MURHA.INFO

mi.xi kirjoitti:Mikä erottaa vanhimman tytön nuoremmista lapsista manipuloinnin osalta? Miksei vanhinta tyttöä pysty manipuloimaan mutta pienemmät lapset ovat manipuloituneet mennen tullen?

Voisiko johtua siitä että vanhinta lasta ei ole manipuloitu, mutta pienempiä on manipuloitu pitkään sijaisperheessä? Ja huonosti on sekin manipulointi onnistunut, kun eivät muista asioita ulkoa vaan pitää lukea lapuista.

mi.xi kirjoitti:Mikä erottaa vanhimman tytön nuoremmista lapsista manipuloinnin osalta? Miksei vanhinta tyttöä pysty manipuloimaan mutta pienemmät lapset ovat manipuloituneet mennen tullen?

Tässä on puhe käräjäoikeuden tuomiosta, ja siitä, pystyykö lasta manipuloimaan näkemään kuvitteellinen huppumies hyppäämässä ikkuna-aukosta pelkästään kuuntelemalla mitä äiti puhuu puhelimessa. Tyttö siis kuulee varmuudella nämä äitinsä sanat:


0:02 Epäilty: Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.
Epäilty: Joku tuli ikkunast sisään.
0:06 Epäilty: Ulvila
0:10 Epäilty: (sanoo osoitteen)
0:12 Epäilty: (sanoo tien)
0:15 Epäilty: (sanoo numeron)
0:17 Epäilty: On.
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä. Heti.
Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
Uhri: Auu.
0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
Epäilty: Hei nopeesti.
0:39 Epäilty: Meil o myös neljä lasta täällä.
0:42 Epäilty: Kyllä.
Uhri: Aihh (yninää, valitusta).
0:47 Epäilty: En.
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni).
0:52 Epäilty: Nopeesti.
0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa")
0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo?
1:15 Uhri: Öh.
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
2:07 Epäilty: ...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?
2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti. Tulkaa äkkii. (taustalla uhrin valitusta)
2:17 Tuntematon: ...(n)ui vaa (erittäin vaimea ääni).
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.
2:22 Uhri: Aiih.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).
2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)
Tuntematon: (Aja).
2:26 Häke: Joo haloo.
2:27 Uhri: (Se jäi).
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko.
(Uhrin valituksia)
2:31 Häke: Joo, sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte?
2:32 Uhrin puheääntä ei enää kuulu
2:35 Lapsi: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
2:38 Lapsi: Äiti tuu.
2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?
2:50 Epäilty: Joo. Mä en tiedä mikä tyyppi se o, se.
2:52 Epäilty: Hajotti meiän ton, se takaovi, sil o mustat vaatteet.
2:58 Epäilty: Mä olen tääl, mä juoksin äske ulos, et mä meen sinne, se lähtee juoksee mun perää. Se meni takas ja se aikoo tappaa mun mieheni, se oli äske viel hengis.
3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsi) hei, siel.
Lapsi itkee taustalla
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?
3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?

Minä väitän, ettei tällaisen yksipuolisen puhelinkeskustelun perusteella voi nähdä harhoja ja väittää, että näki jonkun poistuvan ikkunasta vaikkei oikeasti nähnyt. Ei ilman aikaisempaa harjoittelua. Ja jos tätä olisi etukäteen harjoiteltu, niin tyttö olisi väittänyt nähneensä myös puukotuksen. Ajassa 0:59 AA kysyy ekan kerran tytöltä: Meni, lähtikse mies jo? eikä tyttö vastaa mitään, koska ei ole nähnyt miestä.

Uskallan väittää että ajassa 0:59 Anneli huutaa kysymyksensä kylläkin Jukalle. Kysyy vielä toistamiseen kun suuntaa makkariin Jukan huudettua häntä sinne apuun.

mi.xi kirjoitti:Mikä erottaa vanhimman tytön nuoremmista lapsista manipuloinnin osalta? Miksei vanhinta tyttöä pysty manipuloimaan mutta pienemmät lapset ovat manipuloituneet mennen tullen?

