MURHA.INFO

damfin kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 12:18 am Alunperinhän väitteesi putken räjäytyksen aiheuttamiksi kustannuksiksi oli 1000 mrd € ja nyt se onkin sitten 12-22 mrd + kuvitellut kustannukset max 100 mrd...

Ei sinua kyllä voi ymmärtää.

Nord Stream -räjäytyksen epäsuorat vaikutukset Euroopan energiakriisiin
Kiitos tarkennuksesta! Ymmärrän nyt, että kysyt erityisesti epäsuorista vaikutuksista, kuten Saksan taloudelle ja koko Euroopalle, ja niiden osuudesta kokonaiskustannuksiin. Edellisessä vastauksessani keskityin suoriin kustannuksiin (kuten korjauskulut ja vuotaneen kaasun arvo), jotka ovat pieniä suhteessa kriisin kokonaisuuteen. Epäsuorat vaikutukset ovat todellakin monimutkaisempia ja vaikeammin kvantifioitavissa, mutta ne sisältävät mm. hintapiikkejä, toimitusketjujen häiriöitä, investointikustannuksia vaihtoehtoisiin energialähteisiin sekä taloudellisia menetyksiä teollisuudelle ja kuluttajille. Selitän alla, mitä tutkimukset ja analyysit kertovat, ja yritän arvioida osuutta kriisin kokonaiskustannuksiin. Perustun saatavilla oleviin taloudellisiin arvioihin ja tutkimuksiin (kuten IMF:n, ECB:n ja EU-komission raportteihin), jotka korostavat, että räjäytykset eivät olleet kriisin pääsyy, mutta ne pahensivat tilannetta psykologisesti ja markkinareaktioiden kautta.
1. Epäsuorat vaikutukset Saksan talouteen
Saksan talous kärsi energiakriisistä merkittävästi, ja Nord Stream -räjäytykset (syyskuu 2022) lisäsivät epävarmuutta, vaikka putket eivät olleet käytössä jo aiemmin. Tärkeimmät epäsuorat vaikutukset:
Teollisuuden supistuminen ja tuotannon väheneminen: Korkeat energianhinnat johtivat energiaintensiivisen teollisuuden (kuten teräs, kemikaalit ja lasi) tuotannon supistumiseen. Saksan liittovaltion tilastoviraston (Destatis) mukaan teollisuustuotanto laski 2022–2023 noin 5–7 % kriisin vuoksi, ja epäsuorat kustannukset (menetetyt tulot, irtisanomiset) arvioidaan 100–200 miljardiin euroon. Räjäytykset aiheuttivat lyhyen hintapiikin (TTF-kaasun hinta nousi jopa 20 %), mikä lisäsi tätä noin 10–20 miljardilla eurolla Saksan osalta, kun yritykset siirsivät tuotantoa ulkomaille tai sulkivat laitoksia (esim. BASF ja ThyssenKrupp raportoivat miljardeja menetyksiä).
Inflaatio ja kuluttajakustannukset: Energian hinnannousu nosti Saksan inflaatiota 2022 keskimäärin 8,6 %:iin (ECB:n mukaan), ja epäsuorat vaikutukset (korkeammat hinnat ruoalle ja kuljetuksille) lisäsivät kotitalouksien menoja noin 50–100 miljardia euroa vuodessa. Räjäytykset pahensivat tätä markkinapaniikilla, mutta pääsyy oli Venäjän kaasun katkaisut (helmikuu 2022).
Investointikustannukset ja siirtymä: Saksasta tuli nopeasti riippuvaisempi LNG-tuonnista (Nest- ja Yamal-LTE-reitit), mikä maksoi ylimääräistä 20–30 miljardia euroa vuodessa. Pidemmällä aikavälillä räjäytykset nopeuttivat uusiutuvan energian investointeja (esim. tuulivoima), mutta epäsuorat kustannukset (kuten veronmaksajien tuet) nousevat satoihin miljardeihin vuoteen 2030 mennessä.
Kokonaisarvio Saksalle: Kriisin kokonaiskustannukset Saksalle arvioidaan 300–500 miljardia euroa (2021–2023), josta räjäytyksiin liittyvät epäsuorat vaikutukset ovat noin 20–50 miljardia euroa (noin 5–10 % Saksan osuudesta). Tämä perustuu tutkimuksiin kuten Bruegel-instituutin raportteihin, jotka korostavat, että räjäytykset lisäsivät epävarmuutta mutta eivät olleet dominoiva tekijä – kriisi oli jo käynnissä.
