MURHA.INFO

PolluxTroy: katsopa tuota kuvaa, jonka postasin eilen palstalle: näkyykö lasia lattialla? Siellä missä puhelun aikana oltiin, ei ole lasia lattialla kuin joku hajasirpale jossain. Ja miksi olisikaan, koska se on kaukana ikkunasta, sivussa ainakin metrin ja sänky on välissä.
Miksi kuitenkin Kuusirannan kirjassa kerrotaan, että tappelua käytiin lattialla, joka oli lasia täynnä? Eikö ihmetytä, nyt kun näet itse kuvan paikasta jossa uhri on ollut, ja jossa Anneli ja lapsi hänen kertoivat olleen? Narraako Kuusiranta?

Jukka ei liikkunut kuin parin neliömetrin alueella sen jälkeen kun surmaaja tuli sisälle.

"Annelin tunnustuksen" Amandalle pääsee lukemaan eräästä kirjasta. Sieltä pääsee lukemaan ja näkemään monenlaista muutakin jännää. Rohkeasti vaan.

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:27 am PolluxTroy: katsopa tuota kuvaa, jonka postasin eilen palstalle: näkyykö lasia lattialla? Siellä missä puhelun aikana oltiin, ei ole lasia lattialla kuin joku hajasirpale jossain. Ja miksi olisikaan, koska se on kaukana ikkunasta, sivussa ainakin metrin ja sänky on välissä.
Miksi kuitenkin Kuusirannan kirjassa kerrotaan, että tappelua käytiin lattialla, joka oli lasia täynnä? Eikö ihmetytä, nyt kun näet itse kuvan paikasta jossa uhri on ollut, ja jossa Anneli ja lapsi hänen kertoivat olleen? Narraako Kuusiranta?

Jukka ei liikkunut kuin parin neliömetrin alueella sen jälkeen kun surmaaja tuli sisälle.

En nyt ymmärrä mitä ajat takaa. Eikö kirjassa lähinnä mainittu, ettei ääntä lähtenyt siitä kun tyyppi juoksee lasin päällä auerin perässä tai kun ikkunasta lähdettiin pois. Ikkunan edessä maassa on kyllä paljon lasia. A. sanoi myös alkuperäisissä kertomuksissaan, että olivat sängyssä kunnes tappaja oli tullut kimppuun.

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:31 am "Annelin tunnustuksen" Amandalle pääsee lukemaan eräästä kirjasta. Sieltä pääsee lukemaan ja näkemään monenlaista muutakin jännää. Rohkeasti vaan.

Mutta kuulustelutilanteiden seikkaperäiset tunnustukset riitelystä ja tapahtumankulusta kiinnostavat enemmän kuin lapselle tehty tunnustus.

PolluxTroy kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:53 am

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:31 am "Annelin tunnustuksen" Amandalle pääsee lukemaan eräästä kirjasta. Sieltä pääsee lukemaan ja näkemään monenlaista muutakin jännää. Rohkeasti vaan.

Mutta kuulustelutilanteiden seikkaperäiset tunnustukset riitelystä ja tapahtumankulusta kiinnostavat enemmän kuin lapselle tehty tunnustus.

Näistä on vain pienet tiivistelmät kirjan lopussa olevassa aikajanassa. Niistä näkee, kuinka kertomus muuttui joka kuulustelukerralla ja kuinka hapuilevaa se oli ja kuinka Auer ei osannut sanoa mitään asiaa, mikä olisi ollut vain surmaajan tiedossa. Poliisi ehdotti hänelle kaikenlaista ja pikkuhiljaa hän alkoi myönnellä että noin se sitten varmaan meni.

Hovioikeus perusteli hyvin tarkasti, miksi näille jutuille ei voi laittaa painoa. Poliisi valehteli Auerille asioita, koska peitepoliisin raportista tiesivät tämän olevan asioita järkeistävä ja auktoriteetteja uskova. Eli sanottiin, että "tutkimuksissa on varmistunut, että" se ja se asia ei voi pitää paikkaansa. Kerrottiin, että Amanda oli kertonut nähneensä riidan ja teonkin yms. Sanottiin, että Anneli on vain menettänyt muistinsa.

Tässä nyt pitkä pätkä asiasta:


Miksi Auerin ”tunnustus” ei päde

Anneli Auer oli pidätettynä 18.–21.9.2009 ja uudelleen 24.9.2009 alkaen. Hän oli poliisin
suorittamissa kuulusteluissa 27.8., 19.9., 20.9. ja vielä aamulla 21.9.2009 kiistänyt surmanneensa Jukka
Lahden kertoen tapahtumista yöllä 1.12.2006 keskeisiltä osin samoin kuin puhuttelussa 2.12.2006.
Iltapäivällä 21.9.2009 jatkuneessa kuulustelussa hänelle oli kerrottu, että keskusrikospoliisin tutkimuksen
mukaan hätäkeskuspuhelutallenteen taustalta ei kuulu ulkopuolisen tekijän ääniä, minkä hän oli kertonut
kuulostavan "oudolta ja pelottavalta". Tämän jälkeen hänet oli vapautettu ja päästetty tapaamaan lapsiaan
muutamaksi päiväksi, evästyksellä miettiä, miten asiat olivat menneet.
Auer on hovioikeudessa kertonut, että hän oli viettänyt pidättämisestään 18.9.2009 lukien kaikkiaan viisi
lähes täysin unetonta yötä, kunnes hän oli saanut unilääkettä. Hän on kuvannut olleensa tämän takia "aika
sekaisin päästään". Anneli kertoi nukkumisvaikeuksistaan, väsymyksestään ja sekavuudestaan myös
veljelleen Ari Auerille salakuunnelluissa puheluissa 21.–23.9.2009. Annelin 21.9.2009 tavanneen Minna
138
Auerin kertomuksen mukaan Anneli oli tapaamisessa kertonut monta yötä kestäneestä unettomuudestaan
ja sekavuudestaan. Minnan saaman vaikutelman mukaan Anneli oli "käynyt ylikierroksilla".

Aueria kuulustelleiden poliisimiesten (pääosin Tapio Santaoja) on kirjattu pohjustaneen hänelle syyslokakuun
2009 kuulusteluissa esitettyjä kysymyksiä esittämällä muun muassa seuraavia väitteitä, joiden
hovioikeus totesi olleen virheellisiä tai harhaanjohtavia.
1. Poliisin 25.11.2008 tekemän rekonstruktion mukaan tekijästä on ollut mahdotonta tehdä tarkkoja
havaintoja takkahuoneen valaistuksessa (20.9.).
 Oikeuden mukaan valaistusolosuhteista tapahtumapaikalla ja niiden vaikutuksesta tehtävissä oleviin
näköhavaintoihin ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä. Hovi ei huomannut, että
valaistusrekonstruktioiden valokuvatallenteista nähdään myös, että rekoyönä takkahuoneen kattolamppu
on ollut vastakkaiseen suuntaan käännettynä, mikä jättää peräänlähtevän surmaajan kasvot hämärään.
Olosuhteet siis eivät ole olleet samat kuin surmayönä.

2. Hätäkeskuspuhelutallenteen taustalta ei keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon
mukaan kuulu ulkopuolisen tekijän ääniä (21.9., 23.9., 24.9. ja 26.9.), vaikka keskusrikospoliisin 25.11.2008
toteuttaman rekonstruktion perusteella tällaisia ääniä olisi pitänyt kuulua (5.10.).
 Hovioikeudessa esitetyn selvityksen perusteella on mahdollista, että kaikki hätäkeskuspuhelun aikaiset
tekoon liittyneet äänet eivät ole tallentuneet hätäkeskuspuhelun tallenteelle. Rekonstruktion laitteisto,
asetelmat, huoneen kalustus ja melkein kaikki muukin poikkesi surmayön tilanteesta, eikä rekolle ole voitu
panna painoa. Siinä tapeltiin lasikasassa pystyssä, puhelimen osoittaessa staattisesti suoraan takkahuoneen
oviaukkoon. Puhelin oli aivan väärässä paikassa ja siksi äänet toistuvat sillä paljon kovempina.
3. A ja B (vanhin tyttö ja poika) ovat kuulleet (30.9.) ja A osittain myös nähnyt (27.9.) kovaäänisen riitelyn
vanhempiensa välillä.
 A ja B eivät olleet kertoneet kuulleensa riitaa Anneli Auerin ja Jukka Lahden välillä, saati nähneensä sitä.

