Sointu Nymanin tuoreinta lainvastaisuutta käsittelevästä ketjusta lainasin tämän kohdan:
annaanna kirjoitti:Innolla odotan Doctor Lecteriltä lisävalaistusta niistä moninaisista tapauksista, joissa hänen mukaansa:"mustalaiset syyllistyvät näihin "ihmiskaappauksiin", joissa on taloudellisen hyödyn törkeä tavoittelu.". Saako linkkivinkkejä edes. Annan parhaani mukaan kyllä spekulatiivisia vastauksiani, kunhan löytyy konkreettisia tapauksia. Spekulatiiviset vastaukset täysin spekulatiivisiin elikkäs tuulesta temmattuihin ja tapahtumattomiiin juttuihin vaikuttaisi PASKANJAUHANNALTA.
Vastasin jotta...
-Kotkan polttomurha. Uhria kiristettiin, rahat meni ja lopulta myös henki. Mustalaiset asialla.
-Lemin tapaus. Yksinäinen poikamies. Velkaantui korviaan myöten mustalaisten johdattelun ja uhkausten takia.
-Kouvolan tapaus. Mies pakotettiin töihin ilmaiseksi mustalaisille
-Lahden tapaus. Mies menetti ehkä jopa 15000 euroa mustalaisten huijauksessa
Lisätään tämä Juvan tapaus, jossa oli myös mukana mustalaisia. Esimerkkejä on lukuisia, osa käsitelty täällä ja silti annaanna kehtaa tulla edes epäilemään ovatko mustalaiset syyllistyneet koskaan moisiin tekoihin.
- Toki näitä tekoja voi vähätellä mm. sillä, että kaappaavathan, huijaavathan myös "jullit".
Annaanna syyllistyy taavetti ja hannuhanhimaiseen päänsä pensaaseen työntämiseen, niin syvälle, että näkyviin jää vain perseestä pilkottava rasismikortti. Se heiluu kutsuvasti, mutta mitään asiaa edesauttavaa saati ehdotuksia ja selityksiä ei tule.
--------------------
Mennään vuoteen 1983. Paikka Tampereen Viinikka ja ajankohta juhannuksen jälkeinen sunnuntai.
Mustalaispojat painivat keskenään ja hävinnyt (juttua lukiessa tuli Hyvinkään ammuskelu mieleen) katkeroitui siinä määrin, että hän 15-vuotiaan voimilla päätti näyttää, että hänestäkin on johonkin.
"Tämä kaikki alkoi minua perinjuurin harmittaa ja niinpä ollessani juovuksissa tein typerän päätöksen. Päätin nimittäin lähteä ulos ja osoittaa jollekin ensimmäiselle tapaamalleni "jullille", joiksi me valkolaisia kutsumme, että minustakin on johonkin."
Viinikanpuistosta poika käveli puiston ylittävälle Erätielle. Siellä Liisan Puoti -nimisen kaupan edessä häntä vastaan käveli 31-vuotias filkandi. Mustalainen löi muassaan olleella puukolla silmittömän raivon vallassa kunnes paikalle tullut mies sai pojan lopettamaan lyömisen.
Filkandin henki säästyi, kasvoihin jäi ikuinen iso arpi. Osa vammoista oli hengenvaarallisia.
Poika lähetettiin mielentilatutkimukseen. Tuomiostaan en tiedä.
En tiedä sitäkään tuliko syyte myös rasismista, sillä poikahan oli päättänyt näyttää "julleille" mikä hän on poikiaan. Entä jos teko olisi ollut toisinpäin; päätetty näyttää smugulle, mitä miehiä sitä ollaan?
- Toki elettiin aikaa lähes 30 vuotta sitten, jolloin sana rasismi ei kuulunut top10 -listalla olevien eniten käytettyjen sanojen joukkoon.
Postiivisena puolena filkandi näki sen kun pojan vanhemmat tulivat tapaamaan häntä.
"Se oli todella hieno ele".
Tämä on vain yksi mustalaispuukotus tuhansien muiden joukossa. Ei sen enempää eikä vähempää, mutta tuskinpa rasismi heidän puoletaan on tuohon yhteen tapaukseen jäänyt.
----------------------
Mut hei, vaikka pysytään edelleen näissä ikivanhoissa, ts. 30 vuoden takaisissa jutuissa, niin on hyvä tuoda esiin seikka, jonka mustalaiskuningas
Allan Hagert sanoi Nykyposti-lehdelle vuonna 1977:
Valkolaisnainen on parempi kuin mustalainen!
Saman asian olen minäkin tiennyt. Jo ennen kuin Allan sen kertoi...
Allan Hagert oli vaikutusvaltaista sukua. Isänsä
Kalle Hagert ja äitinsä
Elli Hagert olivat rikkaita mustalaisia, hevoskaupoilla rikastuneita. Suvun sana painoi. Eräskin vanhan polven autokauppias kertoi, että kun joku mustalainen osti auton ja unohti maksaa, niin soitto Kallelle tai Allanille, niin jo vain tuli mustalainen kiiruusti maksamaan autoa tai palauttamaan sen.
