Hallitus kertoi maanantaina, millä aikataululla koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi asetettuja rajoituksia lähdetään purkamaan tai lieventämään. Linjausten pohjalla on valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit-työryhmän raportti, jossa mukana on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatimia skenaarioita epidemian mahdollisesta kulusta sekä niiden vaikutuksista toimintalinjauksiin.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen korostaa, ettei nykyisenkaltaisilla voimakkailla rajoituksilla voida ikuisesti jatkaa.
THL on todennut, että epidemian näin voimakas hidastuminen pidentää epidemian kestoa merkittävästi ja saattaa pitkään jatkuessaan aiheuttaa riskin myöhemmästä isosta epidemiasta.
Salmisen mukaan nyt ideana on varovasti avata yhteiskuntaa ja katsoa, mitä tapahtuu.
– Jos alkaa näyttää pahalta, täytyy tehdä toisia toimenpiteitä.
Salmisen mukaan tautitilanteen mahdollista liiallista pahentumista arvioidaan useilla eri mittareilla.
– Tärkeintä on, ettei terveydenhuollon kapasiteetti ylity.
”Ymmärrän osin kritiikin”
Kansalaisia ja asiantuntijoita kiinnostaa, millaisiin perusteluihin ja arvioihin Suomen koronastrategia perustuu. THL:n arviot vaikuttavat keskeisesti hallituksen päätösten taustalla.
Monet asiantuntijat ovat arvostelleet THL:ää siitä, ettei aina ole tiedossa, mihin THL:n arviot perustuvat, jolloin tiedeyhteisön on niitä vaikea arvioida. Viimeisimpänä kritiikkiä on tullut koskien Hetemäen työryhmän raporttia.
Muun muassa professori, Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosesta raportissa esitetyt päätelmät epidemiasta olivat näytöltään heikkoja, eikä referenssejä ja tutkimustuloksia ollut mainittu. Hän kuvaili näyttöä D-luokan näytöksi.
Lehtonen huomautti, että raportissa esimerkiksi todetaan, ettei epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ole Suomelle realistinen vaihtoehto. Tästä ei kuitenkaan tehty ollenkaan vertailua ulkomaisiin onnistumisiin.
Salminen sanoo osin ymmärtävänsä kritiikin.
– Mutta toisaalta kyseessä ei ole tieteellinen artikkeli, vaan asiantuntija-arvioihin perustuva osio, josta aivan valtaosa perustuu ihan vakiintuneeseen infektioepidemiologiseen perustietoon. Ei talousosiossakaan ole viitteitä, joissa lähdetään perustelemaan makrotalouden perusasioita, Salminen huomauttaa.
Salmisen mukaan myös aikataulu raportin tekemiselle oli sellainen, ettei tieteellisen raportin tasolle ole ollut mitenkään mahdollista päästä.
”Hyväksyttävä, ettei ihan samalla tasolla mennä”
Hallitus on valinnut koronvirustilanteen hallintaan hybridistrategian, joka perustuu rajoitustoimien hallitun purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintatapaan. Tavoitteena on löytää mahdollisimman moni tapauksista ja katkaista tartuntaketjut.
Salmisen mukaan ei ole mielekästä tehdä arviota siitä, kuinka moni suomalainen saisi koronavirustartunnan ja millaisesta mittaluokasta puhutaan viruksen aiheuttamaan sairauteen todennäköisesti kuolevien suhteen valitulla strategialla.
Hän kuitenkin toteaa, että tartunnan saaneiden ja kuolleiden määrä tuskin pysyy yhtä alhaisella tasolla kuin nyt, kun rajoituksia lähdetään asteittain purkamaan.
– Idea ei ole kiihdyttää epidemiaa, mutta on tietysti hyväksyttävä sekin, että ihan samalla tasolla ei ehkä mennä. Isoja kysymysmerkkejä on, miten kesä vaikuttaa. Sen takia vaikutuksia seurataan tiukkaan.
”Kukaan ei tavoittele väestöimmuniteettia”
Hetemäen raportissa suositellaan strategiseksi tavoitteeksi hallittua, mutta ei liian voimakasta epidemian hidastamista. Pääministeri Marin ei ole kiistänyt tätä virkamiesten esittämää linjaa.
– Kun valtaosalla väestöä on ainakin osittainen suoja, vuosittain tartunnan saa varsin pieni joukko, raportissa todetaan.
