MURHA.INFO

EDIT: Poistettu aiheeseen kuuluvaa tekstia - RAID
EDIT: Korjattu moderon kirjoitusvirhe.

awa kirjoitti: Myös kolmen uhrin kuvailtu kuolonkankeus viittaa siihen, että murhat ovat tapahtuneet ennen klo 04.00 .

Harmi vaan - että yksi ei muista - vaikka tuossa vaiheessa kiiluvasilmäinen hurhaaja vielä lymyili puskissa !

http://www.therapiafennica.fi/wiki/inde ... C3%A4minen

Mikäli kyseesä on verrattain äskettäin kuolleelta vaikuttava vainaja, on ruumiinlämmön mittaaminen paras metodi. Mittaus suoritetaan rectumista, noin 10 cm:n syvyydeltä, noin 10 minuutin ajan, käyttämällä mittaria, jossa on riittävän laaja asteikko. Saatu tulos merkitään muistiin, minkä jälkeen mitataan ympäristön sen hetkinen lämpötila. Mitattu vainajan ruumiinlämpö vähennetään 37 ∞C -asteesta (oletettu kuolinhetken ruumiinlämpö), saatu erotus kerrotaan ympäristön lämpötilan mukaan määräytyvällä kertoimella 1, 1,25, 1,5, 1,75 tai 2,0 (vastaavat ympäristön lämpötiloja 0, +5, +10, +15 tai +20 ∞C). esimerkiksi mitatun ruumiinlämmön ollessa 30 ∞C ja ympäristön lämmön +20 ∞C saadaan tulokseksi (37-30) x 2,0 = 14. Vastaus antaa arvion, kuinka monta tuntia on kulunut vainajan kuolemasta. Mikäli arvo on alle 10 voi virherajoiksi merkitä ± 2 tuntia, ja lasketun arvon ylittäessä 10 tuntia on virherajoiksi parasta merkitä ± 4 tuntia. Esimerkkitapauksessa siis 14 ± 4 tuntia. Monet tekijät vaikuttavat ruumiinlämmön alenemiseen. Vaatetus ja vuodevaatteet hidastavat. Lapsilla ja hoikilla jäähtyminen on nopeampaa kuin paksun ihonalaisen rasvakerroksen omaavilla. ÷deemi ja askites hidastavat, kun taas dehydraatio nopeuttaa. Ympäristön lämpötilan lisäksi vaikuttaa tuuli (avoin tai suojainen paikka) ja ilman kosteus. Näiden ja monien muiden tekijöiden mukaan voi edellä saatua laskennallista arvoa painottaa vielä suuntaan tai toiseen. Kun mitattu ruumiinlämpö on sama kuin ympäristön lämpötila tai hyvin lähellä sitä, ei menetelmä ole enää käyttökelpoinen.
Lautumista ensimmäiset ilmestyvät rintakehän sivuosiin 15-20 minuutin kuluttua kuolemasta, alkavat yhtyä toisiinsa 2 tunnin kuluttua ja lisääntyvät aina 12 tuntiin saakka lautumat ovat poispuristettavissa noin 20 tuntiin saakka, jonka ajan myös niiden paikka muuttuu ruumiin asentoa muutettaessa. Lautumien perusteella voidaan tehdä vain karkeita arvioita kuolinajasta. Lautumien poikkeava väri voi sensijaan antaa joskus viitteitä jopa kuolinsyystä. Häkämyrkytyksissä ja myös paleltumiskuolemissa lautumat ovat epätavallisen kirkkaan punaiset.
Kuolonkankeuden merkitys kuolinajan määrityksessä on myös melko vähäinen. Kannattaa kuitenkin käydä systemaattisesti lävitse raajojen nivelet ja mainita, missä kuolonkankeutta tavattiin. Kankeus tulee ensin esille pienten lihasten ympäröimiin niveliin ja leviää sitten muualle. Käytännössä riittää seuraava "kuuden tunnin nyrkkisääntö" kuolonkankeus alkaa ilmestyä ensimmäisen kuuden tunnin aikana, kehittyy täydelliseksi seuraavan kuuden tunnin aikana, pysyy seuraavat 12 tuntia ja alkaa hävitä seuraavan 12 tunnin aikana. Lämmin ympäristö nopeuttaa ja vastaavasti kylmä hidastaa kankeuden kehittymistä. Kuolonkankeutta ei tule sekoittaa jäätymisen aiheuttamiin muutoksiin.

http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta ... d=175&k=22

Ihmisellä jäykistyminen alkaa 4–8 tunnin kuluessa kuolinhetkestä (tai heti, jos uhri on juossut tai tapellut lihaksensa maitohapoille ja kuluttanut energiavarastot). Täydellinen kuolonkankeus, rigor mortis, saavutetaan 12 tunnissa.