4. Poliisin toteuttaman rekonstruktion mukaan pesuhuoneen oven raosta ei ole pystynyt kokeilemaan uhrin
olkapäätä tai kättä ilman, että uhrin päälaesta ei olisi tarttunut verta oveen (5.10. ja 8.10.).
 Teknistä rikostutkintaa suorittaneen Matti Mäkisen kertomuksen ja sitä tukevan havainnekuvan sekä
teknisen rikostutkinnan valokuvien perusteella rekonstruktiossa 2.12.2011 on ollut virhe. Olkapäätä on
ylettynyt koskemaan.

5. Tutkimuksissa keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa on selvinnyt, että osa tapahtumapaikalta
taltioidun hiusnäytteen hiuksista on irronnut väkivaltaa käyttäen (1.10.).
 Takkahuoneen lattialta taltioitujen hiusten irtoaminen on voinut johtua myös voimakkaasta
harjaamisesta. Hiustukko oli ”sekava, takkuinen tukko hiuksia ja hiuksenpätkiä, yhteensä 85kpl”, joissa vain
kahdeksassa oli elävä juuri. Hiusten pituudet vaihtelivat muutamasta sentistä 45 senttiin. Löytyi 16kpl
juurineen irronnutta, joista 8 kpl oli irronnut KRP:n lausunnon mukaan ”lievää väkivaltaa käyttäen” (kuten
kampaamalla). DNA-tutkimuksiin otettiin vain pisimmät, vaalennusrajalla olleet hiukset, vaikka tukossa
saattoi olla muidenkin perheenjäsenten hiuksia. Tai siis juuri siksi.

7. Koiranohjaajan mukaan kukaan ei ollut poistunut Tähtisentie 54:n tontilta (8.10.).
139
Poliisikoirapartio ei ollut tutkinut, oliko Tähtisentie 54:n tontilta poistuttu etupihan katualueeseen
rajoittuvan rajan kautta. Näin ollen ei ole poissuljettua, etteikö ulkopuolinen tekijä olisi voinut poistua
tontin etupihan kautta .

8. Kengänjäljet takkahuoneen lattialla ovat olleet yhteensopivia Jukka Lahdella käytössä olleeseen
kengänkokoon 41–42 nähden (8.10.).
 Veriset kengänjäljet tapahtumapaikalla eivät ole kooltaan varmuudella vastanneet Jukka Lahdella
käytössä ollutta kengänkokoa (nro 41), eikä asiassa ole selvitetty, että Jukka Lahden talvikenkien
pohjakuviointi olisi vastannut veristen kengänjälkien kuviointia. Amatöörivoimin on mitattu kengän
pohjakuvion pituudeksi 309 milliä, joka vastaa kokoa 43-44. Juha Joutsenlahden mukaan kengät olivat
kokoa 44. Omat 43-numeroiset kenkäni ovat pienemmät kuin takkahuoneen jälki.

6. Anneli Auer on lausunut "(u)-o-l-e" (27.9. ja 30.9.) ollessaan kahdestaan Jukka Lahden kanssa
takkahuoneessa (27.9.), eikä asunnossa ole varmuudella ollut Anneli Auerin, Jukka Lahden ja näiden neljän
lapsen lisäksi ketään muuta (30.9. ja 8.10.). A on todennäköisesti kuullut Anneli Auerin sanovan edellä
mainitun sanan "(u)-o-l-e", koska tämä on myös kuulunut puhelimen kautta hätäkeskukseen ja tallentunut
sen järjestelmään.
 hovioikeus ei ottanut tähän tarkempaa kantaa, vaikkakin kirjoitti, että ”ihmetystä herättää, miten AA
voisi olla takkahuoneessa, kun hän on juuri juossut ulos” ja kirjoitti, että Tuija Niemen lausunnon mukaan
Anneli on voinut olla myös muualla kuin takkahuoneessa, kun ko. repliikki kuuluu. Kuole-sanaan liittyy
monia outouksia, joita tässä dokumentissa on käsitelty. Se on ilmaantunut nauhalle tutkinnan edistyessä,
eikä sen sanojasta ole varmuutta tai mitä mahdollisesti kuuluu sitä ennen, tai mitä ylipäätään sanotaan.
Anneli on joka tapauksessa tuolloin tuulikaapissa tai ulkona, eikä ko. kohdassa Jukka edes kuole. Asunnossa
on varmuudella ulkopuolinen, koska Auer ei ole voinut miestään puhelun aikana surmata, ja joku hänet
surmaa.

8.10.2009 Auer tapasi asianajajansa Juha Mannerin. Auer oli käynyt läpi kaikki ”tunnustuskuulustelunsa”
ilman asianajajaa. Manner pyysi kirjata ylös pari kysymystä Annelille siitä, miksi hän uskoi itsensä
surmaajaksi:
M: Kerroit mm. koirajutun vuoksi alkaneesi uskoa, ettei talossa ole ollut ulkopuolisia henkilöitä. Minkä
muiden seikkojen perusteella olet alkanut uskomaan, että olet surmatyön tekijä?
A: Ääninauhalta ei kuulu, että ulkopuolinen poistuisi makuuhuoneen rikotusta ikkunasta ja kylpyhuoneen
ovesta ei ole voinut päästä pois. Olohuoneen läpi ei ole kukaan voinut poistua, koska minä ja Amanda
olimme keittiön/olohuoneen puolella.
M: Olet kuvannut ulkopuolisen henkilön seikkaperäisesti. Onko tämä muistikuva edelleen sama ja osaisitko
edelleen kuvata tämän samalla tavalla?
A: Kyllä osaisin.
M: Miksi omasta mielestäsi tarvitset psykologia?
A: Haluan keskustella näistä muistamattomuusasioista ja selvittää, mitä minun päässäni on tapahtunut.
Lisäksi haluan keskustella tämän hetkisestä olotilastani.
140
Eli Anneli uskoi itsensä surmaajaksi, koska poliisi oli kertonut, ettei koira ollut saanut hajujälkeä (vaikka
koiran kanssa ei ollut tontin eturajaa edes käyty) ja koska poliisi oli kertonut, että surmaajan poistumisesta
pitäisi kuulua kova ääni, jota ei nauhalta kuulu. Voidaan miettiä sitä, millainen ääni kuuluu, kun poistuja
nostaa vasemman jalkansa terassin ikkuna-aukon reunan yli toisella puolella olevalle tuolille ja käsillään
tukien ponnistaa ulos. Mitä ihmeellisiä ääniä tästä pitäisi kuulua? Santaojan ja Niemen rekonstruktiossa tuo
poistumisääni tehtiin siten, että hypättiin ovesta tasajalkaa terassille, jolloin kuului kova jysähdys.
Rekonstruktion videoinnit myöhemmin katosivat, samoin kuin katosi tuon jysähdyksen äänitekin sittemmin.
Tämä oli siis toinen niistä pääsyistä, jonka vuoksi Anneli alkoi uskoa itse tehneensä surman.

Poliisit olivat loppuun saakka käsityksessä, että surmaaja poistuessaan astui terassin oviaukon karmille, siitä
huolimatta, että Amanda näytti jo 2007 tammikuun kuulemisessaan oikean poistumistavan: ”Ikkunasta
poistuvalla henkilöllä oli ollut mustat vaatteet ja hänen ”toinen jalkansa oli ollut siellä ulkopuolella". ”A
näyttää videolla asentoa, jossa toinen jalka on ollut suorana alustaa vasten ja toinen koukistettuna
ylempänä ikään kuin ylös nousemista varten”. Kannattaa huomioida, ettei Amanda tiennyt, että oven
takana oli tuoli.

Hovioikeus totesi, että väitetyssä tunnustuksessa oli pääosin kyse Annelin loogisesta päättelystä tilanteessa,
jossa poliisin esittämien tietojen perusteella pidetään varmasti poissuljettuna, että taloon olisi tunkeutunut
ulkopuolinen surmaaja. Viiden vuorokauden univaje on todennäköisesti vaikuttanut kertomuksiin, jotka
ovat sisällöltään ylimalkaisia, keskenään ristiriitaisia ja tutkinnan edetessä muuttuneita. Auerilla ei ole
todettu puolisoiden keskinäiseen, äkilliseen riitaan ja fyysiseen kiinnipitämiseen tyypillisesti liittyviä
hiertymiä tai muitakaan vammoja eikä hän ole kertonut teosta mitään, josta vain tekijän olisi mahdollista
tietää.