- Täytyy muistaa, että tuolloin elimme toisenlaisessa Suomessa ja mustalaisten röyhkeys ei ollut kasvanut lähellekään nykyisiä mittoja. "Kun vastikkeetta saa, niin sitä paskemmaksi ja röyhkeämmäksi ihminen muuttuu". Pätee muihinkin kuin mustalaisiin, mm. somaleihin, mutta erityisesti kongolaisiin.
Kalle Hagert kuoli 1970. Elli Hagert koki saman kohtalon vuonna 1996. Allanin ensimmäinen vaimo "valkolainen"
Tuula Saarto kirjoitti hänestä kirjan;
Kalle Hagert - legenda jo eläessään. Teos
Suljetut ovet kertoi mustalaisen ja valkolaisen avioliitosta. Naimisiin menolla vuonna 1959 valkolaisen kanssa Allan tahtoi lähentää mustalaisten ja valkolaisten välejä. Liitto päättyi eroon vuonna 1967. Tämän jälkeen Allan H oli suhteissa mustalaisämmien kanssa, kunnes vuonna 1977 toi julki suhteensa
Raija Ronkaisen kanssa.
Tämä suurin odotuksin alkanut suhde ei tainnut kantaa alttarille saakka, vaan Allan H muutti vuonna 1993 Floridaan, myyden suuren kohun saaneelle huutokaupalla Helsingin Itä-Pakilassa olevan talonsa irtamiston.
"Mies kertoi kyllästyneensä antiikkikrääsään ja lähtevänsä Amerikkaan tekemään sitä mitä parhaiten osaa eli ostamaan ja välittämään hevosia Eurooppaan. "Takaisin tulen kun lama on loppu ja suomalaisillakin on taas rahaa ostaa hevosia", lupasi Hagert. Mukaan lähti silloinen vaimo
Tuula Blomerus ja heidän yhteinen 7-vuotias lapsi.
Tiedä sitten muuttiko Allan H Floridaan, sillä jo vuonna 1995 hän oli ostamassa lotossa 12 miljoonaa markkaa voittaneen
Gunnar Lindgrenin omaisuutta tämän muuttaessa Nurmijärveltä Ruotsiin kateellisiin kyllästyneenä.
"Ostajien joukossa oli myös Suomen mustalaiskuninkaaksi tituleerattu Allan Hagert, joka huusi itselleen tuhannella markalla puhelinpenkin. "Multa puuttuu tollanen", Hagert perusteli ostosta.
Kalle ja Elli Hagertin talona tunnettu Vallilankatu 20 paloi vuonna 1995 ja koska lupauksista huolimatta taloa ei korjattu, niin kaupunki purki tontin vuokrasopimuksen.
Vuonna 1939 Ulvilassa syntynyt Allan Hagert kuoli keuhkosyöpään 60-vuotiaana vuonna 1999. Hänet oli julistettu varattomaksi ja ulosottomiehet yrittivät toistuvasti saada omaisuuttaan takavarikkoon.
"Hänet muun muassa tuomittiin 80-luvun alussa viinan salamyynnistä, ja 90-luvun alussa ulosottomiehet yrittivät monen vuoden ajan ulosmitata häneltä suuria velkoja. Virallisesti Hagert oli tuolloin varaton."
Vuonna 1989 Hagert totesi, että romanillekin on lottovoitto syntyä Suomeen. "Asunto-olot ovat kohtuulliset, valtaväestö on perustanut erilaisia työllistämiskursseja, ja kaikessa tässä kehityksessä minua surettaakin vain yksi asia: mustalaiskieli on katoamassa. Toivoisinkin kovasti, että kouluihin järjestettäisiin muutama tunti viikossa sen opetusta." Viimeisinä vuosinaan Allan Hagert jätti liikeasiat vähemmälle ja omistautui ajamaan romaniväestön asioita. Hän toimi aktiivisesti Suomen Romaniyhdistyksessä ja oli yhdistyksen puheenjohtajana 1994-1998. Stipendirahoja nuorten koulutukseen kerättiin vuosikymmenen puolivälissä näyttävillä gaalailloilla.
Onkin ehkä niin, että Allan Hagertin kuoleman jälkeen mustalaisten asioissa - koulutuksessa yms. - ei ole tapahtunut edistystä. Pikemminkin päinvastoin. Allan Hagert korosti koulutuksen tärkeyttä, mutta romaniasian täti Miranda Vuolasranta mainitsi koulutuksen uhkaavan koko romanikulttuuria.
Hagert korosti, että on romanillekin lottovoitto syntyä Suomeen, mutta näyttää siltä, että sekään ei riitä. Vastineeksi tuosta lottovoitosta/hyysäämisestä saamme toistuvasti lukea uutisia vanhusten ryöstöistä ja huijauksista, kiristyksistä ja petoksista sekä lukuisista väkivallanteoista.
Nyt olisi Kalle ja Allan Hagertilla paluun paikka. Oma väki ojennukseen.
Lähteinä HS arkisto, wikipedia ja Nykyposti.