MURHA.INFO

Joo Turumurre:
mun ajatus kulki ihan samaa rataa tuosta kahvasta:
Jos siitä ei päässy kahvametodilla sisään, niin ei sitten uloskaan, ok loogista.

On silti aivan eri asia kokeilla kahvaa ulkopuolelta,
- pimeää
- lasi on lukon kohdalla aika korkealla (kumma että jätti tuon kohdan rikkomatta)
- edessä oli verho


näitä keskeisiä ongelmia ei sisältäpäin tulleessa ollut, ja ponttini edelleen EI EDES KOKEILLUT?
ja kiire oli

turumurre kirjoitti: Verhohan oli kulmista kiinni, joten verhon periksiantaminenkin on vähäisempää kuin esim verhon keskellä.

Miten verho oli kiinni? Miten sen sai irti huoneen puolelta? Olin kuvitellut, että kyseessä oli jonkin sortin rullaverho tms., nimittäin jos ei ole, minun "murhaaja houkutteli Jukan ikkunaan" -teoriani sai pahan kolauksen, jos ei voikaan olla niin, että Jukka nostaa verhon ylös ja kuikuilee ulos Tai ei se sitä mitenkään estä, mutta tekee yllätyksen hankalammaksi, jos verho onkin tuossa vaiheessa jo kokonaan irti.
Toisaalta on kummaa, mikäli verho oli melko tukevasti kiinni, että lasia ylipäätään lenteli niinkin paljon huoneeseen, verhohan olisi toiminut esteenä. Toisaalta, kyllähän se siitä hakkaamalla varmaan irtosi nopeasti. Jäljet verhossa kyllä osoittavat, että verho on ollut melko tukevasti kiinni, eikä ole irronnut läheskään heti, muuten se ei olisi noin rispaantunut.

Muistaako tyttö verhosta mitään: oliko se lattialla/rikki kun hän tuli ekan kerran katsomaan ja lattialla oli lasia?

Mariacka kirjoitti:Arkulla ei ollut alunperin noin paljon vaatetta, vaan myöhemmin on siirretty vaatteet sängyn päädystä arkun päälle. Näkymä ensihoitajien tultua tässä:

Ei hyvältä näytä tämäkään tutkinta. Herää kysymys, voiko tällaisella kaoottisella tutkinnalla saada puolueetonta oikeudenkäyntiä?
Kuka ne housut sitten on nostanut arkun päälle ja koska? Miksi niistä otettuja kuvia käytetään etp:ssä? Kai ne kengänjäljetkin ovat ensihoitajien jättämiä. Sopisi hyvin tähän pakettiin.

Joku kysyi, miten verho oli kiinni:

http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/2162408








Tässä kuvassa verho on alaosasta kiinni ja verhon päällä on lasia


Rekossa poliisi irrottaa verhon kiskomalla sen käsin yläreunasta irti.
Ulvilan ovessa on paljon lasia ylhäällä.

Väittäisin, että Ulvilan ovilasi on rikottu sivu suunnasta.
Tähän viittaa jälki alareunassa ja se, että noin lyötynä lasit tulee suoraan lyöjän päälle.

alpo holisti kirjoitti:Joku kysyi, miten verho oli kiinni:

http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/2162408

Verho näyttää olleen kiinnitetty ns. verhojousilla. Ikkuna-aukon kolmessa nurkassa näkyy vielä lenkit/koukut, jotka ovat rytäkässä pettäneet.

Se tauon pitäminen hämää mua erityisesti huppumurhaajan oletetuissa liikkeissä. Ikkunan rikkominen on niin meluisa tapa tulla sisälle, että hän on varmasti tiennyt että perhe herää. Jos hän ensin herättää perheen rikkomalla ikkunaa vähäsen ja sitten pitää tauon ja vaihtaa vaatteita tai syö eväitä tai mitä nyt sitten tekeekään sinä aikana niin mistä hän tietää, ettei kukaan sinä aikana hälytä poliiseja paikalle etsimään ilkivallantekijöitä ja etsi käsiaseita valmiiksi ja sitten kun hän palailee ikkunanhakkaamistaan lopettelemaan ja verityötään aloittelemaan niin tapahtuu jompikumpi kahdesta asiasta: tulee sorkkaraudasta naamaan tai poliisit änkeevät paikalle ikävästi kesken kaiken.

