Suhteettomaksi mennyttä.
Pistetään liikenteeseen eurooppalainen pidätysmääräys, kuin oltaisiin jotain ihmiskaupan taikka terrorismin harjoittajaa hakemassa koirien ja kissojen kanssa kansainvälisen oikeuden kiireellisyydellä ja vakavuudella.
Eurooppalaista pidätysmääräystä ei ole nähdäkseni (luin materiaalia netistä) tarkoitettu käytettäväksi hölläkätisesti, vaan kun muita vaihtoehtoja (kts jäljempänä mainitut kohdat) ei ole ja tapausta on punnittu olosuhteiden kannalta suhteellisesti vastaamaan toimenpiteitä. Enemmän vaikuttaisi tällainen eurooppalainen pidätysmääräys olevan paikallaan nimenomaan laajan ja/tai järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla.
Alla kiintoisia kohtia eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista koskevasta käsikirjasta:
Eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen sovellettavat perusteet – suhteellisuusperiaate (alleviivaus lisäämääni)
On selvää, että pidätysmääräystä koskeva puitepäätös ei vaadi pidätysmääräyksen antavaa jäsenvaltiota tekemään suhteellisuustarkistusta ja että jäsenvaltioiden lainsäädännöllä on tältä osin ratkaiseva merkitys. Tästä huolimatta, ottaen huomioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon ankarat seuraukset sen rajoittaessa etsityn henkilön fyysistä vapautta ja vapaata liikkumista, toimivaltaisten viranomaisten olisi ennen pidätysmääräystä koskevan päätöksen tekemistä otettava huomioon suhteellisuus arvioimalla useita tärkeitä tekijöitä. Näihin sisältyy erityisesti seuraavien seikkojen arviointi: rikoksen vakavuus, mahdollisuus pitää epäilty säilössä ja todennäköisesti määrättävä seuraamus, jos etsitty henkilö todetaan syylliseksi väitettyyn rikokseen. Muihin tekijöihin kuuluvat lisäksi yleisön tehokkaan suojelun varmistaminen ja rikoksen uhrien etujen huomioon ottaminen.
Sen vuoksi pidätysmääräystä olisi käytettävä vain, jos suhteellinen, riittävä ja kyseessä olevaan tapaukseen soveltuva pakkokeino on ennaltaehkäisevä säilöönotto.
Pidätysmääräystä ei pitäisi antaa, vaikka ennaltaehkäisevä säilöönotto olisikin sallittua, jos esimerkiksi voidaan valita sellainen pakkokeino, jossa vapautta ei riistetä – kuten henkilöllisyyden ja asuinpaikan toteaminen – tai jossa asianomainen vapautetaan välittömästi ensimmäisen kuulustelun jälkeen. Eurooppalaista pidätysmääräystä käsittelevät henkilöt voivat lisäksi harkita eurooppalaisen pidätysmääräyksen vaihtoehtojen käyttöä ja pyytää tätä koskevia neuvoja. Rikosoikeudenkäynnin yleinen tehokkuus huomioon ottaen tällaisia vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
· käytetään mahdollisuuksien mukaan vähemmän pakottavia keskinäisen oikeusavun välineitä
· käytetään videoneuvottelua epäiltyjen kuulemiseen
....
http://register.consilium.europa.eu/doc ... %20REV%201
Tuota voisi tulkita niin, että pidätysmääräyksen sijaan mahdollisesti voitaisiin soveltaa esimerkiksi videoneuvottelua epäillyn kuulemiseksi/osanottamiseksi prosessiin. Ottaen huomioon millaisista syytöksistä kyse, suhteellisuusperiaate pohjana.
2 artikla – Eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisala
1. Eurooppalainen pidätysmääräys voidaan antaa sellaisista teoista, joista määräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta, tai jos rangaistustuomio tai turvaamistoimenpidettä koskeva päätös on annettu, sellaisista seuraamuksista, joiden kesto on vähintään neljä kuukautta.
2. Seuraavista rikoksista, sellaisina kuin ne määritellään pidätysmääräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädännössä, jos niistä pidätysmääräyksen antavassa jäsenvaltiossa voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, luovutetaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tämän puitepäätöksen edellytysten mukaisesti ja teon kaksoisrangaistavuutta tutkimatta:
– rikollisjärjestöön osallistuminen,
– terrorismi,
– ihmiskauppa,
– lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia,
– huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,
– aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa,
– lahjonta,
– petos, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta
26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettu Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuva petos,
– rahanpesu,
– rahan, mukaan lukien euron, väärentäminen,
– tietoverkkorikollisuus,
– ympäristörikollisuus, mukaan lukien uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa ja
uhanalaisten kasvilajien ja kasvilajikkeiden laiton kauppa,
– laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen,
– tahallinen henkirikos, vakava pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,
– ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,
– ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen,
– rasismi ja muukalaisviha,
– järjestäytynyt varkausrikollisuus tai aseellinen ryöstö,
– kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden laiton kauppa,
– petollinen menettely,
– ryöstöntapainen kiristys ja kiristys,
– tuotteiden laiton väärentäminen ja jäljentäminen,
– hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,
– maksuvälineväärennykset,
– hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa,
– ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa,
– varastettujen ajoneuvojen kauppa,
– raiskaus,
– murhapoltto,
– kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset,
– ilma-aluksen tai aluksen kaappaus,
– tuhotyö.
