MURHA.INFO

Nähdäksemme ratkaisu [on] maahanmuuttajataustaisten lasten nykyistä tasaisempi jakautuminen sekä päiväkotien että koulujen välillä kaupunginosasta riippumatta. Tämä tarjoaisi jokaiselle lapselle mahdollisuuden suomen kielen oppimiseen jo ennen koulun alkua ja vähentäisi segregaatiota pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää olisi, että suomenkielisten perheiden vanhemmat näkisivät segregaation haitat niin päiväkotien pihoilla kuin päätöksenteossakin.

URSA kirjoitti: To Elo 13, 2026 4:02 pm https://www.iltalehti.fi/palat/e9e2ebfd ... b82b6eb067

Ja vielä ihmettelen miten 10 vuotta Suomessa asuneet 19 - ja 21 - vuotiaat ei puhu tarpeeksi suomea työskennelläkseen tai edes opiskellakseen suomeksi. Mitä ne täällä tekee?

Mira kertoo, miksi halusi lapsensa "parjatun Itä-Helsingin" kouluun

Julkaistu 24.08.2026 06:27

Segregaation torjunta nousi tapetille kuluneen kesän aikana.

Keskustelu segregaation torjunnasta otti kesällä kierroksia, kun Helsingin kaupunki päätti muuttaa koulupiirijakoa Itä-Helsingissä tasoittaakseen oppilasmääriä ja vieraskielisten osuuksia kouluissa.

Tapausta kommentoitiin ministeritasoa myöten. Esimerkiksi sisäministeri, kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen (ps.) vaati Helsingin kaupunkia perumaan päätöksen koulualueiden muutoksista ja kutsui tapausta ”päättömäksi touhuksi”.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara totesi, että koulurajojen muuttaminen on väärä keino ratkaista suurten kaupunkien segregaatio-ongelmaa.

Tapauksen yhteydessä on noussut esille koulushoppailu, eli se, että vanhemmat hakevat lapsiaan eri keinoin muihin kouluihin, jotka tuntuvat heistä paremmilta.

Helsingissä asuva kahden lapsen äiti Mira Grönroos otti hiljattain kantaa keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Grönroos totesi kirjoituksessaan olevansa sitä mieltä, että koulun monimuotoisuus on itse asiassa lapsen etu. Hän kertoo valinneensa huolella asuinpaikakseen "koulushoppailukeskustelun yhteydessä parjatun", Itä-Helsingissä sijaitsevan alueen.

Hän kertoo valintansa kriteerinä olleen muun muassa luonnon läheisyyden, hyvän sijainnin ja monimuotoisen asukaskunnan.

– Minun mielestäni täällä on hyvä, rento ilmapiiri ja paljon erilaisia ihmisiä. Se tuo itsellenikin sellaisen turvallisen olon, että minäkin saan olla juuri sellainen kuin olen. Puhutaan, että on huonoja alueita. Sitten kun itse täällä asuu, niin asian kokee siten, että ei ymmärrä, miksi tätä niin kartetaan, Grönroos kommentoi MTV Uutisille.

Grönroos kertoo, että kun hän hiljattain muutti uuteen asuntoon, niin ajatuksena oli varta vasten, että lapset pysyvät nykyisessä koulussaan.

"Monimuotoisuus huomattavasti enemmän läsnä nykyään"

Grönroos kertoo asuneensa lapsena itse alueella, joka oli kulttuurisesti hyvin yksipuolinen. Hän toteaa huomanneensa, kuinka suuri kontrasti on hänen nykyiseen elämäänsä verrattuna.

– Ero on nyt silmiinpistävä, kun on asunut tällä alueella, tässä ajassa ja mitä näkee työelämässä – kaikkialla on monimuotoisuutta.

Grönroos kertoo havahtuneensa siihen, että ei olisi ollut pahitteeksi jos hän itsekin olisi ollut jo lapsuusaikana kosketuksissa enemmän eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

– Sen myötä pystyy toimimaan kansainvälisissä yhteyksissä ja kotimaisen monimuotoisuuden kanssa paremmin. En näe mitään haittaa siinä.

"Negatiivinen uutisointi harmittanut"

Grönroos toteaa, että hänen lapsensa syyslukukausi on pyörähtänyt käyntiin hyvin innokkaissa merkeissä. Grönroos kertoo, että häntä itseään uutisointi koulushoppailusta ja segregaatiosta on harmittanut.

– Vanhemmat tekevät valintoja silmällä pitäen sitä, mihin lapset menevät kouluun. Varmasti siinä on monia syitä. Mutta jos se perustuu paljolti koulun maineeseen tai jos on tieto suuresta S2 -oppilaiden määrästä, niin kyllähän se tuntuu tosi ikävältä.

