Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

[teemu]

...Tämä tukee aiempaa teoriaani siitä, että pihalla tai talon lähialueilla on tavattu ja tyttö on pakotettu klitsuun esim. puukolla uhaten. ...

Onko puukosta ollut mitään merkkejä uhrissa, tavaroissa tai talon materiaaleissa? Olisiko jokin muu keino pakottaa? Ylivertainen auktoriteetti?

[teemu]

Ja ihan tähän viestiin OT-asia. Bodomin jutun yhteydessä on mainittu kaksosista, jotka muuttivat sukunimensä Lindholm nimeksi Tanko. Olisiko sattumalta olleet sukua?

Mahdollisesta Susanne Lindholmin ja Väinö ja Kaarlo Lindholmin sukulaisuudesta en osaa sanoa mitään, mutta muunlainen yhteys on voinut olla.

Toinen veljeksistä, Väinö, oli opettajana Käpylän yläkansakoulussa, kuuden sadan metrin päässä Susannen kodista, samaan aikaan kun Susanne oli kansakouluiässä. He ovat voineet tavata koulun puitteissa, jos Susanne kävi lähintä kansakoulua.

Väinö ja veljensä Kaarlo muuttivat sukunimensä v. 1960, Susannen ollessa kymmenvuotias ja iän perusteella yläkansakoulussa, mahdollisesti siis juuri siinä samassa, missä Väinö opetti. Tämä lienee pelkkä yhteensattuma.

Lindholmin veljekset asuivat äitinsä kanssa Unioninkadun varrella, ja Väinön työmatka olisi sujunut mukavasti ykkösen ratikalla. Sopiva pysäkki oli koulujen kohdalla Mäkelänkadulla, mistä oli parin sadan metrin matka yläkansakoululle. Susanne puolestaan olisi kävellyt etelästä Kisakylän ja Olympiakylän halki ja ylittänyt niiden välissä olleen Koskelantien. Matkalla he eivät olisi tavanneet.

Ohessa kartta alueesta.

Väinö oli kurin säilymisen takuumies koulussaan. Kevennyksenä omia kuulomuistikuvia Käpylän kansakoulusta 1950-luvun puolivälistä:
- Pitääkö minun kutsua Lindholm! (naisopettaja kurittomille pojille)
- Väiski tulee! (vahdissa olleen pojan huuto käytävällä)

Palon teoksessa ”Bodomin arvoitus” mainitaan Väinöstä, että hänen kimppuunsa oli käyty Hämeentiellä ja hän oli selvinnyt siitä voitokkaasti. Syytä päälle karkaukseen ei mainita, mutta asiayhteydestä ilmenee, että Palon mielestä hyökkääjä saattoi erehtyä luulemaan Väinöä kaksoisveljekseen Kaarloksi. Kuria valvonut opettaja kun oli, niin Väinö on myös voitu tunnistaa Väinöksi, vaikkei minun tietooni aikanaan tullut mitään sellaista, mistä olisi voinut pahentua. Tämä maininta tässä yhteydessä on ajankuvaa, ja viimeaikaisten koulutapahtumien mieleen tuoma kommentti, ilman mitään kuviteltua yhteyttä Susanne Lindholmiin.

[Jansku]

Aamuyöllä Susannen palatessa kotiin siko odottaa tätä ja neitokaiset siirtyvät kellaritiloihin selvittämään välejään etteivä herätä nukkuvia vanhempia. syntyy sanaharkaa, ehkä S.L on aiemminkin vienyt miehen siskolta. Sisar tarttuu raivoissaan suksisauvaan ja survaisee sillä Susannea. S.L jää henkitoreissaan maahan mutta ei ole kuollut. Sisko kaivaa Susannen kassista paidan jolla kuristaa tämän, koska on liian hento tekemään sen käsin.

Entä Susannelle tehty seksuaalinen väkivalta? Kyseessähän oli seksuaalisurma.

[ABC]

Olen sitä mieltä, että kyseessä on suorastaan oppikirjanomainen seksuaalimurha. Kuristaminen uhrin vaatekappaleella, raaka väkivalta, "muistoesineiden" ottaminen ja se seikka, että uhrin päältä löydettiin suksisauva ja lasten leikkilapio (joita oli ehkä käytetty seksuaalisen väkivallan teossa, tai sitten ne viestivät jostain tekijän psykologiaan liittyvästä) ovat kaikki seksuaalimurhien tunnusmerkkejä.