Kertomukset ovat myös ristiriidassa teknisen rikostutkinnan tulosten kanssa, koska surmatyö olisi vaatinut
pitkällisiä lavastustoimia. Anneli ei ylipäätään koskaan kertonut muistavansa surmatyöstä mitään, saati
kadonneista surmavälineistä ja vaatteista tai muusta lavastamisesta eikä missään vaiheessa suoraan
sanonut ”surmasin Jukan”, vaan ”minulle kerrottujen asioiden valossa pidän todennäköisenä, että olen
surmannut Jukan, vaikka en sitä muista”. Hänen kertomuksensa käsittelivät vain surmayönä mahdollisesti
ollutta riitaa, jota taas kukaan lapsista ei kertonut kuulleensa. Tätä riitaakaan hän ei muistanut, vaan uskoi
siihen, koska poliisi oli hänelle kertonut, että Amanda oli kertonut riitelystä, mitä tämä ei ollut tehnyt.
Oikeus totesikin, että ”puheena olevien Anneli Auerin esitutkintalausumien merkitystä arvioitaessa on
kiinnitettävä huomiota paitsi siihen, miten lausumat on annettu ja miten ne ovat syntyneet, myös erityisesti
niiden asiasisältöön. Viime kädessä olennaista on arvioida, missä määrin Anneli Auerin tunnustukseen
viittaavien lausumien mukainen tapahtumainkulku saa tukea muusta asiassa esitetystä todistelusta.”. Eli
pelkkä spekulatiivinen ”tunnustus” ei riitä, mikäli spekulaatiot eivät saa mitään tukea tutkinnan tuloksista.
Anneli spekuloi tapahtumia kuten murha.infon amatöörisalapoliisit, pääosin myötäillen poliisin väitteitä.
Tutkinnan tulokset kuitenkin osoittavat, etteivät tapahtumat ole menneet, kuten Auer/poliisi arveli, eivätkä
poliisien väitteet, joihin jutut pohjautuivat, pitäneet paikkaansa. Tunnustus, jossa tunnustetaan ihan puuta
heinää, ei ole oikea tunnustus. Mitään yksityiskohtia ei nämä tunnustuskuulustelut tehnyt Tapio Santaoja
missään vaiheessa kysynyt, eikä tehnyt elettäkään tarkentaakseen tai täsmentääkseen tarinoita, saati, että
olisi niitä tutkimustulosten pohjalta haastanut. Hän antoi Annelin höpöttää ja ”tunnustaa” vain asioita,
jotka poliisi ”tiesi”. Mitään uutta asiaa ei kysytty tai esiin tullut. Kuten Annelin poika myöhemmin, myös
Anneli itse aivopestiin uskomaan ja kertomaan keksittyjä tarinoita.
141
Alla koko Auerin ”tunnustus tyttärelleen” 6.10.2009, jossa Anneli yrittää lohduttaa Amandaa, jonka poliisi
on kertonut kertoneen vanhempien välisestä riidasta ja nähneenkin sen osittain. Todellisuudessa tämä ei
ollut kertonut mistään riidasta, vaan hänellekin oli kerrottu, että Anneli oli kertonut riidasta (”uskotaan äitiä
kun äiti on kertonut”). Amanda on nimenomaan väittänyt, ettei ollut mitään riitaa. Myöskään nuoremmat
lapset eivät ole missään vaiheessa kertoneet riidasta.

Amanda ei tajua, mitä Anneli tarkoittaa, kun Anneli moneen kertaan selittää, ettei asia ole Amandan vika,
vaikka hän olisi kertonut jotain. Heille molemmille oli valehdeltu, että toinen oli kertonut riidasta, vaikka
riidasta ei ole kertonut kukaan, Annelin spekulointeja lukuun ottamatta. Anneli ei missään vaiheessa
tunnusta mitään, vaan sanoo, että uskoo nyt, kun hänelle on kerrottu, eikä muista asiasta mitään.
Viralliseen litterointiin ”pujahti virhe”, kun Amandan litteroitiin kysyneen ”Mut miks sä sit rikkosit sen
ikkunan?”, vaikka todellisuudessa hän sanoo ”Miks te sit rikkositte sen ikkunan?” (tämän kertoo myös
hovioikeus). Amanda siis väittää vastaan Annelin oletettua syyllisyyttä, ja ihmettelee, että jos kerran
paikalla ei muka ketään muuta ollut, miksi ikkuna sitten oli rikottu. Lisäksi hän ei usko, että olisi nähnyt
väärin.

Anneli Auerin ja Amanda Auerin Keskustelu 06.10.2009 Satakunnan poliisilaitoksen Porin
pääpoliisasemalla.
Läsnä myös ryk. Jukka Harjunpää, ryk Tapio Santaoja, ja sosiaalityöntekijä Anni Lujala
Anneli: Me saadaan nyt viel täs ... täs...voinks mä alottaajo? joo ... me saadaan nyt hetki vieI täs jutella, niin
. .. koska, Amanda mä nään susta, et sun on . .. sää kärsit ... hmmh ... ja sit. .. mä haluan nyt puhua asiat
selviks, et. .. mikä tää tilanne on, et sulle mä yritän puhua, ja muille mä juttelen sitte myöhemmin . .. niin, et
tääl on nyt poliisit kertonu mulle sellaisia asioita, et kyl mä nyt itte, itte uskon sen, et ei siel talos ollu ketään
muuta ... siel oli vaan minä ja isi ... eli ... se joka satutti mua, oli isi ... ja ... se joka teki sen isille, ni se se olin
minä sit, Amanda
Amanda: Itkee
Anneli: ... ja sit Amanda, semmonen juttu ... et. .. se syy minkä takia mää olen täällä, ei, ei oo ei sinust
riippuvainen millään tavalla, et mä oon tääl joka tapauksessa ... se mitä sä oot sanonu, tai jos se viel, tai jos
ne viel sult jotain kyselee, niin ...
Amanda: yskäisy
Anneli: se ei vaikuta siihen Amanda ... mää oon tääl semmosia juttuja kuullu, että mää oo..., et mää olisin
tääl joka tapauksessa ja se ei oo millään taval sun vikas, ymmärräk sääsen? Ymmärräk sää sen Amanda?
Amanda: En
Anneli: Amanda ... siis oikeesti ... mää oon tääl semmosii papereita, semmosii juttui kuulIu, et mää itte
uskon, ettei siel oo voinu olla ketään muuta, ku minä ja isi ... ja se
Amanda: Mut miks mää näkisin sit väärin?
142
Anneli: Tiedäk sää Amanda, määki oon nähny väärin ... et jos ei siel ketään muuta oo ollu ... siis mää
Amanda uskon sen ... sillo, sillon katokku ihminen pelästyy ...
Amanda: yskäisy
Anneli: ja muutenki tommone ku, ku keskel yöt ihminen siel on, nii en ain nää kaikkee oikee selväst, tai ei
ymmärrä sitä mitä näkee, et mitä mää tääl nyt oon jutellu nii, mää oon siellä tajunnu jotain asioita pahasti
väärin . ..
Amanda: mut miks te sit rikkositte sen ikkunan? (Virallisessa litteroinnissa on väärä muoto ”miks sä sit”)
Anneli: Amanda mää en osaa siihen vastata, et mul o ollu pää iha sekasi ... mä oon unohtanu, mä en
esimerkiks oo semmost muistanu ollenkaa, et meil o ollu jotain riitaa siin, et mä oon sen muistanu tai osan
siitä, määki muistan sen mut hirveen sekavasti, Amanda en määkää selvästi muista, mut mää oon sen
kertonu mitä mää muistan ...
Anneli: Ja sen kato, mää muistan Amanda ku sul oli paha mieli, sillo ku sul ... sult kyseltii niit juttui, siin sul
oli paha ... paha mieli, et sä jouduit sillo sanoo semmosii asioit, et ne kuulostaa huonolt mulle ... Mut
Amanda ... se on ihan oik. .. tää on nyt ihan vaik, tää on ihan kurja tilanne ni, ni näin tän täytyy mennä, tää
on ihan oikein Amanda ... ja sä et... se mitä sää oot sanonu, niin se vaan auttaa selvittämään miten se on
tapahtunu ... ymmärräksää? . .. et se mitä sää oot sanonu, tai mitä sult kysytää ei vaikuta siihen, mää oon
tääl joka tapaukses ja mihin mä täält sit joudunki ... ni se tulee tapahtuu joka tapaukses, se ei oo sun vika
millään tavalla Amanda, ymmärräksää sen?
Anneli: Ooksää ajatellu, ooksää miettiny niit. .. ook sää miettiny sit jotain tämmöst?
Amanda: Mitä?
Anneli: Et niit e e, et, et tää olis jollain taval sun vikas?
Amanda: emmä oikein tiiä ...
Anneli: Mut ymmärräk sää nyt, et tää ei oo millään taval sun vikas? ... et tää on niinku ... tää on ihan kamala
juttu ja hirveet et sää oot joutunu tämmöst kokemaan, mut se, sul ei oo ei minkäänlaist... sul ei oo mitään .
.. tekemist tän asian kans ... ymmärräk sää? ... tää kaikki on, kaikki on tosi pahaa et tää on tapahtunu,
kuunteleksää mua?
Amanda: Joo ...
Anneli: Mut tää on nyt Amanda totta .. . mää oon nyt täällä . .. ja mä jään tänne ...
Amanda: Itkee
Anneli: huoh . .. Mää haluaisin auttaa sua, et sul olis parempi olo..
Amanda: Itkee
Anneli: Mut ym .. ymmärräthän sen e ... sen et se mitä sää oot sanonu tai tehny, ni se ei millään taval oo
vaikuttanu siihe, et mää oon tääl. .. mää oon tääl ihan muista syistä .. .Ymmärräk sää sen et tää ei oo sun
vikas millään taval?
143
Amanda: Joo . ..
Anneli: ja mä, mää oon sun puolestas hirveen pahoillani .. . et sää oot joutunu tähän, ymmärräk sää sen?
Amanda: Joo ...
Anneli: Et sun ei pidä nyt mittää murehtii täs …
Amanda: Itkee
Anneli: En mää nyt sit taas muuta tie, ku halitaan edes…
Amanda: Itkee