Minä elin lapsuuteni lähes vitivalkoisella pientaloalueella, jossa 600 oppilaan koulusta muistan kaksi eriväristä lasta. En halua tarjota omille lapsilleni yhtä yksipuolista kuvaa maailmasta.

Haluan, että he tuntevat olonsa kotoisaksi missä päin maailmaa tahansa. Jo moni Euroopan suurkaupungeista on värikkäämpi kuin suurin osa Helsingistä. En halua, että lapseni ryhtyvät rajoittamaan omia unelmiaan, koska pelkäävät, että jossain on liian erilaisia ihmisiä.

Sipi kirjoitti: Su Elo 23, 2026 7:44 pm "... tämä tarjoaisi jokaiselle lapselle mahdollisuuden suomen oppimiseen jo ennen koulun alkua.... "

Siis kenen vastuulla se nyt olikaan? Suomalaislasten?

Kun mamuvanhemmat eivät halua tehdä mitään suomalaisten kanssa, eivät omaa yhtään suomalaista kaveria eivätkä sellaisia kaipaakaan, opettavat omiensa joukossa omiensa toimesta omaa kulttuuriaan, islamia jne ja asioivat omissa kaupoissaan niiden halal-lihojensa ja kuskusiensa kanssa, eivät lapset edes kuule suomea arjessaan. Tai ainakaan vanhemmat eivät omalla esimerkillään tai toiminnallaan edesauta asiaa millään tavalla. Ja koska he eivät huolehdi lastensa tulevaisuuden edellytyksistä kuten panosta ja kannusta noudattamaan yhteiskunnan sääntöjä, integroitumaan saati miettimään työllistymistä tulevaisuudessa, miten helvetissä tämän ongelman ratkaiseminen on nyt sitten suomalaislasten harteilla?

URSA kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 9:36 am Jutussa haastatellulla on nimikaimoja joten en tiedä onko haastateltu pentujoogaaja vai mikrobitutkija vai joku muu.

Mira kertoo, miksi halusi lapsensa "parjatun Itä-Helsingin" kouluun

Julkaistu 24.08.2026 06:27

Segregaation torjunta nousi tapetille kuluneen kesän aikana.

Keskustelu segregaation torjunnasta otti kesällä kierroksia, kun Helsingin kaupunki päätti muuttaa koulupiirijakoa Itä-Helsingissä tasoittaakseen oppilasmääriä ja vieraskielisten osuuksia kouluissa.

Tapausta kommentoitiin ministeritasoa myöten. Esimerkiksi sisäministeri, kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen (ps.) vaati Helsingin kaupunkia perumaan päätöksen koulualueiden muutoksista ja kutsui tapausta ”päättömäksi touhuksi”.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara totesi, että koulurajojen muuttaminen on väärä keino ratkaista suurten kaupunkien segregaatio-ongelmaa.

Tapauksen yhteydessä on noussut esille koulushoppailu, eli se, että vanhemmat hakevat lapsiaan eri keinoin muihin kouluihin, jotka tuntuvat heistä paremmilta.

Helsingissä asuva kahden lapsen äiti Mira Grönroos otti hiljattain kantaa keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Grönroos totesi kirjoituksessaan olevansa sitä mieltä, että koulun monimuotoisuus on itse asiassa lapsen etu. Hän kertoo valinneensa huolella asuinpaikakseen "koulushoppailukeskustelun yhteydessä parjatun", Itä-Helsingissä sijaitsevan alueen.

Hän kertoo valintansa kriteerinä olleen muun muassa luonnon läheisyyden, hyvän sijainnin ja monimuotoisen asukaskunnan.

– Minun mielestäni täällä on hyvä, rento ilmapiiri ja paljon erilaisia ihmisiä. Se tuo itsellenikin sellaisen turvallisen olon, että minäkin saan olla juuri sellainen kuin olen. Puhutaan, että on huonoja alueita. Sitten kun itse täällä asuu, niin asian kokee siten, että ei ymmärrä, miksi tätä niin kartetaan, Grönroos kommentoi MTV Uutisille.

Grönroos kertoo, että kun hän hiljattain muutti uuteen asuntoon, niin ajatuksena oli varta vasten, että lapset pysyvät nykyisessä koulussaan.

"Monimuotoisuus huomattavasti enemmän läsnä nykyään"

Grönroos kertoo asuneensa lapsena itse alueella, joka oli kulttuurisesti hyvin yksipuolinen. Hän toteaa huomanneensa, kuinka suuri kontrasti on hänen nykyiseen elämäänsä verrattuna.

– Ero on nyt silmiinpistävä, kun on asunut tällä alueella, tässä ajassa ja mitä näkee työelämässä – kaikkialla on monimuotoisuutta.