[skoone]

Olen sitä mieltä, että kyseessä on suorastaan oppikirjanomainen seksuaalimurha. Kuristaminen uhrin vaatekappaleella, raaka väkivalta, "muistoesineiden" ottaminen ja se seikka, että uhrin päältä löydettiin suksisauva ja lasten leikkilapio (joita oli ehkä käytetty seksuaalisen väkivallan teossa, tai sitten ne viestivät jostain tekijän psykologiaan liittyvästä) ovat kaikki seksuaalimurhien tunnusmerkkejä.

Entä jos spermaa ei ollut, SLn rakastajan vaimo, lasten äiti halusi kostaa?

[Valdovas]

Entä jos spermaa ei ollut, SLn rakastajan vaimo, lasten äiti halusi kostaa?

Olisi tosiaan hyvä tietää oliko ja jos niin onko sen DNA säilynyt. En muista onko missään primäärilähteessä varsinaisesti vahvistettu sperman löytymistä, mutta kuten aiemmin joku pohti niin johdonmukaisesti koko ajan on puhuttu raiskauksesta ja seksuaalisesta väkivallasta, mikä jossain määrin kyllä viittaisi juuri tuohon suuntaan. Hesarin 6.8.2001 jutussahan komisario Rautaheimo toteaa mm., "että poliisilla on tekijästä hallussaan tietoja, jotka nykytekniikan avulla pystyvät sitomaan potentiaalisen epäillyn Lindholmin surmaan".

Tuo "nykytekniikka" johtaa kyllä helposti ajatukset nimenomaan DNA:han, ellei kyseessä sitten ollut Rautaheimon juoni, jolla hän pyrki hermostuttamaan mahdollista juttua lukevaa syyllistä.

Samassa jutussa Rautaheimo sanoo myös, että "vaikka siitä on kauan, tekotapa viittaa niin rajuun toimintaan, että tekijän on täytynyt olla ihan viriilissä iässä".

Vaikka "raju toiminta" ja "viriiliys" voivat tässä yhteydessä viitata myös pelkkään fyysiseen väkivaltaan ja sen laatuun, niin termit yhdistyvät arkikielessä varsin voimakkaasti seksuaaliseen toimintaan ja niinpä käytetty sanavalinta tuntuisi kyllä viittavaan nimenomaan raiskaukseen ja sen intensiteettiin. Tosin mikäli harjanvarsia, suksisauvoja ja/tai leikkilapioita myös tavalla tai toisella teossa käytettiin, niin varmaan sekin voisi johtaa mainittuihin sanavalintoihin, aiemmin puhutuista kakkaleikeistä nyt tietysti puhumattakaan, joskin silloin sanavalinnat voisivat olla vieläkin jyrkempiä.

Ongelma on jälleen se, että ilmeisesti ihan muut ihmiset kuin tämän listan väki tietää asiasta olennaisesti enemmän ja siten tämä pohdiskelu menee taas enemmän hakuammunnan ja tulkintojen tulkintojen puolelle...

[rapier]

En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta kai tuo "poikkeuksellisen kaunis" on jo unohdettu?
Susanne Lindholmhan oli ihan tavallisen näköinen nainen.
Tosin sentään lentokentällä töissä, hieno homma!

[Harriet Makepeace]

Kyllä mielestäni ihan nätti nainen oli. Kauneus toki on katsojan silmissä ja ulkonäkö murhatutkinnassa epäolennainen seikka.

Jos tekijä oli randomi sekuaalirikollinen, niin tuskin tämä oli hänen ainoa teko. Joten on saattanut jäädä kiinni.
Jos tekijä oli Susannen tuttu,ja motiivi henkilökohtainen niin siinä tapauksessa hänta on helpompi profiloida kuin tuntematonta tekijää.
Tietysti on olemassa aina pieni mahdollisuus, että seksuaalimurhaan liittyy jonkun verran lavastusta.

[joey]

Tuosta vaatekappaleella kuristamisesta:

Miksi joku raavas väkivahava äijänköriläs olisi käyttänyt apuvälinettä varsinkin kun olisi joutunut varatavasten kaivamaan sen Susannen kassista. Tämä viittaa selkeesti siihen,että tappaja oli heikohko eikä yksinkertaisesti pystynyt kuristamaan tyttöä käsin.

Jäin miettimään samaa ja etenkin tuota fyysistä heikkoutta.