PolluxTroy kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:52 am

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:27 am PolluxTroy: katsopa tuota kuvaa, jonka postasin eilen palstalle: näkyykö lasia lattialla? Siellä missä puhelun aikana oltiin, ei ole lasia lattialla kuin joku hajasirpale jossain. Ja miksi olisikaan, koska se on kaukana ikkunasta, sivussa ainakin metrin ja sänky on välissä.
Miksi kuitenkin Kuusirannan kirjassa kerrotaan, että tappelua käytiin lattialla, joka oli lasia täynnä? Eikö ihmetytä, nyt kun näet itse kuvan paikasta jossa uhri on ollut, ja jossa Anneli ja lapsi hänen kertoivat olleen? Narraako Kuusiranta?

Jukka ei liikkunut kuin parin neliömetrin alueella sen jälkeen kun surmaaja tuli sisälle.

En nyt ymmärrä mitä ajat takaa. Eikö kirjassa lähinnä mainittu, ettei ääntä lähtenyt siitä kun tyyppi juoksee lasin päällä auerin perässä tai kun ikkunasta lähdettiin pois. Ikkunan edessä maassa on kyllä paljon lasia. A. sanoi myös alkuperäisissä kertomuksissaan, että olivat sängyssä kunnes tappaja oli tullut kimppuun.

Surmaaja käy yhden kerran olohuoneen ja takkahuoneen rajalla, sinne jäi se kengän pieni liukujälki. Silloin hän joutui ylittämään tuon lasisen alueen. Mutta samalla hetkellä Auer juoksee ja se töminä peittää ääniä. Ei se surmaaja JUOSSUT, sen näkee askelten välimatkasta. Samoin tietysti lähtiessä käveli lasien päältä. Siellä poistumisjäljissä on yksi kengänjälki joka astuttu isomman lasinpalan päälle ja jalka on luiskahtanut. Tuolla hetkellä kuuluu nauhalla joku kilahdus, jonka alkuperää on mietitty eri oikeusasteissa.

Mutta tärkeä pointti on se, että sinne puhelinlinjan toiseen päähän nauhalle eivät kuulu kilahdukset, koska se ei nauhoita niin korkeita ääniä. Jos potkii lasikasaa, kuuluu lähinnä jotain napsetta, kun korkeimmat taajuudet eivät tallennu. Tuo nauha on todella paljon pakattu, ja surmaaja on melkein koko ajan parin seinän ja takan takana. Pääosin hän seisoo melkein paikallaan, siis ei kävele saati juokse ympäriinsä. Jukka on siinä sängyn reunalla poikittain kyljellään, surmaaja tämän takana. Mitkään huohotukset eivät puhelimen toiseen päähän 8-bittiselle nauhalle tartu.

Kyllä Jukka oli pystyssä sängyn päädyssä lattialla kun tappelu alkoi. Anneli seisoi sängyllä, ja todennäköisesti sieltä yritti jossain vaiheessa jotenkin erottaa tappelijoita ja sai tuossa yhteydessä sen piston rintaan. Pakeni sitten surmaajan takaa olohuoneeseen.

Nuo lasinsirut olivat aika ratkaisevassa roolissa, kun Jukankin jalat olivat paljaat. Ennen kuin sisääntulijan aikeet selvisivät, ei hän voinut mennä terassin ovelle tai käydä tulijan kimppuun (mitä nyt ei muutenkaan tehtäisi, kun ei tiedetä lainkaan mitä tulee tapahtumaan).

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 11:46 am

PolluxTroy kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:52 am

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:27 am PolluxTroy: katsopa tuota kuvaa, jonka postasin eilen palstalle: näkyykö lasia lattialla? Siellä missä puhelun aikana oltiin, ei ole lasia lattialla kuin joku hajasirpale jossain. Ja miksi olisikaan, koska se on kaukana ikkunasta, sivussa ainakin metrin ja sänky on välissä.
Miksi kuitenkin Kuusirannan kirjassa kerrotaan, että tappelua käytiin lattialla, joka oli lasia täynnä? Eikö ihmetytä, nyt kun näet itse kuvan paikasta jossa uhri on ollut, ja jossa Anneli ja lapsi hänen kertoivat olleen? Narraako Kuusiranta?

Jukka ei liikkunut kuin parin neliömetrin alueella sen jälkeen kun surmaaja tuli sisälle.

En nyt ymmärrä mitä ajat takaa. Eikö kirjassa lähinnä mainittu, ettei ääntä lähtenyt siitä kun tyyppi juoksee lasin päällä auerin perässä tai kun ikkunasta lähdettiin pois. Ikkunan edessä maassa on kyllä paljon lasia. A. sanoi myös alkuperäisissä kertomuksissaan, että olivat sängyssä kunnes tappaja oli tullut kimppuun.

Surmaaja käy yhden kerran olohuoneen ja takkahuoneen rajalla, sinne jäi se kengän pieni liukujälki. Silloin hän joutui ylittämään tuon lasisen alueen. Mutta samalla hetkellä Auer juoksee ja se töminä peittää ääniä. Ei se surmaaja JUOSSUT, sen näkee askelten välimatkasta. Samoin tietysti lähtiessä käveli lasien päältä. Siellä poistumisjäljissä on yksi kengänjälki joka astuttu isomman lasinpalan päälle ja jalka on luiskahtanut. Tuolla hetkellä kuuluu nauhalla joku kilahdus, jonka alkuperää on mietitty eri oikeusasteissa.

Mutta tärkeä pointti on se, että sinne puhelinlinjan toiseen päähän nauhalle eivät kuulu kilahdukset, koska se ei nauhoita niin korkeita ääniä. Jos potkii lasikasaa, kuuluu lähinnä jotain napsetta, kun korkeimmat taajuudet eivät tallennu. Tuo nauha on todella paljon pakattu, ja surmaaja on melkein koko ajan parin seinän ja takan takana. Pääosin hän seisoo melkein paikallaan, siis ei kävele saati juokse ympäriinsä. Jukka on siinä sängyn reunalla poikittain kyljellään, surmaaja tämän takana. Mitkään huohotukset eivät puhelimen toiseen päähän 8-bittiselle nauhalle tartu.

Kyllä Jukka oli pystyssä sängyn päädyssä lattialla kun tappelu alkoi. Anneli seisoi sängyllä, ja todennäköisesti sieltä yritti jossain vaiheessa jotenkin erottaa tappelijoita ja sai tuossa yhteydessä sen piston rintaan. Pakeni sitten surmaajan takaa olohuoneeseen.

Nuo lasinsirut olivat aika ratkaisevassa roolissa, kun Jukankin jalat olivat paljaat. Ennen kuin sisääntulijan aikeet selvisivät, ei hän voinut mennä terassin ovelle tai käydä tulijan kimppuun (mitä nyt ei muutenkaan tehtäisi, kun ei tiedetä lainkaan mitä tulee tapahtumaan).

Kiitos vastauksista. Tää on niin syvä kaninkolo, ettei mun aivot tai aika riitä tähän. Eriskummallinen keissi kaiken kaikkiaan.
1. Mikäli A. on syytön, niin aivan saatanan väärin kuinka tätä on kohdeltu tai kohdellaan.
2. Mikäli on syyllinen, niin taustalla aivan saatanan kehno alkuvaiheen rikostutkinta, jonka myötä juttu on paisunut näihin mittasuhteisiin. Oikeastaan se alkuvaiheen rikostutkinta on ollut todella huonolla tasolla, oli A. syyllinen tai ei.


