MURHA.INFO

RL11/6 kirjoitti: To Helmi 01, 2024 10:01 am

Zessie kirjoitti: To Helmi 01, 2024 9:36 am En ihmettele jos työnantaja joutuu ottamaan työntekijän jopa Etelä-Amerikasta voidakseen jatkaa yritystoimintaansa.

Kyllä. Baltialainen halpatyövoima on näille läskeille torakoille liian kallista. EU:n ulkopuolelta saa näitä 2 euron miehiä. Toivottavasti ei yksikään suomalainen nuori sorru tämänlaisen orjaksi 9 euroa / päivä, mitä nämä moraalittomat elukat uneksivat. Nykyään kaikenlainen kusettaminen ja hyväksikäyttö lasketaan yrittämiseksi.

RL11/6 kirjoitti: To Helmi 01, 2024 10:01 am

Zessie kirjoitti: To Helmi 01, 2024 9:36 am En ihmettele jos työnantaja joutuu ottamaan työntekijän jopa Etelä-Amerikasta voidakseen jatkaa yritystoimintaansa.

Kyllä. Baltialainen halpatyövoima on näille läskeille torakoille liian kallista. EU:n ulkopuolelta saa näitä 2 euron miehiä. Toivottavasti ei yksikään suomalainen nuori sorru tämänlaisen orjaksi 9 euroa / päivä, mitä nämä moraalittomat elukat uneksivat. Nykyään kaikenlainen kusettaminen ja hyväksikäyttö lasketaan yrittämiseksi.

Zessie kirjoitti: To Helmi 01, 2024 12:30 pm

RL11/6 kirjoitti: To Helmi 01, 2024 10:01 am

Zessie kirjoitti: To Helmi 01, 2024 9:36 am En ihmettele jos työnantaja joutuu ottamaan työntekijän jopa Etelä-Amerikasta voidakseen jatkaa yritystoimintaansa.

Kyllä. Baltialainen halpatyövoima on näille läskeille torakoille liian kallista. EU:n ulkopuolelta saa näitä 2 euron miehiä. Toivottavasti ei yksikään suomalainen nuori sorru tämänlaisen orjaksi 9 euroa / päivä, mitä nämä moraalittomat elukat uneksivat. Nykyään kaikenlainen kusettaminen ja hyväksikäyttö lasketaan yrittämiseksi.

Kyllähän siinä tuollainen väärinkäytön mahdollisuus selkeästi on! Maahantulolupaa ei saisi hyväksyä palkkojen polkemiseen vaan pitäisi jotenkin tulijoille määrittää määrittää palkkaraja, joka mahdollistaa toimeentulon ilman mitään sosiaalitukia. Etenkin jos tehtävään on koulutettua työvoimaa maassa saatavilla.

Ifigeneia kirjoitti: To Helmi 01, 2024 9:50 pm Toivottavasti Suomesta karkaa jokaikinen itärajan yli tepastellut, tai vaikka kolmipyöräisellä suutaan pärisyttäen sotkenut, muuanne Eurooppaan. Eiköhän ala shenkkenin shaisset sopimukset muuttua.

Betoni­tehtaalla 10 tunnin päiviä 6 euron tunti­palkalla – näin ulkomaalaisia riistetään Suomessa

Alipalkattujen ulkomaisten työntekijöiden käyttö yleistyy Suomessa, ja osa asian­tuntijoista pelkää, että hallituksen toimet pahentavat ongelmaa. Tältä näyttävät tuoreimmat tapaukset eri puolilta Suomea.

Ulkomailta tuotujen alipalkattujen työntekijöiden määrä Suomessa kasvaa.

6:00 | Päivitetty 7:26

TURUN TELAKALLA tehtiin töitä noudattaen ”Romanian yleistä työehtosopimusta”. Kemin sellutehdasta rakensi ryhmä intialaisia metallimiehiä poliisitutkintaan johtaneella palkkauksella. Eteläsuomalaisella betonielementtitehtaalla valkovenäläiset duunarit painoivat kymmenen tunnin työpäiviä kuuden euron tuntikorvausta vastaan.

Muun muassa nämä esimerkit tulivat vastaan, kun HS loi yleiskatsauksen ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaukseen Suomessa.

HS:n haastattelemien työsuojeluvalvojien mukaan ilmiö on levinnyt tyypillisimmiltä ongelma-aloilta kuten rakennuksilta lähes kaikkialle talouteen. Heidän karkean arvionsa mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä töissä pikemmin satoja kuin kymmeniä alipalkkaa saavia ulkomaalaisia.

Kaikki jutussa käsitellyt esimerkit ovat tuoreita, ja työnantajana on ollut alihankkija.

Tyypillisesti työntekijät maahan tuonut aliurakoitsijayritys on ollut ulkomaalainen. Se ei silti poista lain velvoitetta: palkkaa pitäisi maksaa Suomessa sovitun yleissitovan työehtosopimuksen mukaan.

Tapauksissa on kyse työntekijöiden hyväksikäytöstä voittojen saamiseksi. Lisäksi ne vääristävät kilpailua. On selvää, että urakan tarjouskilpailu on helpompi voittaa Romanian kuin Suomen palkoilla.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio yrittää irvailla uusimmassa kolumnissaan (1.2.) valtionvarainministeri Riikka Purralle, joka on taas kyseenalaistanut maahanmuuton väitettyjä taloudellisia hyötyjä. Helsingin Sanomien maahanmuuton hehkutuksessa pyörii jälleen sama levy puolitotuuksia, joissa olennainen on jätetty sanomatta.

Paavo Rautio nostaa esiin Tilastokeskuksen eläkkeellä olevan tutkijan Pekka Myrskylän hehkutuksen siitä, että työllisyyden kasvu nojaa täysin maahanmuuttoon ja että Suomessa on 163 000 työllistä vieraskielistä enemmän kuin vuosituhannen vaiheessa.

Väite varmasti pitää paikkansa, mutta olisiko ollut asiallista nostaa esiin myös se, kuinka paljon työttömiä maahanmuuttajia Suomessa on? Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes työttömyysetuuksien saajista.

Ulkomaisen työvoiman tuonti matalapalkka-aloille heikentää myös kyseisten alojen palkkakehitystä entisestään, kun työnantajien ei tarvitse kilpailla työvoimasta paremmilla palkoilla ja paremmilla työehdoilla.

Toisaalta kaikki väestönkasvu ja maahanmuutto lisäävät investointeja, sillä jokainen uusi asukas tarvitsee asunnon, vaatteet, elintarvikkeita, palveluita jne. Elinkeinoelämälle maahanmuutto on siis mahdollisuus kasvattaa investointeja ja myyntiä tavalla, jossa voitot päätyvät firmoille, mutta maahanmuuton tuomat kulut taas lankeavat taas veronmaksajalle, jotka monissa tapauksissa rahoittavat edellä mainittujen elämiseen liittyvien asioiden ja palveluiden hankkimisen tulonsiirtojen avulla.

Suomalainen duunari ei myöskään pääse käytännössä hyötymään maahanmuuton kasvattamista investoinneista, sillä maahanmuuttoon perustuvasta väestönkasvusta elävä koneisto löytää työvoimansa usein juuri tästä samasta halpatyöhön tottuneesta maahanmuuttajaväestönosasta, jonka kasvu mahdollistaa myynnin lisäämisen.