Hyvä pointti. Puhtaasti järkeillen ainoa selitys on, että "manipuloinnin" osalta on tehty etukäteistyötä. Tästähän poika omalla tavallaan kertoo, mutta muistaakseni hänen kertomistaan asiasta on tehty 1.johtopäätös, että ulkopuolista ei ole ollut paikalla ja 2. että tapahtumat olivat kaksivaiheiset. Hän ei ollut kuullut ulkopuolisen aiheuttamia tai kamppailusta johtuvia ääniä, joita ei myöskään kuulu häketallenteelta. Uhri vaikenee sen jälkeen, kun tallenteelta kuuluu uhrin valituksen lisäksi kaksi kopsahdusta, joiden välissä naisen huutoa (u-ole tai vastaavaa). Juuri silloin Anneli Auer on poissa puhelimesta. Tuon kopsahduksen jälkeen uhri vaikenee kerran valitettuaan.

Fela Shakara kirjoitti:Päätöksessä todetaan, että asunnon pohjapiirros ynnä Santaoja -nimisen todistajan kertomus osoittavat, että puhelimesta on suora näköyhteys terassille. Tässä tulee taas tyhmä kysymys: miten tuollainen asia voi olla epäselvä? Joko näköyhteys on tai sitten ei ole.

Epäselvyys (sikäli kuin sellaista ylipäätään on) johtuu siitä, että Auer/Manner eivät suostuneet siihen, että tuomioistuin olisi suorittanut murhatalossa katselmuksen. On ymmärrettävää, että he eivät suostuneet. Murhatalo on pieni ja etäisyydet lyhyitä. Kaikille olisi käynyt selväksi, että esimerkiksi hätäpuhelu ei ole uskottava, kun huppumies ja uhri olisivat pyörineet lähes soittajien jaloissa!

Edwin kirjoitti: Epäselvyys (sikäli kuin sellaista ylipäätään on) johtuu siitä, että Auer/Manner eivät suostuneet siihen, että tuomioistuin olisi suorittanut murhatalossa katselmuksen. On ymmärrettävää, että he eivät suostuneet. Murhatalo on pieni ja etäisyydet lyhyitä. Kaikille olisi käynyt selväksi, että esimerkiksi hätäpuhelu ei ole uskottava, kun huppumies ja uhri olisivat pyörineet lähes soittajien jaloissa!

Auerilla ja Mannerilla ei ole mitään sanottavaa siihen jos oikeus haluaa tehdä rikospaikkatutkimuksen.

Vespa velutina kirjoitti:Minä väitän, ettei tällaisen yksipuolisen puhelinkeskustelun perusteella voi nähdä harhoja ja väittää, että näki jonkun poistuvan ikkunasta vaikkei oikeasti nähnyt. Ei ilman aikaisempaa harjoittelua. Ja jos tätä olisi etukäteen harjoiteltu, niin tyttö olisi väittänyt nähneensä myös puukotuksen. Ajassa 0:59 AA kysyy ekan kerran tytöltä: Meni, lähtikse mies jo? eikä tyttö vastaa mitään, koska ei ole nähnyt miestä.

Laskin, että kolmetoista (13) kertaa tuossa parin minuutin puheluajassa Anneli ehti mainita ja viitata Huppikseen. Ja tyttöhän oli hereillä jo ennen puhelun alkua, pelkäsi rosvoa sängyssään, niin ettei uskaltanut ottaa lamppua mukaansa, kun lähti toista kertaa huoneeseen katsomaan (tai sitten puhelimeen Annelistien mukaan – puhelimessa tuskin tarvitsee lamppua). Viimeiset manipulaatiothan on juuri ennen kysymystä:

3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.

Näistä uskomuksista, tyttöhän uskoi, että Huppis oli ollut piilossa, kun Huppista ei ollut näkynyt (tarkemmin: piilossa kylppärissä, sinne he eivät olleet katsoneet). Mielestäni vastaava manipulaatiotulos kuin tuo lähteminen.

Pieni liekki kirjoitti:Tätä tukee se seikka, että lapsi vastaa spontaanisti sen enempää ajattelematta äitinsä kysymykseen: ”Joo, se lähti.” Miettikääpä, mitä vastaa lapsi, joka ei ole silminnäkijä eikä näe poistuvaa huppista. Veikkaan, että tällainen lapsi toteaa: ”Emmä tiedä.” taikka ” Ei hajuukaan, mee ite kattomaan, jos haluut tietää.”

No mä veikkaan että lapsi vastaisi ”Ei, se on lähtenyt”, jos Huppista ei näy tai ” Ei, se lähti”, jos on aiemmin (20-60 sek) nähnyt Huppiksen kiipeävän ikkunasta ulos. ”Joo, se lähti” vastaus tulisi, jos juuri sillä hetkellä (1-5 sek ennen) olisi nähnyt tämän kiipeilysuorituksen.

harjoittelija kirjoitti: Näistä uskomuksista, tyttöhän uskoi, että Huppis oli ollut piilossa, kun Huppista ei ollut näkynyt (tarkemmin: piilossa kylppärissä, sinne he eivät olleet katsoneet). Mielestäni vastaava manipulaatiotulos kuin tuo lähteminen.