Pari askarruttavaa seikkaa vielä:
- Mistä johtuen murhaveitsi on samaa sarjaa A:n keittiöveitsien kanssa?
- Kuinka terassille on päätynyt J:n veritippoja rikottujen ikkunalasien alle?
- Miksi halolla on lyöty J:tä, jos murhaajalla on puukko sekä jokin metalliesine, jolla murtanut kallon? Miksi kolme eri asetta?

PolluxTroy kirjoitti: To Kesä 15, 2023 12:19 pm

Kuolemannaakka kirjoitti: To Kesä 15, 2023 11:46 am

PolluxTroy kirjoitti: To Kesä 15, 2023 10:52 am

En nyt ymmärrä mitä ajat takaa. Eikö kirjassa lähinnä mainittu, ettei ääntä lähtenyt siitä kun tyyppi juoksee lasin päällä auerin perässä tai kun ikkunasta lähdettiin pois. Ikkunan edessä maassa on kyllä paljon lasia. A. sanoi myös alkuperäisissä kertomuksissaan, että olivat sängyssä kunnes tappaja oli tullut kimppuun.

Surmaaja käy yhden kerran olohuoneen ja takkahuoneen rajalla, sinne jäi se kengän pieni liukujälki. Silloin hän joutui ylittämään tuon lasisen alueen. Mutta samalla hetkellä Auer juoksee ja se töminä peittää ääniä. Ei se surmaaja JUOSSUT, sen näkee askelten välimatkasta. Samoin tietysti lähtiessä käveli lasien päältä. Siellä poistumisjäljissä on yksi kengänjälki joka astuttu isomman lasinpalan päälle ja jalka on luiskahtanut. Tuolla hetkellä kuuluu nauhalla joku kilahdus, jonka alkuperää on mietitty eri oikeusasteissa.

Mutta tärkeä pointti on se, että sinne puhelinlinjan toiseen päähän nauhalle eivät kuulu kilahdukset, koska se ei nauhoita niin korkeita ääniä. Jos potkii lasikasaa, kuuluu lähinnä jotain napsetta, kun korkeimmat taajuudet eivät tallennu. Tuo nauha on todella paljon pakattu, ja surmaaja on melkein koko ajan parin seinän ja takan takana. Pääosin hän seisoo melkein paikallaan, siis ei kävele saati juokse ympäriinsä. Jukka on siinä sängyn reunalla poikittain kyljellään, surmaaja tämän takana. Mitkään huohotukset eivät puhelimen toiseen päähän 8-bittiselle nauhalle tartu.

Kyllä Jukka oli pystyssä sängyn päädyssä lattialla kun tappelu alkoi. Anneli seisoi sängyllä, ja todennäköisesti sieltä yritti jossain vaiheessa jotenkin erottaa tappelijoita ja sai tuossa yhteydessä sen piston rintaan. Pakeni sitten surmaajan takaa olohuoneeseen.

Nuo lasinsirut olivat aika ratkaisevassa roolissa, kun Jukankin jalat olivat paljaat. Ennen kuin sisääntulijan aikeet selvisivät, ei hän voinut mennä terassin ovelle tai käydä tulijan kimppuun (mitä nyt ei muutenkaan tehtäisi, kun ei tiedetä lainkaan mitä tulee tapahtumaan).

Kiitos vastauksista. Tää on niin syvä kaninkolo, ettei mun aivot tai aika riitä tähän. Eriskummallinen keissi kaiken kaikkiaan.
1. Mikäli A. on syytön, niin aivan saatanan väärin kuinka tätä on kohdeltu tai kohdellaan.
2. Mikäli on syyllinen, niin taustalla aivan saatanan kehno alkuvaiheen rikostutkinta, jonka myötä juttu on paisunut näihin mittasuhteisiin. Oikeastaan se alkuvaiheen rikostutkinta on ollut todella huonolla tasolla, oli A. syyllinen tai ei.


Pari askarruttavaa seikkaa vielä:
- Mistä johtuen murhaveitsi on samaa sarjaa A:n keittiöveitsien kanssa?
- Kuinka terassille on päätynyt J:n veritippoja rikottujen ikkunalasien alle?
- Miksi halolla on lyöty J:tä, jos murhaajalla on puukko sekä jokin metalliesine, jolla murtanut kallon? Miksi kolme eri asetta?

Kyllä se alun tutkinta oli ihan normaali tavallinen suomalainen rikostutkinta. Lattialta kerättiin yksittäisiä puutikkujakin talteen, valokuvia otettiin kaikkialta asunnosta. Auerin paita, tietokone, paperit yms takavarikoitiin (kuten myös Jukan tietokone). Häneltä vietiin talon avaimet ja talo eristettiin nauhoin. Siellä etsittiin surmaajan kengänjälkiin sopivia kenkiä ja astaloa ja tekovaatteita parin viikon ajan, ja mukana oli kymmenkunta poliisia. Auerin syyllisyyttä silloin tutkittiin eikä sitä, oliko murhaaja jättänyt kenkänsä taloon. Tutkittiin sormenjäljet, kuidut, hajujäljet, DNA:t... Kaiveltiin uhrin kynnenaluset, tutkittiin siemennesteet lakanoista. Eihän nyt mitään spermoja aleta lakanoista tutkimaan, jos Aueria ei olisi epäilty. Ainahan tutkimukset etenevät samalla tavalla: ensin kiistatta paikalla olleet, ja sitten edetään.
Minkä sille voi, ettei mikään tutkimus millään lailla aseta Auerin kertomusta kyseenalaiseksi? Joka asia oli niinkuin hän kertoi, siis näissä laboratoriotutkimuksissa ja verijäljissä. Nauhakin on ihan just niinkuin pitääkin, sieltä ei vain kuulu surmaajan ääntelyä, eikä kukaan oli väittänytkään, että kuuluisi. Jos ei puhu, niin ei kuulu puhetta.

Juttuun tuli jumalattomasti vihjeitä, eikä kukaan vihjannut Auerista mitään, kun kukaan ei häntä edes tuntenut. Täällä palstalla ei tiedetty ede hänen sukunimeään vuosiin. Jossain vaiheessa on tottakai pakko alkaa tarkastamaan niitäkin.

Aueria tutkittiin vielä KRP:n kuulustelijan toimesta keväällä 2007. Kun hän ilmoitti, ettei näe Auerissa murhaajaa, Jousenlahti suuntasi koko huomion ulkopuolisiin. Näitähän oli pidätettynäkin varmaan 10.


Kysymyksiisi:
Pari askarruttavaa seikkaa vielä:
- Mistä johtuen murhaveitsi on samaa sarjaa A:n keittiöveitsien kanssa?
Vastaus: murhaveitsi ei nimenomaan ollut samaa sarjaa taloudesta löytyneiden veitsien kanssa ja se oli terotettu puikkoterottimella, jollaista talossa ei ollut. Se oli myös hyvin kulunut ja veitsen valmistus oli lopetettu 1984, eli se oli erittäin vanha.
- Kuinka terassille on päätynyt J:n veritippoja rikottujen ikkunalasien alle?
Vastaus: näitä en muista missään käsitellyn enkä ole nähnyt tällaisesta kuvaa. Niitä ei missään skenaariossa voi sinne päätyä, ellei poistuja ole potkaissut lasinpalaa tiputtamansa pisaran päälle. Tai poliisi. Ikkuna on rikottu puhtaalla astalolla, ainoat veripisarat sinne ovat tulleet astalosta, joka osui poistuessa seinälaudan kulmaan, ja heitti pieniä pisaroita myös seinälle ja surmaajan goretex-fleecestä. Ja surmaajan kengänpohjasta tuli verijälkiä myös.
- Miksi halolla on lyöty J:tä, jos murhaajalla on puukko sekä jokin metalliesine, jolla murtanut kallon? Miksi kolme eri asetta?
Vastaus: Arvelen, että halko (= pienehkö kuusiklapi) on ollut Jukalla puolustusaseena (ehkä sisääntullessa, tai ehkä vasta otettu kasasta, kun surmaaja lähtee hakemaan sorkkarautaa ensimmäisen puukotusvaiheen päätyttyä). Silloin kun Jukka huutaa Annua apuun, hänen kimpussaan tuskin on veitsimiestä. Jukka luulee, että surmaaja lähtee pois, mutta hän tulikin takaisin sen sorkkaraudan kanssa, kun oli saanut Annelin karkotettua.