2. Epäsuorat vaikutukset kaikkiin Euroopan maihin
Euroopan energiakriisi vaikutti kaikkiin 27 EU-maahan (plus UK, Norja ym.), ja epäsuorat kustannukset olivat kriisin suurin osa. Kokonaiskustannukset (suorat + epäsuorat) arvioidaan EU-komission ja IMF:n mukaan 1 000–1 500 miljardia euroa vuosina 2021–2023, sisältäen:
Hintapiikit ja markkinahäiriöt: Räjäytykset aiheuttivat kaasun hinnan nousun Euroopan TTF-markkinalla 12–20 %:lla syyskuussa 2022, mikä lisäsi kokonaiskustannuksia lyhyellä aikavälillä 20–50 miljardilla eurolla (perustuen Oxford Economicsin malleihin). Pidemmällä tähtäimellä tämä johti spekulatiiviseen kauppaan ja varastojen tyhjenemiseen, lisäten epäsuoria menetyksiä 100–200 miljardia euroa koko Euroopassa (esim. Puola ja Baltian maat kärsivät eniten, kun vaihtoehtoiset reitit eivät riittäneet).
Teollisuuden ja talouskasvun hidastuminen: Kriisi vähensi EU:n BKT:ta 1–2 %:lla (ECB:n arvio), ja epäsuorat vaikutukset (työttömyys, investointien siirtyminen) maksoivat 400–600 miljardia euroa. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa kemianteollisuus menetti 50–100 miljardia euroa, kun taas Itä-Euroopassa (kuten Unkarissa) riippuvuus Venäjän kaasusta pahensi tilannetta. Räjäytykset lisäsivät tätä noin 50–100 miljardilla eurolla, kun ne estivät mahdollisen paluun normaaliin toimitukseen ja nopeuttivat diversifikaatiota (LNG-terminaalit maksoivat 50 miljardia euroa uusia investointeja).
Hallitusten tuet ja ympäristövaikutukset: EU-maat käyttivät 800–1 000 miljardia euroa energiatoimiin (subventiot, hintakattosopimukset). Epäsuorat vaikutukset sisältävät metaanivuotojen ilmastokustannukset (noin 500 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia, arvo 10–20 miljardia euroa) ja siirtymäkustannukset uusiutuviin (REPowerEU-ohjelma: 300 miljardia euroa). Räjäytykset pahensivat ympäristökeskustelua, mutta niiden osuus on marginaalinen.
Kokonaisarvio Euroopalle: Kriisin kokonaiskustannukset (epäsuorat pääosin) ovat 1 200–1 800 miljardia euroa. Nord Stream -räjäytyksen epäsuorat vaikutukset arvioidaan 50–150 miljardilla eurolla (noin 3–8 % kokonaisuudesta), perustuen analyyseihin kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportteihin. Tämä on suurempi kuin suorat kustannukset, mutta silti pieni verrattuna kriisin pääsyihin (Venäjän sota Ukrainassa, joka aiheutti 70–80 % kustannuksista). Tutkimukset (esim. "The Economic Impact of the Energy Crisis" by Kiel Institute) korostavat, että räjäytykset olivat "kirsikka kakun päällä" – ne lisäsivät paniikkia, mutta kriisi olisi ollut vakava ilman niitäkin.
Yhteenveto osuudesta
Suhteellinen osuus: Epäsuoria vaikutuksia laskien räjäytyksen osuus Euroopan energiakriisin kokonaiskustannuksista on noin 3–8 % (50–150 miljardia euroa / 1 200–1 800 miljardia euroa). Saksan osalta se on korkeampi (5–10 %), koska Saksa oli eniten riippuvainen Nord Streamista. Nämä arviot ovat konservatiivisia ja perustuvat malleihin, jotka ottavat huomioon kertoimien (multiplier effects) kuten inflaation ja BKT-menetysten.