Murhaajan olisi luullut koputtavat ikkunaan ja odottavan, että ovi avataan ?

Mikäli murhaaja olisi ajatellut hyökätä suoraan ikkunan läpi - hän olisi valinnut olohuoneen suuremman ikkunan.

awa kirjoitti: Mikäli murhaaja olisi ajatellut hyökätä suoraan ikkunan läpi - hän olisi valinnut olohuoneen suuremman ikkunan.

Hieman huono vaihtoehto valita suurempi ikkuna, viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni:

turumurre kirjoitti:Joku täällä muistaakseni ihmetteli, miksei mahdollinen huppuheppu rikkonut
ja tullut takkahuoneen terassinpuoleisesta ikkunasta sisään.

Siihen voipi olla syitä.

-Yksi voi olla se, että ikkunoissa on ulospäinkin havaittavat sälekaihtimet,
niistä ei niin helpolla selviä kuin verhosta.

-On aika riskaapelia alkaa rikkomaan normaalikokoista ikkunaruutua, kuitenkin suhteellisen lyhytvartisilla työkaluilla. Tiedän tapauksen jolloin ikkunaa rikottaessa temppu jäi rikkojan viimeiseksi. Tapauksessa yläosasta rämähti suurikokoinen (painavakin) lasiala ranteille.
Ambulanssi ei kerennyt sairaalaan, kun tekijä oli jo kuollut.

-Isomman lasin rikkominen kulkukelpoiseen kuntoon, on myös työläämpää.
Lasin säteittäisiä särmiä jää huomattavasti, jos ei riko lasia ’karmeja myöten’.

-Kuvasta näkyy, että ikkunan edustaan oli sijoitettu puutarhakalusteet.
Oma aikaavievä vaivansa sekin, kun niitä siirtelemään alkaa.

-Ja voihan se olla, että huppuheppu ajatteli pääsevänsä helposti sisään;
Kokeilee ensin onko ovi lukossa. Ja kun oli, rikkoo vain kädenmentävän aukon, yrittää siitä avata ovea. Ei onnistu koska ei ’löydä’ sitä erillistä pientä lukitusmekanismia.
Rikkoo sitten koko ikkunan ja menee sisään.
Takaisin ulostuloa ikkuna-aukosta on myös ihmetelty; Ehkä meni siitä myös toiseen suuntaan siksi,
että mielessä oli ajatus oven lukossa olemisesta (koska on paljon erilaisia oven lukitus versioita;
mm. avaimilla sisäpuolelta).

turumurre kirjoitti:KUVA 74 Takkahuoneen ikkunat, lähde etp-poliisi

turumurre kirjoitti:Hieman huono vaihtoehto valita suurempi ikkuna, viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni:

-On aika riskaapelia alkaa rikkomaan normaalikokoista ikkunaruutua, kuitenkin suhteellisen lyhytvartisilla työkaluilla.

Lumikola? Tuoli?

turumurre kirjoitti:-Isomman lasin rikkominen kulkukelpoiseen kuntoon, on myös työläämpää.
Lasin säteittäisiä särmiä jää huomattavasti, jos ei riko lasia ’karmeja myöten’.

Iso ikkuna - pieni ikkuna. Rikon pienemmän, koska siitä on helpompi kulkea. Ei toimi.

turumurre kirjoitti:-Kuvasta näkyy, että ikkunan edustaan oli sijoitettu puutarhakalusteet.
Oma aikaavievä vaivansa sekin, kun niitä siirtelemään alkaa.

