Joku täällä kaipaili faktaa ja uskottavaa selitystä tukemaan Annelin syyttömyyttä. Minä kaipaan sen lisäksi faktaa siitä, että ulkopuolinen surmaaja ei ole ollut paikalla. Keskusteluketjussa on viime aikoina tällaiseksi aukottomiksi todisteiksi tulkittu kaksi seikkaa: se, että verta on valunut patjalle paljon ja se, että ulkopuolisen ääniä ei kuulu häke-nauhalla. Kumpikaan seikka ei ole aukoton sillä tietoa, mitä meille on annettu.
Oletan, että jos veri-/kuolemansyyntutkija olisi alunperin ollut sitä mieltä, että teko on kestänyt useita kymmeniä minuutteja, niin tämä olisi johtanut heti epäilyksen siirtymiseen Anneliin. Koska näin ei ole käynyt, oletan, että veri-/kuolemansyyntutkija on muuttanut mielipidettään vuosien kuluttua tai että hän ei ole alun perin ottanut kestoon kantaa tai vaihtoehtoisesti on pitänyt kestoa Annelin kertomukseen sopivana. Eräs vaihtoehto on, että hänen mielipidettään asiasta on kysytty vasta vuosia myöhemmin eikä tuoreeltaan.
Mitä myöhemmin hän on tehnyt johtopäätöksensä tapahtuman kestosta, sitä vähemmän hänellä on johtopäätöstensä tueksi ollut konkreettista materiaalia. Miten hän on siis tutkimuksensa suorittanut, jos se on suoritettu vuosia jälkikäteen? Onko kyseessä mittaamalla saatu tulos, vai esim valokuvien tarkastelu? Jos on mitattu patjalle valuneen veren määrä, niin missä vaiheessa mittaaminen on tehty ja mitä menetelmää on käytetty? Entä miten on määritelty, kuinka paljon haavoista on valunut verta? Kuinka luotettava on mahdollisesti pelkkien valokuvien ja ruumiinavauspöytäkirjojen avulla jälkikäteen tehty arvio ja millaisiin verimääriin arviossa on päädytty?
Jos joku kertoo minulle patjassa oleen verimäärän ja sen, kuinka monta desiä haavoista on valunut minuutissa ja näiden tietojen perusteella saa tulokseksi ajan, jonka Jukka on valuvana maannut sängyssä, niin nyt esitetystä MIELIPITEESTÄ tulisi se TOSIASIA, jota tämä tutkimus kaipaa. Osa minfolaisista pitää toteen näytettynä, että Jukka on maannut liian kauan patjalla, jotta ulkopuolinen tappaja olisi voinut olla asialla. Mitään ei ole kuitenkaan näytetty toteen, jos ei verimäärää ole mitattu luotettavaa menetelmää käyttäen ja jos ei veren valumaa haavoista ole luotettavasti todettu.
Äänitteestä. Sen avulla ei ole mahdollista todistaa, etteikö hiljaa liikkunut ja ääneti pysytellyt ulkopuolinen murhaaja olisi voinut olla talossa koko häkepuhelun ajan tai vaikka jopa vielä puhelun jälkeenkin, jos näin halutaan. Se ei myöskään kerro sitä, milloin ulkopuolinen murhaaja on tullut taloon. Jos murhaaja on tullut vaikkapa minuuttia ennen häkepuhelun alkua ei häkepuhelu itsessään sitä kerro. Ei se myöskään kerro, jos murhaaja onkin tullut esim. 5 minuuttia aiemmin tai vaikkapa 10 minuuttia aiemmin. Näin ollen murhaajan oletetusta saapumisajasta voidaan tehdä vain arvioita.
Häke-puhelussa ei myöskään todistettavasti kuulu kaikki äänet. Eivät edes ne, joita tiedämme aiheutetun, koskapa sanoista ei saa selvää ja joitakin äänteitä ei pysty kuulemaan ollenkaan. Edes sitä siitä ei pysty varmasti toteamaan, milloin kuolettavat iskut on annettu. Nythän iskujen antoajankohta on päätelty tömähdyksistä ja siitä, että Jukka hiljenee. Iskut on voitu lyödä tajuttomuuttaan hiljentyneeseen henkilöön, vaikkapa häkepuhelun jälkeen. Tällä spekulaatiolla en tarkoita sitä, että näin olisi käynyt, vaan osoitan, että itse asiassa häkepuhelun avulla ei voida aukottomasti todeta edes kuolettavien iskujen antoajankohtaa saati sitten, että kukaan ulkopuolinen ei olisi voinut olla iskujen tekijä. Ei sillä voida myöskään aukottomasti todentaa, että Anneli olisi antanut iskut.
Koska ei ole osoitettu, että Jukka olisi vuotanut patjalle liian kauan ja että kuolettavia iskuja ei ollut antamassa ulkopuolinen murhaaja, ei ole suljettu pois mahdollisuutta ulkopuolisesta murhaajasta. MUTTA. Myöskään vastaajapuoli ei ole pystynyt esittämään yhtään seikkaa, joka aukottomasti sulkisi pois mahdollisuuden että Anneli on murhaaja.
Tosiasioihin lasken vain konkreettiset todisteet, en jälkikäteen annettuja suullisia kuvauksia tapahtumista oli sitten kuvauksen antaja epäilty, poliisi, lapsi tai asiantuntija. Kummallakin puolella on liuta tosiasioita, jotka voi tulkita jompaan kumpaan suuntaan, mutta näiden tosiasioiden heikkous on se, että niiden joukossa ei ole yhtään aukotonta todistetta. Ne kaikki voi nimittäin kumota selityksellä, joka on uskottava, vaikkakin ehkä joissakin tapauksissa todennäköisyydeltään pieni. Esimerkkeinä sattumista, jotka ovat harvinaisia, mutta joita voi elävässä elämässä esiintyä, ovat esim. dna joka on joutunut murhatun vierestä löytyneeseen halkoon sattumalta tai tunnustus joka onkin väärä. Joku on tässäkin viestiketjussa pitänyt alkuunsa Annelin esittämää epäilystä soluttautujapoliisista merkkinä Annelin mielenterveyden häiriintymisestä. Mutta niin ainutlaatuinen kuin tällainen tapaus onkin, on se nyt osoittautunut tosiasiaksi.
Koska kumpikin osapuoli on esittänyt tapahtumien kuluille useita selityksiä, jotka ovat harvinaisia, on meidän tyytyminen siihen, että pakostakin tässä tapauksessa jotkut näistä harvinaisista tapahtumista ovat todellisuudessa tapahtuneet. Emme voi siis hylätä mitään yksittäistäkään selitystä pelkästään sillä perusteella, että se on harvinainen tai epätodennäköinen. Melkein uskaltaisin sanoa, että on makuasia kumman puolen selityksiin valitsee uskovansa. Suomessa on siis mahdollista vangita lähes vuodeksi ihminen makuasioiden perusteella.
Kaikkiaan uskomattoman paljon lavastusta on siihen syyttäjän versioon mahdutettu ... Ja 