Ikkuna oli rikottu sorkkaraudalla, mutta se varmaankin jäi joko ulos tuolille tai pudotettiin vaatekasaan sisäpuolelle, koska se ei ole mikään hyvä lähitaisteluase, eikä kädet riitä kantamaan kaikkea. Veitsi vääntyi puukotuksessa ja sen terästä katkesi pala. Huoneessa oli pimeää ja Jukka laittoi ärsyttävästi vastaan eikä surmaaja tajunnut alkaa viiltämään, vaan löi veitsellä joka ei enää uponnut, ja joka mahdollisesti viilsi häntäkin, oli ainakin liukas. Siksi hän haki sen sorkkaraudan, kun homma rupesi turhaan pitkittymään. Pistoja oli uhrissa sen takia paljon, että kyseessä oli aluksi tappelu ja sen jälkeen Jukka oli melkein sikiöasennossa sängynreunalla eikä surmaaja saanut vaarallisia iskuja aikaiseksi. Selkään upposi lopulta se yksi syvä pisto ja sitten joku sen jälkeinen väänsi veitsen ja katkaisi terän.
Tietysti tämmöiset on vain teorioita, mutta sopivat jälkiin oikeassa järjestyksessä. Auer ei nähnyt mitään muuta asetta surmaajalla kuin veitsen (senkin vasta, kun häntä pistettiin). Jostain se sorkkis oli siis käsille saatava. Klapit oli korissa Jukan takana ja olisi uskottavaa, että hän olisi sellaisen ottanut jos vain jossain kohtaa pystyi. Tai surmaaja otti, kun veitsi meni huonoksi (tai putosi kädestä?) ja huitoi nyt niilläkin muutaman iskun? Toisessa klapissa erottuu veriset sormen- tai hanskanjäljet. Ehkä voisi saada selville ovatko Jukan vai huppiksen, eli onko Jukka klapia myös pidellyt.

Como es? kirjoitti: Ti Kesä 13, 2023 7:55 pm

Nice shirt kirjoitti: Ti Kesä 13, 2023 4:52 pm

Miss Holmes #1 kirjoitti: Ma Kesä 12, 2023 10:35 pm Klapista löytyi vieras male dna, jonka vuoksi poliisi testasi puoli Poria. Myöhemmin selvisi, että klapinäyte oli kontaminoitunut ja dna oli krp:n tutkijan

Häke nauha kävi ameriikoissa asti eroteltavana ja edelleen taustan äänet puuttui.

Juuri alan lukea Kuusirannan kirjaa.

Sen jälkeen saattaa olla syytä palata tänne

Hieno juttu. Tee kiinnostavimmista jutuista lista ja referoi niitä tänne. On hyvä, jos joku asia liikahtaisi eteenpäin. Voihan esim. Kuusirannan kirja, vaikka se olisi joidenkin mielestä pötyä, saada aikaan uusia vihjeitä. Sillä aikaa voimme miettiä esimerkiksi sitä, miksi Jukka Lahti ei ottanut uhkailuja totena. Täällä on kerrottu, että häntä uhkailtiin.

Mitä merkitystä täällä on miettiä oliko häntä uhkailtu ja oliko hän ottanut uhkailuja totena. Hän, joka tietäisi totuuden, on kuollut.
Vai onko sinulla todisteita, että JL ei ole ottanut totena uhkailuja, lähde? Ja mitä se totena ottaminen sitten olisi pitänyt olla.

Palstan tarkoitus on spekuloida. Joskus joku tietää jotain faktistakin. Poliisille olisi voinut esimerkiksi kertoa hänen nimensä joka kävi mm. hänen rinnuksiinsa kiinni. Lähteenä voidaan pitää koko tätä ketjua.

Nice shirt kirjoitti: To Kesä 15, 2023 5:32 pm ...
Lähteenä voidaan pitää koko tätä ketjua.

Jassååå. Hhm. No okei. Tämä nimimerkkien käymä keskusteluketju täällä minfossa.

Nimimerkki 'Nice shirt', miten luotettavana lähteenä itse pidät tätä minfolaisnikkien keskusteluketjua?

Entä miten luotettavana lähteenä arvioit poliisin pitävän netin keskustelupalstaa, jossa keskustelua käydään nimimerkeillä, kuten täällä minfossa?

Tai valvontaviranomaiset, esimerkiksi ylimmät laillisuusvalvojat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, miten luotettavana lähteenä arvioit heidän pitävän esimerkiksi "koko tätä ketjua"?

Ennen kuin vastaat (tietenkään ei ole mikään pakko vastata), niin palautteletko mieleesi edesmenneen Jaakko Jonkan viimeisimmän kirjan ja sieltä kohdan, jossa Jonkka kirjoittaa alkuperäisten lähteiden merkityksestä aina kun asioita selvitellään erilaisissa viranomaistoimissa ja rikostutkinnassa.

• -->Miten, jos "lähteenä voidaan pitää koko tätä ketjua", voitaisiin tässä minfon keskusteluketju-tapauksessa varmistaa tämän lähteen luotettavuus, tavoittaa ja päästä käsiksi alkuperäiseen lähteeseen?
  ->Kuka tahansahan voi lausua mitä tahansa ja väittää että lausuntonsa on totta, jopa asiantuntijat voivat tehdä näin. Esimerkiksi Valviran laillistama Kelan valvonnan, omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan kohteena oleva erikoislääkäri* voi kirjoittaa virallisia lausuntoja, ja vakuuttaa allekirjoituksellaan antamansa lausunnon asian todeksi, vaikka tosiasiassa kyseisen erikoislääkärin* laatimat alkuperäiset lähteet, potilastiedot, osoittavat että lääkäri on joko ammattitaidoton tai henkisesti kyvytön, eikä näin ollen pysty tekemään diagnooseja ja lääke- ja hoitomääräyksiä potilasturvallisella tavalla, ja on tästä syystä toimillaan vaarantanut potilaidensa terveyden ja hengen, ja estänyt potilailta oikeuden ihmisarvoiseen elämään.
  *) Viranomaistahon tiedossa on ainakin yksi tähän esimerkkiin osuva lääkäri.

muokattu yksi lause

ässähai kirjoitti: Pe Kesä 16, 2023 6:31 am

Nice shirt kirjoitti: To Kesä 15, 2023 5:32 pm ...
Lähteenä voidaan pitää koko tätä ketjua.

Jassååå. Hhm. No okei. Tämä nimimerkkien käymä keskusteluketju täällä minfossa.

Nimimerkki 'Nice shirt', miten luotettavana lähteenä itse pidät tätä minfolaisnikkien keskusteluketjua?

Entä miten luotettavana lähteenä arvioit poliisin pitävän netin keskustelupalstaa, jossa keskustelua käydään nimimerkeillä, kuten täällä minfossa?

Tai valvontaviranomaiset, esimerkiksi ylimmät laillisuusvalvojat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, miten luotettavana lähteenä arvioit heidän pitävän esimerkiksi "koko tätä ketjua"?

Ennen kuin vastaat (tietenkään ei ole mikään pakko vastata), niin palautteletko mieleesi edesmenneen Jaakko Jonkan viimeisimmän kirjan ja sieltä kohdan, jossa Jonkka kirjoittaa alkuperäisten lähteiden merkityksestä aina kun asioita selvitellään erilaisissa viranomaistoimissa ja rikostutkinnassa.

• -->Miten, jos "lähteenä voidaan pitää koko tätä ketjua", voitaisiin tässä minfon keskusteluketju-tapauksessa varmistaa tämän lähteen luotettavuus, tavoittaa ja päästä käsiksi alkuperäiseen lähteeseen?
  ->Kuka tahansahan voi lausua mitä tahansa ja väittää että lausuntonsa on totta, jopa asiantuntijat voivat tehdä näin. Esimerkiksi Valviran laillistama Kelan valvonnan, omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan kohteena oleva erikoislääkäri* voi kirjoittaa virallisia lausuntoja, ja vakuuttaa allekirjoituksellaan antamansa lausunnon asian todeksi, vaikka tosiasiassa kyseisen erikoislääkärin* laatimat alkuperäiset lähteet, potilastiedot, osoittavat että lääkäri on joko ammattitaidoton tai henkisesti kyvytön, eikä näin ollen pysty tekemään diagnooseja ja lääke- ja hoitomääräyksiä potilasturvallisella tavalla, ja on tästä syystä toimillaan vaarantanut potilaidensa terveyden ja hengen, ja estänyt potilailta oikeuden ihmisarvoiseen elämään.
  *) Viranomaistahon tiedossa on ainakin yksi tähän esimerkkiin osuva lääkäri.

muokattu yksi lause

Tarkoitin sitä, että toisen käden tietona, jossain näiden satojen sivujen sisällä oli muistaakseni tieto, että Jukan rinnuksiin oli käyty kiinni. En vain jaksa etsiä ja kahlata satoja sivuja taakse päin.