Klo 11.45 poliisi Irmeliä ulosvetäessään oli sanonut tämän olleen täysin jäykkä.
Klp 13.20 lääkärin mittauksissa mittari ei enää heilahtanut.

Mielestäni on tosi vaikeaa uskotella tekojen tapahtuneen vasta neljän jälkeen. Eikö tuo realistisempi aika ole (virhemarginaaleineen) tuossa edellisen puolenyön aikohin.

Kuinka se nyt siten meneekään, jos ulkona on +24 astetta, niin ei kait ruumiinlämpö voi sen alle mennä, esimerkiksi + 15 asteeseen, jollei sitä pidetä välillä pakasteessa.

Otetaan huomioon, että lämpötila on ollut sekä yöllä, että aamulla, sekä päivällä korkea.

kukkuu kirjoitti: Mielestäni on tosi vaikeaa uskotella tekojen tapahtuneen vasta neljän jälkeen. Eikö tuo realistisempi aika ole (virhemarginaaleineen) tuossa edellisen puolenyön aikohin.

Teoriaasi nakertavat seuraavat seikat:

1. Lääketieteen asiantuntijat määrittivät murhahetkeksi 4-6.
2. Karjalainen näki kuolleen henkilön ongella klo 4:n aikaan.
3. Kuollut henkilö kirjoitti lauluvihkoon klo 2 tai sen jälkeen.

Jukka kirjoitti:

kukkuu kirjoitti: Mielestäni on tosi vaikeaa uskotella tekojen tapahtuneen vasta neljän jälkeen. Eikö tuo realistisempi aika ole (virhemarginaaleineen) tuossa edellisen puolenyön aikohin.

Teoriaasi nakertavat seuraavat seikat:

1. Lääketieteen asiantuntijat määrittivät murhahetkeksi 4-6.
2. Karjalainen näki kuolleen henkilön ongella klo 4:n aikaan.
3. Kuollut henkilö kirjoitti lauluvihkoon klo 2 tai sen jälkeen.

Muutama kommentti tuohon:

*Joku oli tietojen mukaan nähnyt teltan pystyssä klo 4. Jospa se alkuhetki tuohon aikahaarukaan on siitä.

*Lintupojat saapuivat teltalle n. 5.55 . Onpa kriittinen aika. Jospa siitä se loppuaika aikahaarukkaan.

*Karjalainen ei nähnyt kuollutta ongella, vaan toistaiseksi tunnistamattomat 2 mieshenkilöä.

*Lauluvihkoon kirjoitettu teksti voi olla hämäystä. Todennäköiseksi kirjoittajaksi on kyllä arvioitu TM. Ainakin siinä ilmoitettu aika voi olla hämäystä.

Jukka kirjoitti: Teoriaasi nakertavat seuraavat seikat:

1. Lääketieteen asiantuntijat määrittivät murhahetkeksi 4-6.
2. Karjalainen näki kuolleen henkilön ongella klo 4:n aikaan.
3. Kuollut henkilö kirjoitti lauluvihkoon klo 2 tai sen jälkeen.

Kahden aikaan ollaan oltu elossa. Heti kahden jälkeen on voitu jo saada surmansa. Ellei täällä sitten ole muitakin kuin skoone (muistelen että skoone oli tätä mieltä?) joka on sitä mieltä, että lauluvihkosen tekstiä on korjailtu muun kuin Mäen toimesta.

Karjalainen näki ketä näki, tästä ei ole kuin sana. Sana joka on sanottu hämärissä ja pitkän matkan päästä. Todennäköisesti näki Sepon, mutta kuka oli Sepon kanssa? Kuka siellä juoksenteli? Oliko Nisse, Irmli vai Tuulikki? Oma veikkaus, Tuulikki.

Asiantuntijat lienevät oikeassa, ainakin suunnilleen. Klo. 04 voisi olla ihan oikea aika. Siitä kuusi tuntia -> Irmelin jäykistyminen. Toisekseen, poliisi ei ole pätevä sanomaan onko vainaja "täysin" jäykkä vai vain kankea.

edit, sariola oli nopeempi.

Väärä tai epätäsmällinen tieto alkaa helposti elää omaa elämäänsä.
A.Karjalainen näki yksinäisen kalastajan murhaniemen kärjessä ja jonkin aikaa myöhemmin kaksi miestä keskiniemen kärjessä, jotka eivät siis kalastaneet.
Karjalainen toisti 1960-lausuntonsa, 2005 oikeudenkäynnissä.

Sariola kirjoitti: *Lauluvihkoon kirjoitettu teksti voi olla hämäystä. Todennäköiseksi kirjoittajaksi on kyllä arvioitu TM. Ainakin siinä ilmoitettu aika voi olla hämäystä.

Jos oletetaan, että Gustafsson on kirjoittanut lauluvihkoon ja jos oletetaan, että hän on murhaaja, mikä intressi hänellä olisi ollut kirjoittaa vihkoon maininta omasta kännistä, mikä ilman muuta olisi ollut hänen kannaltaan jos ei raskauttavaa, niin ainakin epäilyksiä lisäävää?