Osa asiantuntijoista on tulkinnut strategiasuosituksen viittaavan siihen, että Suomessa tavoiteltaisiin nyt laumaimmuniteettia eli niin sanottua laumasuojaa. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kirjoittaa Twitterissä näin:
– Hetemäen ryhmän raportti on suuri pettymys. Oikeus elämään ja muut ihmisoikeudet ovat nyt vaarassa. Laumasuojaa ei edes mainita, mutta se esitetään olettamuksena, jonka varaan strategia rakennetaan.
THL:n Salminen kiistää tämän tulkinnan.
– Kukaan ei sinänsä tavoittele väestöimmuniteettia. Se on vain luonnollinen ilmiö, joka syntyy, jos on syntyäkseen. Tällä vauhdilla se ei nyt synny edes. Arvio on se, että tämän epidemian kanssa joudutaan aika monta vuotta tavalla tai toisella elämään. Jos siinä matkalla syntyy osalle väestöä immuniteetti, ei se haittaa sinänsä.
Sitä, kuinka kauan väestöimmuniteetin syntyminen kestäisi, on Salmisesta vaikea arvioida.
– Kaikki riippuu siitä, mitä tässä syksyn mittaan tapahtuu. Ja riippuu siitä, minkälaisia rajoitustoimia joudutaan ottamaan ehkä uudelleen käyttöön. Ei siihen pysty antamaan mitään arviota. Jos ei mitään rajoitustoimia olisi, se syntyisi tietysti nopeammin, mutta silloin vauriot olisivat niin pahoja, ettei niitä voida tietenkään kestää. Siksi tämä voimakas jarruttaminen on koko ajan tarpeen.
Rokotteesta ei välttämättä suojaa?
Moni suomalainen pohtii nyt, milloin tavalliseen arkeen voitaisiin palata. Salmisen mukaan suomalaisten pitää varautua siihen, että jonkinlaisia rajoituksia on vielä pitkään yhteiskunnassa voimassa.
– On melko varmaa, että virus ei maailmasta häviä ja maailman sopeutuminen tämän viruksen olemassa oloon ja viruksen muuttuminen vähemmän vaurioita aiheuttavaksi kestää muutaman vuoden. Se on realistisin ennuste. Vaikea nähdä mahdollisuutta, että tämä vain katoaisi kesän jälkeen. Se on toiveajattelua, Salminen sanoo.
Voidaanko rokotteen myötä rajoitteista luopua?
– Rokote tietysti tuo apua, jos sellainen saadaan. Tässä on sellainen haaste rokotteen kohdalla – mikä ei tarkoita sitä, etteikö sitä kannattaisi yrittää saada ja tehdä –, ettei se pysty mitenkään tähän ensimmäiseen vaiheeseen ja vuoteen tuomaan ratkaisua, niin nopeaa rokotekehitystä ei vain kerta kaikkiaan ole.
Tuleville vuosille Salminen arvioi rokotteen mahdollisesti tuovan apua, mutta siltikään se ei Salmisen mukaan ratkaise täysin ongelmia.
– Tässä on sellainen haaste, että kaikkein haavoittuvimmat ovat todella ikääntyneitä, joiden immuunivaste ei enää reagoi sillä tavalla kuin nuoremmilla ihmisillä. Rokote ei heitä ehkä tule kokonaan suojaamaan. Toki se, että jos muu väestö on suojattu rokotteella, kyllä se heitäkin suojaa osittain ja välillisesti.
Salminen kehottaa pitämään mielessä, että esimerkiksi jo käytössä olevat influenssarokotteetkaan eivät suojaa täydellisesti vanhusväestöä.
– Koronavirustakaan ei ehkä täysin saada rokotteella kontrolliin.
”Valmiina parissa vuodessa”
Jos kaikki menee hyvin, rokote voisi olla Salmisen mukaan valmiina parissa vuodessa. Tämän jälkeen rokotetta täytyy valmistaa ja jakaa ympäri maailmaa.
Myös Hetemäen raportissa todetaan: ”Tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotetta todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosia, eikä sen onnistuneesta kehittämisestä ole takeita.”
Osa asiantuntijoista, kuten rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela, ovat kuitenkin arvioineet, että rokote voisi olla valmis käyttöön jo tämän vuoden aikana.
Saksela sanoi keskiviikkona IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa, ettei allekirjoita Salmisen pessimistisempää arvioita rokotteen saatavuuden aikataulusta.
– Meillä on jo rokotteita, joista tiedeyhteisö sanoo, että ne hyvin todennäköisesti toimivat ja erittäin suurella todennäköisyydellä ovat turvallisia, Saksela totesi.
Miksi THL:n arvion mukaan rokotteen saamiseen voi mennä pari vuotta?
