Mikä leimaa Gustafssonin tekijäksi?

[teemu]

Lainaus on onnettomuusteorian puolelta, mutta sopii tähänkin ketjuun.

Ne joilla on salattavaa, tyypillisesti sepittävät juttuja.

Ai näinkö :

-------------------------------------------------------------------------------------

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).

Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä (7.5.2004, s. 3). Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat (7.5.2004, s. 3).

Leukaluun ja rystysten vammat

29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla (s. 4). Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa (12.5.2004, s. 9). Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista (26.4.2004, s. 5). Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä (29.3.2004, s. 4).

Muut vammat ja toipuminen

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin (30.3.2004, I, s. 11). 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään (s. 3).

Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen (29.3.2004, s. 5). Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna (12.5.2004, s. 4). Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona (14.4.2004, s. 3). Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin” (s. ?). 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä (s. 7 ja 9). Kysyttäessä toistuvasti liikuntakyvystä Gustafsson vastaa kysymällä, että miksi hän ei ole sitten sairaalassa kyennyt liikkumaan (s. 6).

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan (29.3.2004, s. 11). Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen” (26.4.2004, s. 4) ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton (25.5.2004, s. 7). Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele (25.5.2004, s. 7).

Syytteessä on mainittu moneen kertaan Gustafssonin määreenä rikoksesta epäilty. Muutaman kerran toistettuna se jää mieleen, ja saattaa vaikuttaa leimaavasti. Oikeuden päätöksessä toisaalta mainittiin useaan kertaan päinvastaista. Kuka mitäkin lukee.

[groot]

Hyva lainaus, josta ilmenee kuinka paljon Gustafsson valehteli kuulustelijoille....

[konsta]

Joo, täyttä soopaa lateli. Outoa siinä vaan on, että poliisille valehdellaan asioita, joista poliisi tietää asian oikean laidan. Halusiko Gusse herättää epäilyksiä, sillä joku tyhmempi poliisi olisi noistakin varmaan innostunut. Gusse olisi voinut sanoa: emmä sillo ollu bodomilla mukana. Tai: yks puukon pisto ulottu sydämeen, repäs pikkusen valtimoa, vatsasta pumpattiin kolme litraa verta. Täällä oltaisiin riemuissaan: mieshän valehtelee, nyt se on nalkissa.

Väittäisin, ettei täällä älykkyys hirveästi häikäise, ainakaan minä en tarvitse aurinkolaseja.

[skoone]

Joo, täyttä soopaa lateli. Outoa siinä vaan on, että poliisille valehdellaan asioita, joista poliisi tietää asian oikean laidan. Halusiko Gusse herättää epäilyksiä, sillä joku tyhmempi poliisi olisi noistakin varmaan innostunut. Gusse olisi voinut sanoa: emmä sillo ollu bodomilla mukana. Tai: yks puukon pisto ulottu sydämeen, repäs pikkusen valtimoa, vatsasta pumpattiin kolme litraa verta. Täällä oltaisiin riemuissaan: mieshän valehtelee, nyt se on nalkissa.

Väittäisin, ettei täällä älykkyys hirveästi häikäise, ainakaan minä en tarvitse aurinkolaseja.

Konsta, kai olet kuullut noista piiloviisaista? Vaikuttaa, että niitä liikkuu täällä aina parittain

[Sariola]

Oikeastaan tämä seuraava lainaus esittää mikä ei leimaa! Kopsasin tuolta toiselta areenalta, koska minä olen päätellyt periaatteessa saman suuntaisesti. Tässä lainaus:

... ihmettelen miten nils voi tappaa kolme ihmistä vahvassa humalassa ja ajatella niin selvästi? Jos syyllinen olisi nils se olisi jäänyt kiinni..
Hän ei humalassa olisi voinut peitellä tekojaan niinkin taitavasti. miettikääs sitä :! ...

En ole kyllä lainkaan varma olisiko ollut pahemmin humalassa, mutta silti suoriutuminen ilman kiinni jäämistä vaikuttaa utopistiselta. Se vaikuttaa liian vaikealta tehtävältä 18-vuotiaalle nuorukaiselle. Tuo on periaatteessa oikein hyvä perustelu.

[awa]

Joo - humalainen nukkuu mielellään.(ei se hänestä kuitenkaan murhaajaa tee)

[Hessu52]

Ilta-Sanomat kirjoittaa tiistaina 15.04.2008 Ruotsia ravistelevasta murhaskandaalista mm.

"Läheisilleen hän oli kiltti kuorma-autokuski, joka kulki ympäriinsä jutellen ihmisten kanssa ja tarjosi aina auttavaa kättään ongelmissa".

"Uhreilleen hän oli julma ja tunteeton peto, joka repi vaatteet päältä ja jätti ruumiin maahan retkottamaan".

Kun täällä sivustoilla on kirjoittettu, miten murhaaja voisi muka olla ja elää normaalia elämää paljastumatta, murhia tunnollaan, niin tässä sitä on mallia ihan naapurista, eikä tämä ole sarjamurhaajien tyylissä mitenkään erikoinen.