Grönroos kertoo havahtuneensa siihen, että ei olisi ollut pahitteeksi jos hän itsekin olisi ollut jo lapsuusaikana kosketuksissa enemmän eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

– Sen myötä pystyy toimimaan kansainvälisissä yhteyksissä ja kotimaisen monimuotoisuuden kanssa paremmin. En näe mitään haittaa siinä.

"Negatiivinen uutisointi harmittanut"

Grönroos toteaa, että hänen lapsensa syyslukukausi on pyörähtänyt käyntiin hyvin innokkaissa merkeissä. Grönroos kertoo, että häntä itseään uutisointi koulushoppailusta ja segregaatiosta on harmittanut.

– Vanhemmat tekevät valintoja silmällä pitäen sitä, mihin lapset menevät kouluun. Varmasti siinä on monia syitä. Mutta jos se perustuu paljolti koulun maineeseen tai jos on tieto suuresta S2 -oppilaiden määrästä, niin kyllähän se tuntuu tosi ikävältä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mir ... un/9381854

Löysinkin saman henkilön mielipidekirjoituksen:

Minä elin lapsuuteni lähes vitivalkoisella pientaloalueella, jossa 600 oppilaan koulusta muistan kaksi eriväristä lasta. En halua tarjota omille lapsilleni yhtä yksipuolista kuvaa maailmasta.

Haluan, että he tuntevat olonsa kotoisaksi missä päin maailmaa tahansa. Jo moni Euroopan suurkaupungeista on värikkäämpi kuin suurin osa Helsingistä. En halua, että lapseni ryhtyvät rajoittamaan omia unelmiaan, koska pelkäävät, että jossain on liian erilaisia ihmisiä.

Lukijan mielipide | Haluan lasteni kasvavan monimuotoisessa koulussa Itä-Helsingissä https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012210187.html

Tuo on mielenkiintoinen sanavalinta että monikulttuurisuutta kutsutaan "värikkyydeksi". Kivan värisiä kaapuja?

McPanty kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 10:29 am

URSA kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 9:36 am Jutussa haastatellulla on nimikaimoja joten en tiedä onko haastateltu pentujoogaaja vai mikrobitutkija vai joku muu.

Mira kertoo, miksi halusi lapsensa "parjatun Itä-Helsingin" kouluun

Julkaistu 24.08.2026 06:27

Segregaation torjunta nousi tapetille kuluneen kesän aikana.

Keskustelu segregaation torjunnasta otti kesällä kierroksia, kun Helsingin kaupunki päätti muuttaa koulupiirijakoa Itä-Helsingissä tasoittaakseen oppilasmääriä ja vieraskielisten osuuksia kouluissa.

Tapausta kommentoitiin ministeritasoa myöten. Esimerkiksi sisäministeri, kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen (ps.) vaati Helsingin kaupunkia perumaan päätöksen koulualueiden muutoksista ja kutsui tapausta ”päättömäksi touhuksi”.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara totesi, että koulurajojen muuttaminen on väärä keino ratkaista suurten kaupunkien segregaatio-ongelmaa.

Tapauksen yhteydessä on noussut esille koulushoppailu, eli se, että vanhemmat hakevat lapsiaan eri keinoin muihin kouluihin, jotka tuntuvat heistä paremmilta.

Helsingissä asuva kahden lapsen äiti Mira Grönroos otti hiljattain kantaa keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Grönroos totesi kirjoituksessaan olevansa sitä mieltä, että koulun monimuotoisuus on itse asiassa lapsen etu. Hän kertoo valinneensa huolella asuinpaikakseen "koulushoppailukeskustelun yhteydessä parjatun", Itä-Helsingissä sijaitsevan alueen.

Hän kertoo valintansa kriteerinä olleen muun muassa luonnon läheisyyden, hyvän sijainnin ja monimuotoisen asukaskunnan.

– Minun mielestäni täällä on hyvä, rento ilmapiiri ja paljon erilaisia ihmisiä. Se tuo itsellenikin sellaisen turvallisen olon, että minäkin saan olla juuri sellainen kuin olen. Puhutaan, että on huonoja alueita. Sitten kun itse täällä asuu, niin asian kokee siten, että ei ymmärrä, miksi tätä niin kartetaan, Grönroos kommentoi MTV Uutisille.

Grönroos kertoo, että kun hän hiljattain muutti uuteen asuntoon, niin ajatuksena oli varta vasten, että lapset pysyvät nykyisessä koulussaan.

"Monimuotoisuus huomattavasti enemmän läsnä nykyään"

Grönroos kertoo asuneensa lapsena itse alueella, joka oli kulttuurisesti hyvin yksipuolinen. Hän toteaa huomanneensa, kuinka suuri kontrasti on hänen nykyiseen elämäänsä verrattuna.