Tyttöhän ei uskonut mitään. Tyttö vain arvaili näin kun häneltä kysyttiin miksei nähnyt huppista puukottamassa isäänsä. Mitä nyt voi kuvitella 9-vuotiaan nopeasti vastaavan kun kysytään.

Edwin kirjoitti:

Fela Shakara kirjoitti:Päätöksessä todetaan, että asunnon pohjapiirros ynnä Santaoja -nimisen todistajan kertomus osoittavat, että puhelimesta on suora näköyhteys terassille. Tässä tulee taas tyhmä kysymys: miten tuollainen asia voi olla epäselvä? Joko näköyhteys on tai sitten ei ole.

Epäselvyys (sikäli kuin sellaista ylipäätään on) johtuu siitä, että Auer/Manner eivät suostuneet siihen, että tuomioistuin olisi suorittanut murhatalossa katselmuksen. On ymmärrettävää, että he eivät suostuneet. Murhatalo on pieni ja etäisyydet lyhyitä. Kaikille olisi käynyt selväksi, että esimerkiksi hätäpuhelu ei ole uskottava, kun huppumies ja uhri olisivat pyörineet lähes soittajien jaloissa!

Nyt tuli uutta minulle. Tosin mittanauha kertoisi näköyhteyden mahdollisuudesta paljon, jos tietäisi puhelimen luurin johdon pituuden. Mutta sen olen kyllä huomannut jo Turunmurren ja Alpoholistin havainnekuvista, että hulppeasta ulkonäöstään huolimatta talo on pieni. Olen yrittänyt suhteuttaa mittakaavaa omaan asuntoomme ja esitettyä tapahtumankulkua siihen, että parvekkeemme kautta tulisi joku sisään joulukuisena yönä. Katuvalot ovat lähellä, mutta en kyllä pimeässä asunnossa olisi viime marras-joulukuun vaihteessa nähnyt yhtään mitään, mutta ei kyllä olisi ulkopuolinen tunkeutujakaan. Lisäksi olisi pimeässä ensiksi törmännyt sohvaan, minkä jälkeen olisi vielä hankkiuduttava oikeaan makuuhuoneeseen. Tähtisentiellä oli otollisemmat olosuhteet, kun uhri oli asettautunut yöpuulle huomattavasti helpompipääsyiseen kohtaan asuntoa kuin missä itse uinun. Omituinen yhteensattuma sekin, että juuri tuona nimenomaisena yönä on ryhdytty kostomurhaan, siis nimittäin jos pariskunta oli aiemmin illalla riidellyt. Siis: sanailet puolisosi kanssa, viskelet ehkä pari pehmolelua seinään ja murjotat. Eikä aikaakaan kuin...

No meillä oli lankapuhelin vielä silloin, kun kiinnostuin tästä tapauksesta, joten mittailin niitä johtoja. Puhelimen ja seinän välinen johto oli n. 2,75 m ja puhelimen ja luurin välinen kierrejohto oli n. 50 cm lyhyenä, kierteellä ja suoraksi vedettynä vähän vajaa 1,50 m (en tosin vetänyt ihan viimeisen päälle suoraksi sitä).

Tuli muuten mieleen, joku tuolla jossain ketjussa heitti siitä eteisestä työhuoneeseen menevästä johdosta, että se oli modeemin johto. Voi olla, mutta se johto ei kyllä sitä tiedä. Se on ihan samaa kaapelia kuin puhelimen johtokin, johdon päässä oleva laite määrää sen, minkälaista dataa se lähettää ja minne. Eli vaikka olisikin johto ASDL-modeemiin tms. niin siinä kun irrottaa sen johdon modeemista ja tökkäsee kiinni puhelimeen, niin siinä on sitten puhelinlinja (jos vaan samassa liittymässä on puhelinlinjakin olemassa).

harjoittelija kirjoitti:No meillä oli lankapuhelin vielä silloin, kun kiinnostuin tästä tapauksesta, joten mittailin niitä johtoja. Puhelimen ja seinän välinen johto oli n. 2,75 m ja puhelimen ja luurin välinen kierrejohto oli n. 50 cm lyhyenä, kierteellä ja suoraksi vedettynä vähän vajaa 1,50 m (en tosin vetänyt ihan viimeisen päälle suoraksi sitä).