– Yhtään valmista koronavirusrokotetta ei ole. Rokotekehityksen tilaa seurataan luonnollisesti jatkuvasti. Toistaiseksi mikään rokoteaihio ei ole ihmisillä osoittautunut turvalliseksi, immunogeeniseksi tai suojan antavaksi, Salminen sanoo.
Salminen toteaa, että aikaisinta tietoa tästä tulee syksyllä, jolloin yhtä rokoteaihiota kokeillaan pienehköllä ihmismäärällä. Tämän jälkeen seuraa vielä pitkä tie.
– Olettaen, että tulos on hyvä, rokotteen on läpäistävä Euroopan lääkeviraston tarkastus ja saatava myyntilupa. Sen jälkeen se on tuotettava ja saatava Suomeen riittävä määrä. Koska rokotetuotantokapasiteetti on maailmassa rajallinen, kestää kauan ennen kuin rokotetta riittää kaikille.
Salminen muistuttaa olevan täysin mahdollista, ettei rokote tuota suojaa tai siihen liittyy sivuvaikutuksia.
– Sars-rokotteeseen liittyi ongelma, jossa rokote aiheutti itse asiassa vakavamman taudin.
Rokotteisiin liittyy niin monta epävarmuustekijää, ettei pelkästään niiden varaan laskeminen ole Salmisesta järkevää.
Sopeuduttava elämään viruksen kanssa
Salminen siis kehottaa suomalaisia sopeutumaan elämään koronaviruksen ja osittaisten rajoitusten yhteiskunnassa.
– Kyllä se nyt siltä näyttää – ellei virusta irti päästetä, mikä ei olisi suotavaa –, että tämän kanssa joudutaan aika pitkään olemaan, pari vuotta pahimmillaan.
Salminen kuitenkin lohduttaa, ettei koronavirus ole ikuinen savotta.
– Kyllä tästä viruksesta ja epidemiasta selvitään, toivottavasti niin pienin vaurioin kuin mahdollista.
Koronaviruksen aiheuttamasta COVID-19-taudista toipuneet, jotka ovat myöhemmin saaneet positiivisen testituloksen, eivät ole saaneet tartuntaa uudestaan, kertoo Maailman terveysjärjestö (WHO).
Etelä-Korean terveysviranomaiset raportoivat huhtikuussa lukuisista tapauksista, joissa jo taudista toipuneiden ihmisten testitulokset näyttivät positiivista. Se herätti huolta siitä, että jo COVID-19-taudin saaneet voisivat saada pian uudelleen tartunnan.
WHO:n edustaja kertoo uutistoimisto AFP:lle, että tuoreiden tietojen perusteella kyse on siitä, että tartunnan saaneen parantuessa keuhkoista irtoaa kuollutta solua, joka antaa positiivisen tuloksen testeissä. Virus ei ole enää tarttuvassa muodossa.
Viime viikolla Etelä-Koreastakin kerrottiin, että testit näyttivät epäonnistuneen.
WHO:n mukaan vielä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka kauan tartunnan saaneella on immuniteetti eli suoja uudelle tartunnalle. Myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sanonut, että sairastunut saanee lyhytaikaisen immuniteetin, mutta varmuutta kestosta ei ole.
Immuniteetista ei vieläkään tiedetä
WHO:n mukaan on ollut myös tapauksia, joissa potilaat ovat ensin antaneet negatiivisen tuloksen, mutta viikkoja myöhemmin positiivisen tuloksen. Järjestön mukaan tästä tarvitaan lisää tutkimusta.
– Tarvitsemme systemaattista näytteiden keruuta toipuneita potilailta ymmärtääksemme paremmin sitä, miten pitkään he levittävät elävää virusta, WHO:n edustaja sanoo AFP:lle.
Iltalehti kirjoitti tässä jutussa siitä, minkälaisia arvioita on esitetty immuniteetin kestosta. Arvioksi on esitetty esimerkiksi vuoden tai kahden suojaa uudelta tartunnalta.
Esimerkiksi aiemmin SARS-koronaviruksen saaneet saivat tutkimusten mukaan immuniteetin, joka kesti muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen.
THL:n mukaan tartunnan saanut ihminen tartuttaa muita eniten taudin alkuvaiheessa, mutta myös jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Nykykäsityksen mukaan sairastunut tartuttaa muita enintään kaksi viikkoa tartunnan saamisesta.
SARS:in kohdallahan se immuniteetti tutkittiin kolmevuotiseksi jonka jälkeen se alkoi heikentymään. Tämän uuden version kohdalla ei luonnollisestikkaan tutkittua tietoa vielä ole.