– Ero on nyt silmiinpistävä, kun on asunut tällä alueella, tässä ajassa ja mitä näkee työelämässä – kaikkialla on monimuotoisuutta.

Grönroos kertoo havahtuneensa siihen, että ei olisi ollut pahitteeksi jos hän itsekin olisi ollut jo lapsuusaikana kosketuksissa enemmän eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

– Sen myötä pystyy toimimaan kansainvälisissä yhteyksissä ja kotimaisen monimuotoisuuden kanssa paremmin. En näe mitään haittaa siinä.

"Negatiivinen uutisointi harmittanut"

Grönroos toteaa, että hänen lapsensa syyslukukausi on pyörähtänyt käyntiin hyvin innokkaissa merkeissä. Grönroos kertoo, että häntä itseään uutisointi koulushoppailusta ja segregaatiosta on harmittanut.

– Vanhemmat tekevät valintoja silmällä pitäen sitä, mihin lapset menevät kouluun. Varmasti siinä on monia syitä. Mutta jos se perustuu paljolti koulun maineeseen tai jos on tieto suuresta S2 -oppilaiden määrästä, niin kyllähän se tuntuu tosi ikävältä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mir ... un/9381854

Löysinkin saman henkilön mielipidekirjoituksen:

Minä elin lapsuuteni lähes vitivalkoisella pientaloalueella, jossa 600 oppilaan koulusta muistan kaksi eriväristä lasta. En halua tarjota omille lapsilleni yhtä yksipuolista kuvaa maailmasta.

Haluan, että he tuntevat olonsa kotoisaksi missä päin maailmaa tahansa. Jo moni Euroopan suurkaupungeista on värikkäämpi kuin suurin osa Helsingistä. En halua, että lapseni ryhtyvät rajoittamaan omia unelmiaan, koska pelkäävät, että jossain on liian erilaisia ihmisiä.

Lukijan mielipide | Haluan lasteni kasvavan monimuotoisessa koulussa Itä-Helsingissä https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012210187.html

Tuo on mielenkiintoinen sanavalinta että monikulttuurisuutta kutsutaan "värikkyydeksi". Kivan värisiä kaapuja?

Lainasin nyt laiskuuttani koko pötkän tähän vaikka kommentoin vain tuota lehtijuttua.

"Se tuo itsellenikin sellaisen turvallisen olon, että minäkin saan olla juuri sellainen kuin olen."
Kukahan kertoisi tälle, että todennäköisesti tuolla nuslimien kanssa pyöriessäsi saat olla vähemmän sen kaltainen kuin olet verrattuna länsimaiset sivistystavat omaavien ihmisten joukkoon?

"Grönroos kertoo asuneensa lapsena itse alueella, joka oli kulttuurisesti hyvin yksipuolinen. Hän toteaa huomanneensa, kuinka suuri kontrasti on hänen nykyiseen elämäänsä verrattuna."
Tässäpä se ongelma onkin. Kun on lapsuutensa kasvanut hyvin käyttäytyvien ja sivistyneiden ihmisten keskellä, luo sitä itselleen oudon kieroutuneen mielikuvan siitä, kuinka on kasvanut jotenkin suljetussa ja rajoitetussa yhteisössä. Jos olisi kasvanut "värikkäämmässä" ympäristössä, olisi todennäköisesti tällä hetkellä persujen äänestäjä.

Joosua kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 11:17 am Ei pidä ottaa oppilaaksiottoalueiden rajojen siirtoa ghettokouluun pakottamisena, vaan näin; "kaikilla on oikeus monikulttuuriseen oppimisympäristöön".

Tuo slogan on yksi parhaista koskaan kuulemistani.

Moonshiner kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 11:25 am Moniko suomalainen perhe haluaa lapsensa monikulttuuriseen helvettiin, jossa suuri osa ei kykene edes suomen kieleen?

Ahdistusoptimointi kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 11:02 am Onko tää joku hesarin tekomunahenkilö siis valekirjoittaja, valelukijan valemielipide joka onkin toimituksesta ripuloitu.

Moonshiner kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 11:25 am

Joosua kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 11:17 am Ei pidä ottaa oppilaaksiottoalueiden rajojen siirtoa ghettokouluun pakottamisena, vaan näin; "kaikilla on oikeus monikulttuuriseen oppimisympäristöön".

Tuo slogan on yksi parhaista koskaan kuulemistani.

Mutta onko nykyään varsin yleinen "Mut kun emme haluu!" varattu vain vihervasemmistolaisille?
Moniko suomalainen perhe haluaa lapsensa monikulttuuriseen helvettiin, jossa suuri osa ei kykene edes suomen kieleen?

aivoriihi kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 10:23 am Grönroos kertoo, että kun hän hiljattain muutti uuteen asuntoon, niin ajatuksena oli varta vasten, että lapset pysyvät nykyisessä koulussaan.