Tuli muuten mieleen, joku tuolla jossain ketjussa heitti siitä eteisestä työhuoneeseen menevästä johdosta, että se oli modeemin johto. Voi olla, mutta se johto ei kyllä sitä tiedä. Se on ihan samaa kaapelia kuin puhelimen johtokin, johdon päässä oleva laite määrää sen, minkälaista dataa se lähettää ja minne. Eli vaikka olisikin johto ASDL-modeemiin tms. niin siinä kun irrottaa sen johdon modeemista ja tökkäsee kiinni puhelimeen, niin siinä on sitten puhelinlinja (jos vaan samassa liittymässä on puhelinlinjakin olemassa).

1) En oikein ymmärrä mitä merkitystä puhelimen johdon pituudella on? Mitä se meille kertoisi tai todistaisi?

2) Jos irroitat johdon modeemista ja tökkäset sen kiinni puhelimeen, sinulla on puhelin ja tietokone yhdistettynä toisiinsa. Hupaisaa

peltirumpu kirjoitti:[1) En oikein ymmärrä mitä merkitystä puhelimen johdon pituudella on? Mitä se meille kertoisi tai todistaisi?

2) Jos irroitat johdon modeemista ja tökkäset sen kiinni puhelimeen, sinulla on puhelin ja tietokone yhdistettynä toisiinsa. Hupaisaa

1) sitä tietoa tarvitsee, jos haluaa tietää, kuinka pitkälle olohuoneen puolelle pääsee.
Kaikki ei halua tietää.
2) sulla on johdot sekaisin, tai sit et vaan tiedä mikä johto pitäis irrottaa

harjoittelija kirjoitti: 1) sitä tietoa tarvitsee, jos haluaa tietää, kuinka pitkälle olohuoneen puolelle pääsee.
Kaikki ei halua tietää.
2) sulla on johdot sekaisin, tai sit et vaan tiedä mikä johto pitäis irrottaa

1) pääsihän sinne olohuoneeseen ilman puhelintakin.
2) yleensä kyllä modeemi on kiinni puhelinrasiassa ja tietokone sitten datakaapelilla modeemissa. Siksi modeemissa tulee lyhyt puhelinjohto mukana ja pitkä datakaapeli. Uskallan väittää, että näin oli myös Tähtisentiellä.

Edit. Ja unohtui vielä kysyä, että mitä meille kertoisi tai todistaisi, vaikka työhuoneeseen menisikin puhelinjohto?

peltirumpu kirjoitti:[2) yleensä kyllä modeemi on kiinni puhelinrasiassa ja tietokone sitten datakaapelilla modeemissa. Siksi modeemissa tulee lyhyt puhelinjohto mukana ja pitkä datakaapeli. Uskallan väittää, että näin oli myös Tähtisentiellä.

2) Näetkös sä siellä eteisessä sen modeemin seinän ja oven välissä? Mä en näe.

Edit. Vastaus edit-kysymykseen: toinen puhelinyhteys käytettävissä.
Vastakysymys: miksi piti pyrkiä esittämään, että eteisestä työhuoneeseen menevä johto olisi jotain muuta kuin puhelinjohto? Datakaapeli (herranjestas, näkeehän sen jo kuvastakin, mikä johto siinä menee) tai joku eksoottinen modeemijohto, heh heh.

harjoittelija kirjoitti:Edit. Vastaus edit-kysymykseen: toinen puhelinyhteys käytettävissä.
Vastakysymys: miksi piti pyrkiä esittämään, että eteisestä työhuoneeseen menevä johto olisi jotain muuta kuin puhelinjohto? Datakaapeli (herranjestas, näkeehän sen jo kuvastakin, mikä johto siinä menee) tai joku eksoottinen modeemijohto, heh heh.

Valitan, ei ole siltikään toista puhelinyhteyttä käytettävissä. Rinnakaispuhelimen käytön tuo tekisi mahdolliseksi, mutta sellaista ei taidettu löytää eikä myöskään viitteitä sen käytöstä.

Kun työhuoseeseen, missä on tietokone ja nettiyhteys, menee jokin kaapeli, niin on aika luonnollista, että kyseessä on modeemin kaapeli. Minulle on aivan sama onko kysymyksessä puhelinjohto vai datakaapeli (päältäpäin niitä ei kuvasta erota), koska kaapelin olemassa olo ei mitään todista. Saapahan vain joidenkin vilkkaan mielikuvituksen lentämään.