Ihmisen kuristaminen hengettömäksi vaatii ainakin jonkun verran käsivoimia. En ole koskaan ketään kuristanut (etenkään hengettömäksi ) mutta tuli mieleeni, että olisiko tuota vaatetta voitu käyttää tavallaan vipuvoiman tuottamiseksi, siis kompensoimaan tekijän heikkoja käsivoimia? Selvennän ajatuksiani vertaamalla vaatetta köyteen: köysi pujotetaan uhrin niskan takaa ja köysien päitä vedetään etupuolella "ristiin" siten, että kaula jää näin syntyneeseen, kiristyvään silmukkaan. Näin saadaan käyttöön käsien vetovoima, jota olettaisin suurimmalla osalla ihmisistä olevan runsaasti enemmän kuin puhdasta puristusvoimaa.

Kuvittelin itseni SL:n surmatilanteeseen surmaajan housuihin (tai hameeseen...) ja tulin siihen tulokseen, että voiman lisäksi tuosta vaatekappaleesta olisi muutakin hyötyä - vartalon saisi näin kauemmas uhrin vartalosta ja rimpuilevaa uhria olisi kenties helpompi pitää paikoillaan.

Eli tuolla vaatteen käyttämisellä voi siis olla ollut suuri käytännönkin merkitys, sen ABC:n jo mainitseman (surmaajan kädet liukastuneet SL:n suusta valuvasta verestä) lisäksi.

[Kylli]

Kysymys työryhmälle: miten käyntinne perusteella Sofianlehdon taloissa oli tarkoitus saada pyörät ulos pyöräsuojasta? Rappukäytävä ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Niitä siivottiin, eikä niihin haluttu kuraa. Luultavasti pyörille oli varattu jokin ovi ulos, ja sitä myös käytettiin. Onko tämä ovi Susannen kotitalon pihakuvassa oleva, sokkeliin menevä portaikko, vai oliko ovi jommassakummassa päädyssä?

Samaa olen minäkin pienessä mielessäni ihmetellyt. Varastohan on todella huono polkupyörien säilytykseen. Varmuuttaa asiasta ei ole, mutta arvelisin, että talon päädyn kautta kulkeva reitti on ainakin alunperin tarkoitettu ko. tarkoitukseen. Tätä puoltaa mm. se, että oven ulkopuolella on luiska. Se ei kuitenkaan ole käytössä, vaan sen ja varsinaisen kellarikäytävän välissä on tila, joka kuuluu talossa toimivalle yritykselle. Onko näin ollut aina, ei ole tiedossamme.

Sen oven kautta, joka näkyy pihalta otetuissa kuvissa B-rapun oikealla puolella, ja jota automaattisesti alunperin pidimme sinä mainittuna reittivaihtoehtona pyöräkellariin, ei myöskään pääse kellarikäytävään. Kuten itse kellarissa otetuissa kuvissa näkyy, on siinäkin päässä käytävää ovi. Se ei kuitenkaan ole asukkaitten käytössä, emmekä tutkimuksistamme huolimatta saaneet selville, onko se sitä koskaan ollut.

Nykyisin pyörät joka tapauksessa viedään rapun kautta.

AINIIN: onko kellään tiedossaan edes osapuilleen sitä vuotta, jolloin Susannen juttu kerrottiin Ratossa?

[Cotton]

Uskoisin, että vallitseva tilanne pyöräkellarin osalta on sama kuin Susannen aikaankin. Miksi muuten Torsten Lindholm olisi ihmetellyt kolmen lukitun oven taakse pääsyä?

Ja myönnetään, että pyöräkellari on auttamattoman epäkäytännöllinen ja siistimpää sekä helpompaa olisi ollut mennä irtainvarastoon. Mistähän on alunperin päätelty, että kellariin on menty B-rapun kautta vaikka murtojälkiä ei ollut? Onkohan ollut jotain muita jälkiä jotka ovat paljastaneet käytetyn reitin: verta?

[teemu]

^Kolme ovea olisi myös päädyn kautta. Valettu luiska päädyssä kertoo, että sitä kautta on ollut tarkoitus kulkea, ja luultavasti on aluksi kuljettukin.

Pyöräsuojia ja käytävänpäitä ruvettiin Kisakylässä vuokraamaan yrityksille ja yhteisöille jo 1950-luvun lopussa. Sen seurauksena asukkaille suunniteltu järjestys muuttui. Ilmeisesti Sofianlehdonkatu 9:n A ja B portaissa hyväksyttiin portaan kautta tapahtuva pyörien vienti.

