, ihmismielen voi olla helpompi sivuuttaa ne kokonaan. Niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, äärimmäisistä oloista voi olla tietyllä tavalla jopa hyötyä sopeutumisessa tavallisiin oloihin.
– Kun tulee niin hullusta ympäristöstä, sen pystyy torjumaan jollain lailla mielestä ja jatkamaan elämää.
Heidi Vaalisto
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006053765.html
Näillä ääri-islamistisilla tyypeillä on yleensä tapana hokea, että länsimaiset yhteiskunnat ovat rappeutuneita ja sen kuulemma todistavat mm. runsaat avioerot ja lutkanaiset, joilla on ollut monta miestä. Eiku...?!?