http://register.consilium.europa.eu/doc ... %20REV%201
Luetellut rikokset/eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisala sisältää selkeitä vakavampaan sarjaan kuuluvia laaja-alaisia rikoksia (terrorismi, ihmiskauppa, ydin- ja radioakt.aineiden kauppa, ympäristörikollisuus jne) mutta myös kiintoisasti ns. tavanomaisempia rikoksia.
Silmiinpistävänä epämääräisyytenä

listalla on "rasismi ja muukalaisviha"; ongelmallista että ilman tarkempaa määrittelyä on tällaiseksi ns. ajattelurikokseksi jätetty listaan - ei ole asiallista sääntelyä mielestäni, mutta en ole asiantuntija eikä kanta sikäli paina kummempaa.
Hauskuutusta tuottavana sitten tuo "laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen" -kohta, josta ei tietenkään voi laittaa itse EU:n valtakoneistoa vastaamaan.
Luovuttaminen liitännäisrikoksista tarkoittaa luovuttamista yhden tai useamman sellaisen rikoksen johdosta, josta määrättävä seuraamus on lievempi kuin puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetty alaraja. Itse puitepäätöksessä ei nimenomaisesti säädetä siitä, miten liitännäisrikoksesta luovuttamista olisi käsiteltävä. Jotkut jäsenvaltiot sallivat sen, toiset eivät. Ennen pidätysmääräyksen antamista olisi huomattava, että tämä tilanne saattaa aiheuttaa pidätysmääräyksen mitätöitymisen, erityisesti sellaisten seuraamusten tapauksessa, joissa eurooppalaisella pidätysmääräyksellä pyritään kumulatiiviseen vankeusrangaistukseen ja rikoksen jotkin osat jäävät alarajan alapuolelle.
http://register.consilium.europa.eu/doc ... %20REV%201
Hmm.
Tässä puitepäätöksessä ei ole mitään sellaista, joka estäisi kieltäytymästä luovuttamasta henkilöä, josta eurooppalainen pidätysmääräys on annettu, jos on objektiivisia perusteita katsoa, että eurooppalainen pidätysmääräys on annettu henkilön asettamiseksi syytteeseen tai rankaisemiseksi hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, kansallisuutensa, kielensä, poliittisen mielipiteensä tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella tai että jokin kyseisistä syistä voi vahingoittaa hänen asemaansa. Tämä puitepäätös ei estä jäsenvaltioita soveltamasta valtiosääntöönsä sisältyviä oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, yhdistymisvapautta, lehdistönvapautta ja ilmaisunvapautta muissa tiedotusvälineissä koskevia säännöksiä.
http://register.consilium.europa.eu/doc ... %20REV%201
Mitä tästä saa irti, vaikea sanoa mutta jotenkin kiintoisan äärellä ollaan taasen.
Kieltäytymisperusteet: Pidätetyn henkilön luovuttamisesta voidaan kieltäytyä kolmen ehdottoman perusteen ja seitsemän harkinnanvaraisen perusteen nojalla. Ehdottomat perusteet liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen (henkilöä ei luovuteta, jos hän on jo kärsinyt rangaistuksen samasta rikoksesta), alaikäisiin (henkilöä ei luovuteta, jos hän ei ole vielä ikänsä takia rikosoikeudellisesti vastuunalainen pidätysmaassa) ja armahdukseen (henkilöä ei luovuteta, jos valtio, jossa henkilö pidätettiin, olisi voinut asettaa hänet syytteeseen ja rikoksesta on annettu yleinen armahdus kyseisessä valtiossa). Harkinnanvaraiset perusteet ovat periaatteessa oikeusviranomaisten päätettävissä. Luovuttamisesta voidaan kieltäytyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että osa rikoksista, joista eurooppalainen pidätysmääräys on annettu, on tehty henkilön pidättäneessä valtiossa, joka vastaa myös kyseisiä tekoja koskevista syytetoimista.
https://e-justice.europa.eu/content_eur ... t-90-fi.do
Harkinnanvaraisista perusteista tuossa on mainittu esimerkkinä tähän tapaukseen käyväksi kuulostava kohta, kun Espanjasta julkaisua toimittaa ja siellä on sen perustanutkin. Kun en ole asiantuntija, niin en osaa paremmin tulkita.
Nostin tässä vaan kiintoisia kohtia mietintään.