Loka kirjoitti: Karjalainen näki ketä näki, tästä ei ole kuin sana. Sana joka on sanottu hämärissä ja pitkän matkan päästä.

Tarkkaan ottaen sanoja on kaksi: Karjalainen ja Gustafssonin oma lausunto 1960. He ovat kertoneet kello neljän onkiretkestä toisistaan tietämättä.

Jukka kirjoitti: Tarkkaan ottaen sanoja on kaksi: Karjalainen ja Gustafssonin oma lausunto 1960. He ovat kertoneet kello neljän onkiretkestä toisistaan tietämättä.

Niin no, Gussehan ei katsonut illan mittaan kelloaan vaikka Vinca mukana ja ranteessa olikin. Nyt hän sitten onkin sitä katsonut, koska tietää olleensa kalassa 04 aikaan. Toisekseen, mahdollisena surmaajana Gusse varmasti tarvitsee alibia, kalaretki on ihan kohtalainen alibi. Varsinkin jos on nähnyt niemessä kalastajia surmien jälkeen. Tämä on vaan ajatuleikkiä, eikä kuulu kovin isosti omaan teoriaani.

Tarkoitus on vain osoittaa, että mikään ei todista, että Gusse on 100% syytön.

Jukka kirjoitti:
Tarkkaan ottaen sanoja on kaksi: Karjalainen ja Gustafssonin oma lausunto 1960. He ovat kertoneet kello neljän onkiretkestä toisistaan tietämättä.

Niinpä - konsta kyllä on moneen kertaan todennut ettei Gustafssonin lausuntoihin ole luottamista

awa kirjoitti:

Jukka kirjoitti:
Tarkkaan ottaen sanoja on kaksi: Karjalainen ja Gustafssonin oma lausunto 1960. He ovat kertoneet kello neljän onkiretkestä toisistaan tietämättä.

Niinpä - konsta kyllä on moneen kertaan todennut ettei Gustafssonin lausuntoihin ole luottamista

Tässä tapauksessa on luottaminen, sillä Karjalainen todistaa Gustafssonin antaman tapahtumien kuvauksen oikeaksi.

Kun tässä kohdin voidaan todeta Gustafssonin puhuneen todistettavasti totta, kasvaa hänen muidenkin lausuntojensa uskottavuus. Tai ainakaan se ei mitenkään laske.

Ei oikeastaan kuulu tänne, mutta tuli kuitenkin mieleen.

Olen aina ihmetellyt kuinka hämmästyttävän hyvin NG:n hypnoosissa kertoma tapahtumainkulku sopii yhteen tunnettujen tosiasioiden kanssa. NG:n vammat täsmäävät enemmän kuin hyvin siihen hypnoosikertomukseen. Sensijaan mitä hän on puhunut normaaliolotilassa ovat kuin satunnaisia arvauksia ja kaukana totuudesta. Näyttää siltä, että hän ei muista normaalitilassa niitä tapahtumia - aivan oikein - ei muista. Hän kertoilee mitä on kuullut tai lehdistä lukenut. Ja siellä on ollut paljon väärää tietoa.

Se kertomus sopii oikeastaan melkein liian hyvin totuuden kanssa. Ei hän ole voinut tietää kaikkia asioita muuten kuin kokemalla ne - muistaa hypnoosissa, mutta ei muista mitään tavallisessa olotilassa. Tältä se näyttää. En osaa muuten selittää tuota yhteensopivuutta. Noilla tiedoilla ei voi kuitenkaan virallisesti todistaa mitään hypnoosin arvaamattomuuden takia.

awa kirjoitti:Niinpä - konsta kyllä on moneen kertaan todennut ettei Gustafssonin lausuntoihin ole luottamista

Bodomilla paistaa kirkas kuu
minulla kaunis häntäluu
luuvalo siitä hohtaa
säteen kuun pian kohtaa

illan tullen palaa vaan
tuo tuike tiine poikimaan

senpä tähden täältä lähden
silloin luokse iltatähden
korkkaan kirkkaan kossun vaan
matkaevääksi auroraan
kossu valuu naamaan
nassu menee koomaan

poikii pian valo luun
hiipuu pois halo kuun

revontulet meille loistaa
niiden hohteen säde toistaa
mukaan kirmaa valot luun
nähdessänsä isä kuun

fakiiri kaukaisen intian
immelmannin tekee alavan
piikkimatto sakaten
telttaan syöksyy pistäen

lentää taas matolla pois
lannevaatekin olla vois
se siltä teltalle jäi
isännöi sitä orpo täi

tuli kuppainen ruumismato
vaatteessa kävi dna-kato
muutama tahra liinaan jäi
jotka tutki vain KRP:n täi.