4.10.2023 klo 10:33
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8ca ... 01e3841e9c
Euroopan talousveturi uhkaa suistua kiskoiltaan – Näin se vaikuttaa Suomessa
Korkea energiariippuvuus, demografiset ongelmat ja inflaatio kurittavat Saksan talousnäkymiä.
Vakauden esikuvana pidetyn Euroopan talousmahti Saksan moottori savuttaa pahasti. Suomen tärkeimmän kauppakumppanin talous ei kasva vaan on ajautunut taantumaan.
Saksankielisen Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset arvioivat Saksan bruttokansantuotteen (bkt) supistuvan tänä vuonna 0,6 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan talous pienenee 0,3 prosenttia vuoden takaisesta.
IMF:n arvion mukaan Saksa on suurten teollisuusmaiden G7-ryhmästä ainoa, jonka talous ei kasva tänä vuonna vaan päinvastoin heikkenee.
Taloutta painaa etenkin Venäjän Ukrainaan aloittamasta hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi.
Saksan talous kasvoi yli vuosikymmenen nopeasti globaalin finanssikriisin ja eurokriisin notkahduksesta huolimatta. Kasvu perustui halpaan venäläiseen fossiilienergiaan, mutta nyt energiahuollon etu on muuttunut taakaksi.
Pidempiaikainen ongelma ovat Saksan demografiset muutokset, sillä kuten Suomessa, väestö ikääntyy eikä osaavaa työvoimaa ole tarpeeksi tarjolla.
Myös inflaatio on edelleen korkealla. Saksan tilastoviranomainen Destatis kertoi viime viikolla, että syyskuussa kuluttajahinnat nousivat 4,3 prosenttia vuoden takaisesta.
Euroopan sairas mies?
Kölnissä toimivan Saksan talousinstituutin (Institut der deutschen Wirtschaft, IW) vanhempi ekonomisti
Thomas Obst kertoo Iltalehdelle, mitä tutkimuslaitoksen mielestä on mennyt pieleen 84-miljoonaisessa maassa.
Obstin mukaan energiakriisin laajuus on selvä, sillä vielä viime vuonna reilusti yli puolet Saksan käyttämästä kaasusta tuli Venäjältä.
– Erityisesti kemianteollisuus ja lääkeyhtiöt olivat todella riippuvaisia venäläisestä energiasta. Tilanne on parantunut tänä vuonna, mutta energiahinnat ovat edelleen todella korkealla.
Useat kansainväliset tiedotusvälineet ovat rummuttaneet syksyllä, että Saksasta on tullut ”Euroopan sairas mies”. Vertaus ei ole uusi, sillä myös vuosituhannen alussa puhuttiin Saksan talouden heikkoudesta ja sen vaikutuksesta koko euroalueen kehitykseen.
Obstin mukaan tilanne ei ole yhtä paha kuin
Gerhard Schröderin liittokanslerikaudella parikymmentä vuotta sitten, mutta toimiin on ryhdyttävä.
– Tuolloin Saksaa vaivasi korkea työttömyys, nyt tilanne on päinvastainen.
Obstin tutkimuslaitoksen analyysin mukaan monet energiaintensiivisten alojen yritykset pohtivat tuotannon siirtämistä pois Saksasta.
– Kun tiedustelemme yrityksiltä näkemyksiä, monet sanovat aikovansa siirtää tuotantoa etenkin Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Tällä hetkellä esimerkiksi kemianteollisuuden tuotanto on 20 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuoteen 2021, kun venäläinen kaasu vielä virtasi vapaasti, ekonomisti sanoo.
Ongelmia
IW:n Obstin mukaan Saksan talouden ylle synkkiä pilviä tuovat myös rakenteelliset ongelmat. Huolenaiheena on erityisesti väestön ikääntyminen ja koulutetun työvoiman tarjonnan rajallisuus.
Hänen mukaansa saksalaisyritysten suurin murhe ei enää ole korkea energian hinta, vaan nimenomaan koulutetun työvoiman saatavuus.
– Laskelmiemme mukaan vuoteen 2030 mennessä työmarkkinoilta poistuu kolme miljoonaa ihmistä.
IW:n arvion mukaan Saksan noin 200 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuutto on aivan liian vähän kompensoimaan työmarkkinoille tulevaa tyhjiötä.
Ongelmat kuulostavat samalta kuin Suomessa: kilpailu osaajista on kovaa eikä Saksa näyttäydy tarpeeksi houkuttelevana maana koulutetuille työntekijöille.
Ekonomisti Obstin mukaan palkkainflaatio on jo lähes ryöstäytynyt käsistä, sillä työvoimasta on kysynnän hidastumisesta huolimatta kasvavasti pulaa.
Yksi ratkaisu voisi olla tutkimuslaitoksen mukaan työajan pidentäminen. Obst kertoo, että he vertailivat Saksan lukuja Ruotsiin ja Sveitsiin viikkotyöajan perusteella.
– Huomasimme, että Ruotsissa tehdään noin tunti ja Sveitsissä kaksi tuntia viikossa enemmän töitä. Se on valtava ero vuodessa.