Ei siinä raavaalta mieheltä aikaa kulu kuin sekunteja. Ikkunan rikkomiseen niitä voisi käyttää. Olohuoneen ikkunan edessä ei ole mitään. Siinä lasi on kaksiosainen - pieni alaosa ja suurempi ruutu ylhäällä. Olisiko siitä helpompi kulkea?

kukkuu kirjoitti:

Niiden jälkien lisäksi, mitä rikospaikalta löytyy, pitää ajatella mitä ei löydy. Luulisi noiden ensihoitajien olleen hoitotoimenpiteiden aikana sellaisessa positiossa, että heidän kengänpohjiinsa olisi pitänyt tarttua enemmän tai vähemmän verta. Missä nämä jäljet sitten ovat? Jos housuihin, jotka siis eivät ole olleet arkun päällä, on tarttunut selkeä jalanjälki, niin se ei ole voinut tarttua housujen ollessa sängynpäädyllä. Niiden on oltava ollut jotain tasaista alustaa vasten, siis tässä tapauksessa todennäköisimmin lattia.

Eikö se ollut niin että enimmät verijäljet oli kuivuneet ensihoitajien tullessa? Sen takia AA niitä mehutestejä käsittääkseni teki että kuinka nopeasti fläkit kuivuu.

surfergirl kirjoitti:Eikö se ollut niin että enimmät verijäljet oli kuivuneet ensihoitajien tullessa? Sen takia AA niitä mehutestejä käsittääkseni teki että kuinka nopeasti fläkit kuivuu.

Veri lattialla oli jo kuivunut, eikä se ollut tarttunut ensihoitajien kenkiin.
Kengät kuvattiin, eikä jäljet vastanneet naisten pitämien kenkien kuvioihin. Ja ilmeisesti juuri siksi se Anneli niitä mehutestejään teki

Vähän vanhan kertausta mutta myös uutta:

Tämä seuraava päätelmä on kaiketi myös alkuperäisen tutkinnan aikanaan tekemä. Oletukseni perustan eri lähteistä saamiini tietoihin. Yksi sellainen on ikkunan rikkomiskokeesta tehty video joka tehtiin alkuperäisen tutkinnan aikana. Siinä selkeästi tutkitaan tätä allakuvattua tapausta siitä että, ulkopuolinen surmaaja yrittää ovea auki sen jälkeen kun on ensin rikkonut ikkunaa lukon kohdalta. Mutta missä ovat tuon kokeen tulokset?

turumurre kirjoitti:verho, ovi ja lovi
Nostin vahingoittuneen verhon takaisin rikkoutuneen ovilasin taakse (eli sisäpuolelle).
Kuva on siis oven ulkopuolelta ja vakuutan että verhon mittasuhteet on oikein.



Tähän onkin sitten helppo kuvitella huppumies sorkkaraudan kera pyrkimässä sisään;
Lasi ensin rikki lukon kohdalta, käsi sisään aukaisemaan ovea lukosta, ja kun ei onnistunut niin sitten koko lasi kulkukelpoiseen kuntoon. Lukitushan tuossa ovessa oli sellainen, että sisäpuolelta pitää ensin pienellä 'vivulla'(avaimen vastine) avata ovi lukosta, sen jälkeen oven vedin käännetään toiseen asentoon (muistaakseni ylös) ja vasta sitten ovi on auki. Ei siis mikään ihme jos ei huppuheppu poistuessaan viitsinyt edes kokeilla oven lukituksen avaamista.
Tuossa oviverhossa olevat vahingoittumisjäljet sopisivat turren mielestä hyvin sorkkapään kulmalla aiheutetuiksi (sorkkarauta on vinossa lyötäessä tuohon ikkunan nurkkaan). Ja ikkunan alalaidassahan on tuo jälki joka sopinee hyvin edellä esitettyyn.

Sitä vieläkin ihmettelen kun käräjäoikeus katsoi että ikkuna olisi osittain rikottu myös sisäpuolelta.
Rikkomiskoetulokset, ainakin turren mielestä, täsmäsivät täysin ulkoapäin tapahtuneeksi.
Ehkä se oli jonkinlainen 'salomonin' tuomio, ja kun ei se toisin olisi sopinut AA:n tuomitsemiseen.

Rikkomistyökalussahan oli mahdollisesti se mutkapää, joten ei ole mikään ihme että muutama lasinkappale on lentänyt pidemmällekin terassille. Lyönti sisään, veto ulos...ja ihan varmaan takaisin vedettäessä mutkapää tarttuu kuten ankkuri ja rikkoo lasia ulospäin.

