BRYSSEL
Euroopan unionin johtajat antoivat huippukokouksessaan vihreää valoa kaasun varastointivelvoitteelle ja vapaaehtoisille kaasun, LNG:n ja vedyn yhteisostoille.
EU:n päämiesten kokous venyi tavallista pidemmäksi, koska perjantaina käydystä energiakeskustelusta tuli todella yksityiskohtainen ja tekninen.
”Loppuun asti hioimme päätelmän sanamuotoja. Seuraavaksi odotamme komissiolta tarkempia esityksiä, joiden pohjalta toimia voitaisiin tehdä”, Suomea kokouksessa edustanut pääministeri Sanna Marin (sd) totesi illalla kokouksen jälkeen.
EU-komissio ehdotti aiemmin tällä viikolla, että jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että niiden maanalaiset kaasuvarastot ovat 80-prosenttisesti täynnä ensi talven varalle.
Tämä koskee niitä 18:aa jäsenmaata, joilla on maanalaisia kaasun varastointilaitoksia. Velvoite nousee 90 prosenttiin tulevina vuosina.
Suomella ei varastointilaitoksia ole. Suomen kaltaisille maille tulisi velvoite ostaa jonkun maan varastosta korvamerkitty osuus, joka vastaa 15 prosenttia maan vuotuisesta kaasunkäytöstä. Suomi todennäköisesti ostaisi tämän osuuden Baltiasta.
Eurostatin mukaan Suomi käytti kaasua 2,6 miljardia kuutiometriä vuonna 2020. EU käytti kaiken kaikkiaan kaasua noin 400 miljardia kuutiometriä.
Huippukokouksen päätöslauselmassa todetaan, että kaasuvarastojen täyttämisen tulee alkaa mahdollisimman pian, kuitenkin jäsenmaiden valmiustason erot huomioiden.
”Mielestäni päätelmät olivat tasapainoiset. Toki paljon on vielä tehtävää ja selvitettävää”, Marin luonnehti.
Sähkön hintaan muutoksia
Euroopan komissio oli tehnyt kokousta varten arvioita keinoista puuttua sähkön ja kaasun kallistuneeseen hintaan.
”Kansallisia toimia, joita voimme tulevaisuudessa tehdä, ovat esimerkiksi suorat tuet kuluttajille, verohelpotukset, valtiontuet, hintoja koskevat rajoitukset ja sääntely”, Marin totesi.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi huippukokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että Iberian niemimaalle eli Espanjalle ja Portugalille tulisi tilapäinen vapaus määrittää hintakatto sähkömarkkinoillaan.
Näin ei suoraan sanota kokouksen päätöslauselmassa. Pääministeri Marin totesi, että hän ei tunne asian tarkkoja teknisiä yksityiskohtia.
Suomi on perinteisesti suhtautunut varauksellisesti kaikkiin toimiin, jotka häiritsisivät sähkön markkinamekanismin toimintaa. Nyt äänensävy oli pehmeämpi.
”Meidän syytä suhtautua avoimin mielin kaikkiin keinoihin, joilla pystymme energian hintaa tässä akuutissa tilanteessa saamaan alaspäin. Siksi en tyrmää ajatusta, että tulisi lyhytaikainen hintakatto energialle, mutta vaikutukset pitää arvioida tarkasti”, Marin totesi.
Sähkön markkinahinta määräytyy kunkin hetken kalleimman tarvittavan varavoimalaitoksen rajakustannuksen mukaan. Maakaasun ja sähkön markkinat ovat siis yhteydessä toisiinsa, ja kaasun kallistuminen näkyy myös sähkön hinnassa.
Lisäpakotteita luvassa, mutta ei energian tuontikieltoa
Marinin mukaan EU-johtajilla on valmius edetä lisäpakotteiden asettamisessa. Päämiehet odottavat komissiolta nopealla aikataululla esityksiä siitä, miten pakotteiden porsaanreiät voitaisiin tukkia.
”Komissio tulee todennäköisesti jo viikonlopun aikana työstämään ehdotuksia, ja meillä on valmius edetä näiden lisäpakotteiden osalta.”
Kokouksessa ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen venäläisenergian tuontikiellosta.
Danske Bankin analyytikot ovat arvioineet, että Euroopan unionin asettama tuontikielto Venäjän maakaasulle ja öljylle olisi ”kuolinisku” Venäjän taloudelle ja voisi päättää Ukrainan sodan.
Tärkein tuontikiellon vastustaja on ollut Saksa, joka on hyvin riippuvainen venäläisestä kaasusta.
Oliko salissa aistittavissa turhautumista, kun tuontikiellosta ei syntynyt yksimielisyyttä?
”En kuvaisi näin. Meillä oli hyvin yhtenäinen näkemys siitä, että haluamme irtaantua tuontienergiasta Venäjältä. Myös lisäpakotteet energian osalta olivat esillä, ja kuten olen kertonut, Suomi voi tukea lisäpakotteita myös energiasektorilla”, Marin totesi.
Maksetaanko kaasusta ruplissa?
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona, että Venäjän vihamielisiksi määrittelemät maat, eli EU-maat, Yhdysvallat ja Britannia, joutuvat jatkossa maksamaan kaasulaskunsa ruplissa.
Jos EU-maat suostuvat vaatimukseen, ruplan kurssi todennäköisesti vahvistuisi. Se olisi takaisku, sillä nykyisillä pakotteilla on saatu ruplan arvo syöksymään.
Marinin mukaan Putinin vaatimuksesta keskusteltiin päämiesten kesken, mutta asiasta ei tullut lopullista johtopäätöstä.
”Suomi lähtee tietenkin siitä, että sopimuksia noudatetaan, eli maksut tehdään muussa valuutassa [kuin ruplissa]. Mutta tämä asia on varmasti sellainen, johon tulemme myöhemmin palaamaan.”
