Tulilahti 1959 (ketju 2)

[LexVeritas]

Jos katsotaan asiaa puhtaasti kyökkipsykologiselta kannalta, Runarin taustalta löytyy aika monta palasta, jotka loksahtavat suoraan rikospsykologisiin keittokirjoihin.
Runarhan oli kaikin puolin hylkiö: pienikokoinen, pahasti puhevikainen pikkuroisto. Siitä syntyi väkisinkin helvetillinen alemmuudentunne. Kun kortit oli jaettu näin huonosti, Runar lähti hakemaan kontrollia ja miehisyyttä sieltä mistä mielestään pystyi. Salainen tirkistely, naisten kyttääminen metsissä ja jatkuva varastelu olivat hänen tapansa nousta muiden yläpuolelle ja lääkitä haavoittunutta itsetuntoaan.
Sairasta perhedynamiikkaa kuvaa hyvin se, että oma äiti ei suinkaan jarrutellut poikiensa rötöksiä, vaan pikemminkin yllytti ja kehui niitä. Kun kotoa ei asetettu rajoja saati jaettu tervettä moraalikäsitystä, Runarille kehittyi sosiopaattinen suhde muuhun maailmaan. Muut ihmiset olivat hänelle vain välineitä tai uhkia.
Mustasaaren sairaalan mielentilatutkimus vahvisti sen, mitä monet epäilivät: Runar oli syyntakeinen eli täydessä ymmärryksessä. Hän ei siis ollut millään tavalla sekaisin tai harhojen vallassa, vaan tiesi täsmälleen mitä teki. Teot eivät kumpunneet hulluudesta, vaan kylmästä luonteesta ja sen pohjalla kyteneestä raivosta – voimanlähteenä oli varhaislapsuudesta asti vääristynyt, vaarallinen kompleksi, jonka hieman toisenlaisesta tyypistä Gary Numan kirjoitti brittilistan 5. sijalle marraskuussa 1979 yltäneen biisinsä.