Kun seuraavaa kuvaa katsoo, voi havaita että lukon puolen ikkunareunus on mäiskitty lähes karmia myöden, kun taas toisella reunalla on paljon suurempia lasinpalasia kiinni reunuksessa. Tämä viittaa edellä esittämääni rikkomistapaan oven lukon kohdalla. Kuvasta voi myös havaita isoja välineen aiheuttamia raapimajälkiä oven lukon yläpuolella. Kuten myös välineen iskujälki ikkunan alalaidassa (ylin kuva). Nämä viittaavat ulkoapäin välineellä tehdyksi, lukon yläpuolisen jäljen on mahdotonta syntyä sisäpuolelta lyötynä.




***
Aikanaan kun tuota rikkomissuuntaa tarkastelin(alla), tämän uuden tutkinnan aikaisten koetulosten perusteella, ei ollut tietoa että myös alkuperäisen tutkinnan aikana oltiin ilmeisesti tultu, silloisten rikkomiskokeiden perusteella, samaan käsitykseen. Eli siihen että ikkuna on rikottu ulkoapäin:

” - En ole ikinä ollut tutkinnassa, jossa muutoksia on tullut näin paljon, Joutsenlahti sanoi.
…
- Äänitutkimus on muuttunut ja lasinpalojen lentosuunta muuttunut rekonstruktiossa 180 astetta. En ole fyysikko, mutta..” (allev.tm)
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=2127375

turumurre kirjoitti: Ikkuna rikottiin ulkoapäin

Uuden tutkinnan aikana tehty rikkomiskoe tehtiin niin että, ikkuna rikottiin sekä ulkoa että sisältä. Lasielementti oli samanlainen kuin surmatalossa, myös verhon piti olla kiinnitetty samoin kuin rikospaikalla.

Alkujaan muistan kun lehdet kirjoitteli että ikkuna olisi rikottu sisältäpäin, kun verhokin kuulemma irtosi yläkiinnikkeistä samalla tavalla.

OTETAAN EKAKSI TAPAUS JOSSA KOEIKKUNA RIKOTTIIN ULKOA:
Kirveellä rikottiin ja verho oli sisäpuolella.
(- rivit ovat siis testirikkomisista uuden tutkinnan aikana, lähde etp, tekstit tm-muokkaamia

Tarkastelu TERASSINPUOLELLA = testikehikon ulkopuoli:
-Suurin osa rikotuista lasista oli lähellä testikehikon ulkopuolta.
Kommentti edelliseen: Juuri näin kuten surmatalon terassilla.
-Joitakin lasinkappaleita lensi myös kauemmas, neljän metrin päässä ne olivat pieniä
Kommentti edelliseen: Surmatalossa niitä oli myös lentänyt neljän metrin päähän terassille, kauas ei ollut lentänyt paljon ja siellä 4m:n päässä oli muutama isompi lasinpalanen.

Tarkastelu TAKKAHUONEENPUOLELLA = testikehikon sisäpuoli:
-Suurin osa lasista oli lähellä testikehikon sisäpuolta. Kappaleita levisi myös pitkälle, 4m:n päästä löytyi myös isoja kappaleita.
Kommentti edelliseen: Surmatalossakin oli iso kasa ikkunaoven edessä ja paljon palasia oli levinnyt myös kauemmas. Tässä on muistettava myös se, että surmatalossa kappaleet eivät voineet takka-alueesta johtuen levitä kuin parin metrin päähän pituus-suuntaan.

Yhteenveto ulkoapäin rikotusta: Hyvin samankaltainen testitulos kuin mitä surmatalossakin tositilanne oli.



TOKAKSI OTETAAN TAPAUS JOSSA KOEIKKUNA RIKOTTIIN SISÄLTÄ:

Tarkastelu TERASSINPUOLELLA: = testikehikon ulkopuoli
-Testikehikon ulkopuolelle lasia levisi laajalle alueelle, 3m:n päässä oli isoja ja 5m:n päässä pieniä lasin palasia.
Kommentti edelliseen: Mielestäni tässä on selkeä silmin havaittava POIKKEAMA verrattuna surmatalon terassin oven edestä kuvattuun lasikasa-näkymään.
Tarkastelu TAKKAHUONEENPUOLELLA: = testikehikon sisäpuoli
-Testikehikon sisäpuolella lasinkappaleita oli lähinnä aivan testikehikon alla, joitakin yksittäisiä oli muutaman metrin etäisyydellä.
Kommentti edelliseen: Eli paljon pienemmällä alueella kuin surmatalossa, jossa takanvieruskin oli lasia täynnä.