Normaalin oloinen mies normaalissa työssä, ei mikään "einstain", mutta ei hullukaan.

[konsta]

Normaalin oloinen mies normaalissa työssä, ei mikään "einstain", mutta ei hullukaan.

Vai pidät sinä psykopaattia normaalina? No, se kertoo jotakin sinustakin.

[Sariola]

Siis mikä leimaa Gustafssonin tekijäksi?

Kun tuota ajattelee tarkemmin, niin ei oikeastaan mikään.

Hänet tavattiin stupor-tilassa teltanriekaleiden päältä. Siellä riekaleiden alla oli kolme henkensä menettänyttä uhria.

Ihme ja kumma, mitään muuta ei oikeastaan ole esiintynyt, joka viittaisi syyllisyyteen. Miettikääpäs tarkemmin. Näinhän se on. On kyllä yritetty löytää syitä, jotka tukisivat hänen syyllisyyttään, mutta "ei mitään ole löydetty".

Tämä on oikeastaan kumma asia.

Se, että ei ole voitu osoittaa ketään ulkopuolista tekijäksi ei tietysti riitä. Sille alueelle oli helppo mennä kenenkään huomaamatta etenkin idän suunnalta. Itse teltasta ei löydetty ulkopuolisen verta, mutta kylläkin vierestä löydetystä rätistä ulkopuolisen DNA on löydetty. Siihen sopivaa henkilöä ei ole tavoitettu. Vaikka teltasta ei ole löydetty ulkopuolisen DNA:ta tai verta, ei se todista sitä, etteikö paikalla olisi silti ollut joku ulkopuolinen, jopa useampia. Näin totesivat esim. teltan tutkijat.

Kummallinen juttu. Ainakin minulle syntyy mielikuva, että NG oli todellakin yksi uhri muiden joukossa. Oikeat tekijät ovat vielä teillä tietymättömillä. Mielestäni niin on todennäköistä. Ainakaan mitään näyttöä ei löytynyt NG:ia vastaan. Oikeus totesi hänet syyttömäksi. Se oli oikea päätös.

[Maza]

Kummallinen juttu. Ainakin minulle syntyy mielikuva, että NG oli todellakin yksi uhri muiden joukossa. Oikeat tekijät ovat vielä teillä tietymättömillä. Mielestäni niin on todennäköistä. Ainakaan mitään näyttöä ei löytynyt NG:ia vastaan. Oikeus totesi hänet syyttömäksi. Se oli oikea päätös.

Se oli päätös, joka perustui käytettävissä olleeseen aineistoon. Ei se sitä pois sulje, etteikö NG voisi ola murhaaja.

[Sariola]

.....
Se oli päätös, joka perustui käytettävissä olleeseen aineistoon. Ei se sitä pois sulje, etteikö NG voisi ola murhaaja.

Olen samaa mieltä. Mutta kuitenkin tutkittiin ja kerättiin aineistoa kauan ja huolellisesti. Mitään konkreettista epäilyn tueksi ei siitä huolimatta löytynyt. Oikeus tekee siitä päätöksen: Syytön. Se on oikein. Lisäksi siitä voi päätellä, että todellakaan syyllisyys ei ole edes todennäköinen, koska mitään ei ole löydetty huolellisesta tutkinnasta huolimatta. Moni voi päätellä tällä tavalla. Siis virallisesti syytön ja epävirallisesti arvioiden erittäin todennäköisesti myös syytön. Jäljelle jäi oikeudenkäynnissä pelkät epäilykset. Haaviin ei jäänyt mitään muuta.

[pasi]

Normaalin oloinen mies normaalissa työssä, ei mikään "einstain", mutta ei hullukaan.

Vai pidät sinä psykopaattia normaalina? No, se kertoo jotakin sinustakin.

Tämän aiheen parin viimeisen viestisi perusteella sinun olisi hyvä tutustua oheiseen kuvaukseen argumentointivirheistä, mm. kohtaan "straw man".

Argumentoinnin virheet

[konsta]

Tämän aiheen parin viimeisen viestisi perusteella sinun olisi hyvä tutustua oheiseen kuvaukseen argumentointivirheistä, mm. kohtaan "straw man".

Argumentoinnin virheet

Olkinukke sopii tähän huonosti, koska nimenomaan perustin kommenttini Hessun kommentin sisätöön, kirjaimellisesti.

Toisaalta jos tarkoitat Hessun kommenttia, niin se kyllä oli olkinukke, koska sen peitellyn motiivin voi hyvin arvata: tavallinen kuorma-autonkuljettaja murhaa-miksei siis bussinkuljettajakin?

[pasi]

Olkinukke sopii tähän huonosti, koska nimenomaan perustin kommenttini Hessun kommentin sisätöön, kirjaimellisesti.

Niin, vain yksi sana jäi ottamatta huomioon. Hessu kirjoitti "normaalin oloinen".

[groot]

Siis mikä leimaa Gustafssonin tekijäksi?

Kun tuota ajattelee tarkemmin, niin ei oikeastaan mikään.

.

paivan parhaat naurut....vai ei oikeastaan mikaan