Ja tuolta Naakan kirjasta löysin sivulta 271 aikajanasta tiedon, että Iltalehti oli julkaissut jutun 16.12.2006: "Ulvilan surman uhria oli uhkailta"

Jukka sivuutti ilmeisesti ylimielisyyttään nämä uhkaukset. Ja sitten muuten se astalo. Jos se oli esimerkiksi sorkkarauta, miksi käyttää onnetonta veistä. Miksei koko hommaa tehty "astalolla"?

Ja kyllä Naakan mainitsemana "lähitaisteluaseena" käyttäisin itse mielummin sorkkarautaa kuin veistä. Hakatessa veitsellä voi saada itse vammoja, mutta pitäen tiukasti kiinni sorkkaraudasta, tulee selvää jälkeä.

Pieni liekki kirjoitti: Ti Kesä 13, 2023 6:15 am

Tay77 kirjoitti: Ma Kesä 12, 2023 11:22 pm Jos sinä tai kuka tahansa olisi faktaksi tiennyt Annelin syyttömäksi ja asia olisi voitu todistaa, ei tällaista farssia olisi edes tullut! Jos tiedät asioita ja voit ne todistaa, etkö avannut suutasi jo aiemmin?

Se tulee olemaan loppupeleissä virkamieskoneiston tehtävä selvittää, mitkä olivat ne syyt, jotka johtivat aikoinaan syyttömän ihmisen syylliseksi kirjoittamiseen, ja miksi yhä edelleen ollaan tilanteessa, jossa julkisesti saadaan loukata syyttömän ihmisen kunniaa ja syyllistyä syyttömän ihmisen vainoamiseen.

Suuni olen avannut todistettavasti tämän asian tiimoilta murhainfossa liki 10 vuotta sitten. Monet asiantuntijat ovat tehneet sen jo ennen minua. Virkamieskoneisto kaivelkoot asiakirjojaan, niin näkevät, milloin asian tiimoilta on oltu heihin yhteydessä.

Tay77 kirjoitti: Ma Kesä 12, 2023 11:22 pm Kenenkään syyttömäksi toteamiseen ei kuitenkaan riitä vain mielipide; "ei hän voisi tehdä tuollaista, on minun ystäväni" ?

Oletko lukenut Kuolemannaakan Ulvilan murha-aiheesta koostaman kirjan? Olisi nimittäin helpompi keskustella asioista, mikäli olisit tämän kyseisen kirjan lukenut. Kirja kertoo seikkaperäisesti, miksi Anneli Auer on syytön Ulvilan murhaan ja antaa vihjeitä mitä Ulvilan murhan tutkimiseksi vielä voitaisiin tehdä.

Sisäministerille on toimitettu 14.10.2020 vetoomus seuraavanlaisella otsikolla, mutta en tiedä, onko se päätynyt mappi Ö:hön:

VETOOMUS SELVITTÄMÄTTÖMÄN JUKKA S. LAHDEN MURHAN (ULVILA 1.12.2006) OTTAMISEKSI UUDELLEEN AKTIIVITUTKINTAAN JA RIIPPUMATTOMAN TAHON MÄÄRÄÄMISEKSI ARVIOIMAAN KYSEISEN HENKIRIKOKSEN TUTKINTAA PORIN POLIISISSA VUOSINA 2006-2010

Lueskelin vetoomustekstin äsken kertauksen vuoksi läpi ja huomaan sen olevan ajankulumisesta huolimatta edelleen erittäin ajankohtainen...............

Harmi, jos kyseinen aiheellinen vetoomus haudattiin vähin äänin. Se tuskin koskaan edes päätyi itse sisäministerin (Ohisalo) tietoon, vaan avustajakunta ja poliisiviranomaiset pitivät sitä niin arkaluontoisena, että he aktiivisesti "unohtivat" sen: oltiin niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan (ja ilmeisesti annettiin ymmyrkäisiä selityksiä).

Tulos olisi saattanut olla toisenlainen, jos vetoomus olisi jätetty sisäministeriöön isolla julkisella metelillä.
Jos media olisi saatu kiinnostumaan vetoomuksesta, sitä ei olisi ollut niin helppo haudata.
Kyselijöitä vetoomuksen perään olisi riittänyt, ja sisäministeriö olisi joutunut ottamaan asiaan kantaa.

Tosiasia on, että virkamiehet eivät tällaisessa asiassa ryhdy mihinkään toimiin ilman julkista painetta, varsinkaan jos oma (tai kaverin) kunnia ja maine on kyseessä. He eivät todellakaan oma-aloitteisesti ala tutkia yhtään mitään. Jos sitä jää odottamaan, saa odottaa maailman tappiin saakka. Siksi yleinen mielipide (lue: media, ja myös some) ovat niin tärkeitä.

Pitäisikö vetoomuksen teksti julkaista täällä, niin sen perustelut saisivat edes (m-infon verran) some-julkisuutta?

^


14.10.2020

VETOOMUS SELVITTÄMÄTTÖMÄN JUKKA S. LAHDEN MURHAN (ULVILA 1.12.2006) OTTAMISEKSI UUDELLEEN AKTIIVITUTKINTAAN JA RIIPPUMATTOMAN TAHON MÄÄRÄÄMISEKSI ARVIOIMAAN KYSEISEN HENKIRIKOKSEN TUTKINTAA PORIN POLIISISSA VUOSINA 2006-2010

Arvoisa ministeri Maria Ohisalo,

Lähes 14 vuotta sitten ulvilalainen perhe koki keskellä yötä kauhunhetkiä, kun heidän kotiinsa tunkeutui vielä toistaiseksi tuntematon mieshenkilö, joka murhaamalla riisti raa’alla tavalla hengen perheenisältä ja myös puukotti samalla kertaa hengenvaarallisesti perheenäitiä. Tapaus on saanut runsaasti julkisuutta ja sitä on tiedotusvälineissä alettu kutsua nimellä ”Ulvilan surma”.

Tämän nyt käsillä olevan vetoomuksen laatimiseen on motivoinut muun muassa se, että tapauksen ensimmäinen tutkinnanjohtaja, ylikomisario Juha Joutsenlahti (Lounais-Suomen poliisilaitos) on nyt tullut vuosien jälkeen julkisuuteen ja antanut tuoreissa haastatteluissa (MTV:n Rikospaikka-ohjelma 30.9.2020, Satakunnan Kansa 1.10.2020) selkeästi ymmärtää, että mikäli tapaus avataan uudelleen, tuntemattomaksi jäänyt henkirikoksen tekijä on hänen mukaansa mahdollista löytää. Tämä oli mielestämme hätkähdyttävä ulostulo asiassa. Jos murhaaja on vielä mahdollisesti löydettävissä, niin tapauksen tutkinta pitäisi ehdottomasti käynnistää uudelleen.

Joutsenlahden mukaan tutkinnan onnistumisen edellytys olisi se, että uusi tutkinta pohjaa nimenomaan alkututkinnan toteamiin kiistattomiin faktoihin, joita on löydettävissä esim. tuoreeltaan rikospaikalla otetuista valokuvista ja hätäpuhelutallenteelta, jonka aikana henkirikos saatettiin loppuun (ks. linkit Joutsenlahden kyseisiin haastatteluihin tekstin lopussa).

Mielestämme tapauksen ensimmäisenä tutkinnanjohtajana toimineen kokeneen ylikomisarion näkemyksiä ei voi jättää huomiotta, ja vetoammekin nyt Teihin, arvoisa rouva sisäministeri, että Jukka S. Lahden 1.12.2006 tapahtunut murha otettaisiin uudelleen aktiivitutkintaan siten, että tutkinta käynnistettäisiin mahdollisimman pikaisesti ja alkaen tämän kyseessä olevan murha-asian alkututkinnan aikanaan tallentamista havainnoista tekopaikalla.

Vuosia kestäneistä murha-asian oikeussalikierroksista ja niihin liittyvästä syyllistävästä mediauutisoinnista on ollut se traaginen seuraus, että kansan keskuudessa Anneli Aueria pidetään aviomiehensä murhaajana. Tämä on seurausta siitä, kun heti Anneli Auerin pidättämisestä lähtien vuonna 2009 käynnistyi massiivinen, monivuotinen, syyttäjävetoinen mediamyllytys, jossa hänet esitettiin julkisuudessa pääsääntöisesti syyllisenä. Samaan aikaan puolustuksen näkemykset saivat palstatilaa harvoin, tuskin lainkaan. Tämä Ulvilan murhaa koskeva median uutisoinnin vinoutuma (Auerin syyllisyyden pitäminen ikään kuin itsestään selvänä) on yleisesti tunnustettu tosiasia, ja sitä on käsitelty valaisevasti mm. Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimusraportissa ”Syylliseksi kirjoitettu” (ks. linkki tekstin lopussa). Uskomme vakaasti, että tämä epäoikeudenmukaisesti muodostunut murhaajan maine poistuisi, mikäli oikea murhaaja saataisiin vastuuseen teostaan.