Yhteenveto sisältäpäin rikotusta: Ihan selkeä testipoikkeama sisältäpäin testirikkomisessa verrattuna surmatalon tositilanteeseen.

Verhon piti olla kiinnitetty samalla tavoin kuin alkuperäinenkin oli surmatalossa.
Vasen kuva on aito ovi iltasanomien kuvaamasta videosta oikeustalolla. Oikea kuva on nykytutkinnan tekemästä ikkunanrikkomis kokeesta. Eli kokeesta jota tuossa yllä olen selvitellyt.




Jokainen joka on noita kiinnitystarvikkeita käsitellyt, tietää että tuollaisen dyckertnaulan kestävyys on olematon.
Ei tämä ole mikään pikkujuttu: Verhon käyttäytymisestä on päätelty että sisäpuolelta annetut iskut irrottivat verhon nopeasti, kun taas ulkopuolelta ei verho meinannut irtoa iskujen johdosta millään.
Tämä on ainakin osittain johtanut päätelmään, että ikkuna on rikottu sisäpuolelta.

Turre on sitä mieltä että verho on kaikissatapauksissa täytynyt rytkäistä voimallisesti käsivoimin alas ja se sopii siihen että verhoon on tartuttu oven lukon kohdilta, koska sen kohdan silmukkaruuvi on ehjä, toisella laidalla oleva on vääntynyt ja verho on ylälaidasta kokonaan irronnut.

Miten sitten verhon kävisi sisäpuolelta rikottaessa kun se pysyy paikallaan. Verhon takana on kovaa lasia/rikkimennyttä lasia, jos nyt lyödään välineellä ja verho on välissä, siihen tulisi hyvin pian huomattavia vahingoittumia. Ulkopuolelta rikottaessa tälläistä ei niinkään tapahdu keskellä verhoa, jossa verhon periksi antaminen on huomattavaa.
Verhon vahingoittumisjäljet voi katsoa tuolta ylimmästä kuvasta.

Mitä tulee muuten tuohon rikkomiskokeeseen, niin on hieman outoa että sisäpuoliseksi rikkojaksi on valikoitunut riuska mies. Koetuloksen pätevyyden kannalta, sisäpuolisen rikkomisen olisi pitänyt suorittaa syytetyn kokoinen nainen.

Oven lasia on voitu rikkoa sekä ulkoa, että sisältä päin. Samoin raudalla vetäen tai työntäen. Ovesta on myös voitu kulkea tai ylipäätään avata ikkunan ollessa vasta vähän rikki jne. Mutta miksi tämä on tähdellistä. Eikö se olisi, että kuka tai ketkä ja koska ikkunan rikkoi. Siihen tuo on ihan diibadaapaa.

turumurre kirjoitti:Miten sitten verhon kävisi sisäpuolelta rikottaessa kun se pysyy paikallaan. Verhon takana on kovaa lasia/rikkimennyttä lasia, jos nyt lyödään välineellä ja verho on välissä, siihen tulisi hyvin pian huomattavia vahingoittumia. Ulkopuolelta rikottaessa tälläistä ei niinkään tapahdu keskellä verhoa, jossa verhon periksi antaminen on huomattavaa.
Verhon vahingoittumisjäljet voi katsoa tuolta ylimmästä kuvasta.

Kun nyt tämänkin nyanssin otit esille, totean juurikin tuon seikan mikä tukee käsitystäni, että verhon jälkien perusteella lasi on alunperin rikottu sisäpuolelta kun katsoo noita verhon jälkiä. Niihin tulleet huomattavat jäljet ovat voineet tulla vain lasia vasten tehdyillä iskuilla, joissa särkyvä lasi on antanut hieman periksi sirpaloituessaan. Jos iskut olisi tehty ulkopuolelta olisi kangas joustanut aivan erilailla lasin alta..