Saksalaisyritykset kärsivät Obstin mukaan myös liian korkeasta veroasteesta.
Lisäksi Obst arvostelee Saksan päätöstä sulkea ydinvoimalat, etenkin ottaen huomioon Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin.
Vienti sakkaa
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin (AHK) toimitusjohtaja
Jan Feller sanoo, että Saksan talouden hidastuminen näkyy myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa.
AHK:lla on noin 650 jäsenyritystä, joiden kautta kulkee lähes 80 prosenttia Suomen viennistä Saksaan.
– Meidän jäsenyrityksemme ovat huomanneet, että alkuvuonna ja erityisesti keväällä saksalaiset kuluttajat ovat olleet todella varovaisia ostamaan mitään, Feller kertoo.
Varsinkin yksi vientikategoria on romahtanut, sillä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla moottoriajoneuvoja vietiin Suomesta Saksaan 70 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Moottoriajoneuvot ovat tehneet jopa viidenneksen Suomen kokonaisviennistä Saksaan.
Fellerin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole yhtä huono kuin pelkät uutisotsikot lukemalla voisi olettaa.
– Suomen vienti Saksaan on laskenut 13 prosenttia kokonaisuudessaan, mutta jos autot jätetään pois, ollaan nollatilanteessa, hän sanoo.
Suomalaisyritykset voittavat etenkin energiaintensiivisen teollisuuden välituotteissa, sillä Saksassa energian hinta on Euroopan kalleinta ja Suomessa toiseksi halvinta.
Feller uskoo, että Saksan taloudessa on käynnissä pysyvä murros, joka johtaa siihen, että maasta lähtee pois paljon energiaa käyttävän teollisuuden tuotantoa.
Valoa tunnelin päässä
Jan Fellerin mukaan Saksan taloudessa on nähtävillä positiivisia signaaleja, sillä vaikka kuluttajien luottamus talouteen on edelleen alhainen, on se silti noussut jo kuusi kuukautta putkeen.
Lisäksi yksityisen sektorin yritysten ostopäälliköille tehtyihin kuukausittaisiin kyselyihin perustuva ostopäällikköindeksi näyttää elpymisen merkkejä.
IMF:n ennusteen mukaan Saksan talous kasvaa ensi vuonna 1,3 prosenttia, joka on enemmän kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Etenkin digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen panostavat suomalaisyritykset ovat Saksassa vahvoilla tälläkin hetkellä, kertoo Feller. Hänen mukaansa Suomen kilpailijamaista etenkin Tanska ja Viro ovat erittäin aktiivisia Saksan suhteen.
– Näemme, että suomalaisyritykset ovat vielä varovaisia. Ne ketkä ovat lähteneet, kertovat hyvästä vastaanotosta Saksan päässä. Osa yrityksistä on liian varovaisia. Aika mennä on nyt, sillä nyt tehdään ensi vuoden kasvu, Feller sanoo.
Digitalisaatio
Yksi Saksan markkinoilla jo toimivista suomalaisyrityksistä on it-konsulttiyhtiö Gofore.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla 16 prosenttia Goforen liikevaihdosta tuli ulkomailta.
Yhtiön ydinmarkkina on tällä hetkellä Suomessa, mutta kasvuhalukkuuden myötä Gofore on ottanut tähtäimeensä myös saksankielisen Euroopan markkinat.
Yrityskauppojen myötä Gofore on vakiinnuttanut asemaansa Saksassa julkisen sektorin lisäksi yksityisellä puolella.
– Keskipitkällä aikavälillä Saksan markkinan suhteen on kutkuttava tilanne. Vihreä siirtymä ja teollisuuden panostukset niihin ovat superkiinnostavia, kertoo Goforen toimitusjohtaja
Mikael Nylund Iltalehdelle.
Euroopan komission laatiman digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI) Suomi on ollut vuosia kärkimaa, kun taas Saksa oli viimeisimmässä listauksessa sijalla 13 vuonna 2022.
Nylundin mukaan Saksalla onkin vielä tekemistä digitaalisen infrastruktuurin kanssa. Etenkin julkisten palvelujen matala digitalisaatioaste näkyy paperin pyörittämisenä ja turhana byrokratiana.
– Julkishallinnon digitalisaatio etenee huolimatta lyhyen aikavälin näkymistä. Sellaista eurooppalaista maata ei ole, joka ei digitalisoituisi. Saksa on Pohjoismaiden tiellä, he ovat vain jonkun verran jäljessä siitä tasosta.
Talouden taantuma näkyy Goforen saksalaisten asiakasyritysten toiminnassa etenkin lyhyellä aikavälillä.
– Varsinkin sellaiset asiakkaat, joilla on oman liiketoiminnan kanssa näkyvissä olevia haasteita, pyrkivät säästämään.
Nylundin mukaan se ei kuitenkaan vaikuta investoinneissa digitalisaatioon, sillä panostuksia on pakko tehdä, jos taantumasta halutaan takaisin kasvun tielle.