Ylikomisario Juha Joutsenlahti ehdottaa Satakunnan Kansan haastattelussaan, että Ulvilan murhan vaiherikas, äkillisiä käänteitä ja ristiriitoja sisältänyt tutkinta annettaisiin riippumattoman ulkopuolisen tahon arvioitavaksi. Joutsenlahden mukaan esim. Onnettomuustutkintakeskuksen tyyppistä elintä voisi ajatella tähän rooliin.

Joutsenlahti kuitenkin korostaa, että olisi tärkeää pyrkiä varmistamaan selvitystä tekevän tahon toimintaan osallistuvien henkilöiden objektiivisuus. He eivät olisi saaneet aiemmin osallistua millään tavoin murha-asian esitutkintaan missään sen vaiheessa. Tämä on perusteltu vaatimus siksi, että mediassa olleiden tietojen mukaan murhatutkinnan suuntaa koskevat erimielisyydet ovat jakaneet Satakunnan poliisilaitoksen (sittemmin myös Lounais-Suomen poliisilaitoksen) väkeä leireihin ja niiden myötä laitoksen työilmapiiri on huonontunut. Selvityksen tekevän tahon pitäisi siis olla aidosti ulkopuolinen ja asian selvittämiseen motivoitunut.

Juha Joutsenlahti kertoo edellä mainituissa haastatteluissa myös, että hän on omalta osaltaan valmis kantamaan vastuun oman tutkinnanjohtajuutensa (tutkinnan ensimmäiset puolitoista vuotta) aikana tehdyistä mahdollisista virheistä. Me toivomme, että myös tutkinnan kaksi myöhempää tutkinnanjohtajaa sekä paikallisen poliisin tuolloinen päällystö suhtautuisivat selvitysryhmän/-elimen mahdolliseen asettamiseen yhtä suoraselkäisesti kuin ylikomisario Juha Joutsenlahti.

Arvoisa ministeri Maria Ohisalo, toivomme Teidän sisäministerinä esittävän riippumattoman ja neutraalin selvitysryhmän asettamista arvioimaan Jukka S. Lahden murhan tutkinnan eri vaiheita Porin poliisissa niin, että selvitys ulottuisi alkuvaiheen toimista (joulukuu 2006) aina vuoteen 2010 asti, jolloin asia eteni syyttäjälle ja pitkäkestoiset sekä monivaiheiset oikeusprosessit murha-asiassa käynnistyivät. Arvioinnin tulisi kattaa yksityiskohtaisesti molempien kahden murha-asiaa käsitelleen tutkintatiimin työ kokonaisuudessaan.

Edellä esitetyn vetoomuksen ja sen perustelemisen lisäksi haluamme tässä kirjelmässä saattaa tiedoksenne myös meidän ja monen muun kansalaisen näkemyksen liittyen Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä Jens Kukan seksuaalirikos- ja pahoinpitelytuomioihin:

Vaikka Anneli Auer vapautettiin lopullisesti murhasyytteistä vuonna 2015 Vaasan hovioikeuden päätöksellä, ovat seksuaalirikoksista ja lasten pahoinpitelystä Anneli Auerille ja Jens Kukalle langetetut tuomiot jääneet edelleen voimaan, huolimatta tuomittujen Korkeimmalle oikeudelle (KKO) toimittamasta uudesta painavasta näytöstä asiaan liittyen ja jopa yhden täysi-ikäisyyden saavuttaneen seksuaalirikosasiassa väitetyn uhrin korkeimmalle oikeudelle toimittamasta pyynnöstä tuomion purkamiseksi.

Rikosprosessioikeuden asiantuntija, emeritusprofessori Jyrki Virolainen on kanssamme samoilla linjoilla, ja hän on kritisoinut voimakkaasti ja pätevin argumentein KKO:n viimeisintä (2016) hylkäävää päätöstä Anneli Auerin purkuhakemuksen suhteen (ks. linkki tekstin Jyrki Virolaisen ko. blogiin tekstin lopusta).

Tämän vetoomuksen taustalla olevalla ryhmällä on omien selvitysten perusteella vahvat syyt uskoa, että kyseisiä seksuaalirikoksia ei ole koskaan tapahtunut. Näin ollen sekä Anneli Auer että Jens Kukka ovat näiden heille langetettujen lainvoimaisten tuomioiden osalta oikeusmurhan uhreja.

Tämän sähköpostin mukana on liitettynä yleistä aineistoa, johon pyydämme Teitä ja avustajianne kaikista muista kiireistänne huolimatta perehtymään. Haluamme olla yhdessä palauttamassa useamman henkilön vakavia kolhuja saanutta luottamusta asianmukaiseen ja laadukkaaseen viranomaistyöskentelyyn, ja sen takia pidämme äärimmäisen tärkeänä, että asiassa tapahtuneiden oikeusmurhien syyt tunnistetaan.

Koemme, että asian täydelliselle ja pikaiselle selvittämiselle on erityisen painavaa yhteiskunnallista tarvetta. Uskomme, että tehdyistä virheistä voidaan ottaa opiksi, ja varmistaa näin kansalaisten oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutuminen jatkossa. Emme usko, että kukaan haluaa olla seuraavan mahdollisen oikeusmurhan uhri.

Annamme mielellämme tarvittavia lisätietoja ja toimimme tarvittaessa myös yhteyksien mahdollistajana asianosaisten ja viranomaisten välillä, jotta näitä edellä mainittuja yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia koskevia keskeneräisiä asioita saadaan viimein eteenpäin. Pidämme tärkeänä, että tapahtuneet vakavat virheet saadaan oikaistuiksi, jotta samoja virheitä ei enää koskaan toistettaisi tulevaisuudessa yhteiskunnassamme.

Koska Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä tukijoukoissa toimivat henkilöt ovat saaneet oman osansa elämää vaikeuttavista vihapuheista myös nimettömien tappouhkauksien muodossa, haluamme varmistaa kaikkien asianosaisten henkilökohtaista turvallisuutta siten, että tämän yhteydenoton lähettää useamman henkilön puolesta ainoastaan yksi henkilö omalla nimellään.

Kunnioittaen ja niin voimia kuin rohkeutta yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden hoitamiseen toivottaen

X. X.
[email protected]
puh. xxx xxxxxxx
xtie, 0xxx0 X

Linkit ja vetoomuksen liitteet:

MTV3 Rikospaikka 30.09.2020 (Joutsenlahden haastattelu alkaa noin kohdassa 10 min.) https://www.mtv.fi/sarja/rikospaikka-10 ... la-1301762

Satakunnan Kansa, ylikomisario Juha Joutsenlahden haastattelu 1.10.2020 https://www.satakunnankansa.fi/a/d33557 ... 794dae31e9

Anneli Auer: Murhalesken muistelmat (Into 2016)

Tampereen yliopiston tutkimus ”Syylliseksi kirjoitettu” https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y

Vaasan hovioikeuden 19.2.2015 antama lainvoimainen päätös (15/107766) Ulvilan murha-asiassa

https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanho ... 35081.html
Jyrki Virolaisen blogi https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot ... uerin.html

**Tähän tahaton naurahdus, että Ohisaloa kiinnostaisi**

Mutta vakavasti. Mihin perustuu tällainen pyyntö/toive, että tapaus otettaisiin uudelleenkäsittelyyn ja lähinnä MIKSI? Mitä oikeita todisteita tällaisen takana on?
Anneliahan ei tuomittu tapauksesta ja sai lehtitietojen mukaan jopa 500 000 euron korvaukset asiasta?

Saa korjata, jos olen väärässä! Anneliahan ei suoranaisesti todettu syyttömäksi (ei ole oikeuden tehtävä). Vaan näyttö häntä vastaan ei ollut riittävä eli häntä ei tuomittu puolisonsa murhasta.
Mitä todisteita teillä on, että Anneli voitaisiin todeta syyttömäksi vaan että teon olisi nimenomaan tehnyt henkilö x? Ja tähän ei mielestäni riitä mikään liibalaaba "ei ole hänen tapaistaan". Tällaiseen tarvitaan jo ihan oikeita todisteita, mitä tutkijoilla ei vielä ole.