Kenellä, talkkarin lisäksi, mahtoi olla avaimet "firman" käytössä oleviin oviin? Sitä kautta olisi päässyt sopivalla avaimella, vaikka toki Susannen avain ei enää olisikaan sopinut. Lukot epäilemättä sarjoitettiin uudelleen vuokrauksen yhteydessä, koska se sitten tapahtuikin. Itsellä on muuten hämärä muistikuva ankarasta kiellosta mennä meidän talon A-B rappujen firmapuolelle, ennenkuin lukot saatiin kuntoon. En muista kauanko tätä aikaa kesti.

[Juliet Jones]

Tieto siitä, että mitkä ovet olivat käytettävissä kellarikäytävään menoon Susannen surman aikoihin, olisi mahdollisesti valaiseva..
Kuitenkin tässä vaiheessa tuli tunne, että A- ovi olisi ollut se kulkuaukko. Johan sitä aiemmin mietimme ja tuo reitti olisi tosiaan ollut lyhin, mikäli tosiaan esim. B- rapun viereisestä luiskasta ei olisi käytävälle lopulta päässyt.

A- rapun kautta mentäessä lukkoja olisi ollut ne kolme: ulko-oven, rapun ja käytävän välisen oven ja sen välinevaraston oven lukko.

Minulla Susannen tapaus "tekeytyy" tällä hetkellä, ei oikein keksi linjaa ja näiden reittien pohtiminen on ollut hieman epäselvää. Kuitenkin reitin varmistuminen toisi vahvistusta varmaan myös surmaajan profiilin tekemiseen, vai kuinka?

[Kylli]

Reittiä emme voi varmistaa jollei tekijä sitä meille tule kertomaan. Poliisikaan ei nimittäin kyennyt varmuudella todistamaan, mitä kautta kellariin oli menty. Eri vaihtoehtoja pohtimalla voidaan kuitenkin päätyä muutamaan vaihtoehtoon esim. kellariin menemisen mahdollisista syistä. Ihan esimerkkinä vaikkapa se, että jos sinne mentiin A-rapun kautta, on mahdollisesti tahdottu välttää silminnäkijöitä. Paljon on näitä yksityiskohtia vielä tutkimatta ja tarkistamatta (kävikö B-rapun avain myös A-rappuun jne) joten anna Juliet homman vaan "tekeytyä"!

[Valdovas]

AINIIN: onko kellään tiedossaan edes osapuilleen sitä vuotta, jolloin Susannen juttu kerrottiin Ratossa?

Kun minä taisin tämän Ratto-aspektin tuoda keskusteluun, niin pitänee kai vastata huutooni. Kuten sanoin, en ikävä kyllä muista, missä Ratto-numerossa Susannen juttu oli, mutta koska sarja näytti alkavan siitä siteeraamastani 1/78 numerosta, niin olettaisin, että aika pian sen jälkeen joko 1978 tai -79 varmaan. Ikävä kyllä minulla ei ko. numeroita ole enää yhtään jäljellä, mutta varmaan joistain divareista vielä löytyisi. Onko sitten Kansalliskirjaston arkistoissa, en osaa sanoa. Toki kansallisesta kulttuuristahan tässäkin mitä suurimmassa määrin on kyse!

Hiukan ehkä auttaa oheinen verkkosivu:

http://www.phinnweb.org/livingroom/ILik ... ndex2.html

Siinä on harmi kyllä lehdistä esitetty vain kannet eikä niitäkään kaikista numeroista. Näköjään naismurhajuttusarjaa ei ole toimituksessa nähty niin raflaavana, että sitä olisi erikseen mainittu minkään numeron kannessa. Kansien herättämien muistikuvien perusteella ainakin numeroita 2, 3, 5, 9 ja 12 /78 on tullut joskus vilkaistua ja koska muistan Susanne-jutun Ratosta lukeneeni, niin voisi olla joku noista. Tai sitten jos siinä tosiaan kaikki selvittämättömät tapaukset käytiin läpi (13 niitä taisi tuossa vaiheessa olla) ja jos ei joka numeroon ehtinyt, niin sarjan "häntä" saattoi hyvinkin mennä vuoden 79 puolelle, ellei sitten jäänyt kesken.

Siellä muuten numerossa 8/79 mainitaan kannessakin "Murhayö Raumalla". En tiedä liittyisikö johonkin muuhun tällä saitilla käytävään keskustelusäikeeseen.

http://www.phinnweb.org/livingroom/ILik ... to0879.jpg

Toinen hiukan OT-juttu, että numerossa 12/77 puhutaan näköjään Kyllikki Saaresta:

http://www.phinnweb.org/livingroom/ILik ... to1277.jpg