Nord Stream -räjäytyksen (syyskuu 2022) suorat ja epäsuorat kustannukset Euroopan energiakriisissä ovat yhteensä noin 53–153 miljardia euroa, mikä on 3–8 % kriisin kokonaiskustannuksista (1 200–1 800 miljardia euroa). Suorat kustannukset (korjaukset, vuotanut kaasu) ovat noin 2–3 miljardia euroa, epäsuorat (hintapiikit, teollisuuden menetykset) 50–150 miljardia

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 12:53 am Pyysin Grokilta tarkennusta.

Suorat kustannukset (korjaukset, vuotanut kaasu) ovat noin 2–3 miljardia euroa, epäsuorat (hintapiikit, teollisuuden menetykset) 50–150 miljardia

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 7:31 am Opettele ymmärtämään kokonaisuuksia. Puhutaan joka tapauksessa sadoista miljardeista. En tiedä kuinka paljon sinulla on rahaa kun et pidä sitä minään mutta vertaa sitä vaikka Suomen velkaan, joka on muistaakseni 120 miljardia. Se on Ukrainan aiheuttama, eikä muuksi muutu. Sinä et nyt tässä ole oikeassa vaikka kuinka jankuttaisit. Sahaat omaa oksaasi. Mökkitalkkari.

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 12:53 am Pyysin Grokilta tarkennusta. Yritä ymmärtää kuviteltuja kuluja ja tosiaan olen lukenut tutkimuksen jossa mainitaan tuo moneen otteeseen kerrottu luku mutta en löytänyt sitä vaikka tuli etsittyä.

Perustun saatavilla oleviin taloudellisiin arvioihin ja tutkimuksiin (kuten IMF:n, ECB:n ja EU-komission raportteihin), jotka korostavat, että räjäytykset eivät olleet kriisin pääsyy, mutta ne pahensivat tilannetta psykologisesti ja markkinareaktioiden kautta.

2. Epäsuorat vaikutukset kaikkiin Euroopan maihin
Euroopan energiakriisi vaikutti kaikkiin 27 EU-maahan (plus UK, Norja ym.), ja epäsuorat kustannukset olivat kriisin suurin osa. Kokonaiskustannukset (suorat + epäsuorat) arvioidaan EU-komission ja IMF:n mukaan 1 000–1 500 miljardia euroa vuosina 2021–2023

Minun arvioni mukaan putken räjäytyksellä ei ollut juuri mitään vaikutusta energiakriisiin - Damfin.

Nord Stream -putkien (Nord Stream 1 ja 2) räjäyttäminen syyskuussa 2022 pahensi merkittävästi Euroopan energiakriisiä, joka oli jo käynnissä Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuoksi. Räjähdykset katkaisivat lopullisesti Venäjän kaasutoimitukset Eurooppaan näiden putkien kautta, mikä lisäsi energian hintapaineita, teollisuuden kustannuksia ja taloudellista epävarmuutta. Alla on keskeiset taloudelliset vaikutukset, perustuen saatavilla oleviin analyyseihin. Vaikutukset olivat monitahoisia, vaikuttivat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Keskeiset taloudelliset vaikutukset:
Kaasuhintojen jyrkkä nousu: Räjähdykset johtivat välittömään hintapiikkiin Euroopan kaasumarkkinoilla. Esimerkiksi uutisten leviämisen jälkeen kaasuhinnat nousivat noin 12 %, mikä pahensi jo ennestään korkeita energiakustannuksia.7178c4 Tämä lisäsi inflaatiota ja kuluttajien energialaskuja, erityisesti Saksassa ja muissa maissa, jotka olivat riippuvaisia venäläisestä kaasusta.d4594f
Teollisuuden ja talouden supistuminen: Korkeat energiahinnat heikensivät Euroopan teollisuutta, erityisesti Saksassa, jossa Nord Streamin sulkeminen johti kaikkien venäläisten putkikaasutoimitusten menetykseen syyskuussa 2022.8896fb Tämä aiheutti tuotannon hidastumista, työpaikkojen menetyksiä ja talouskasvun hidastumista. Esimerkiksi Saksan talous kärsi arvioiden mukaan merkittävästi, ja koko EU:n talouskasvu hidastui energiakriisin vuoksi.71b96c308e54
Siirtymä vaihtoehtoisiin energialähteisiin: Eurooppa lisäsi nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia Yhdysvalloista ja muista maista, mikä nosti globaaleja energiahintoja ja hyötyi Yhdysvaltain energiayhtiöille (esim. yksittäiset toimitukset tuottivat jopa 200 miljoonaa dollaria).6e9d0df6bf60 Tämä kuitenkin lisäsi Euroopan energiakustannuksia lyhyellä aikavälillä ja loi uusia riippuvuuksia.9e091b
Venäjän talouden heikentyminen: Räjähdykset vähensivät Venäjän kaasutulot, mikä pahensi maan taloudellisia vaikeuksia huolimatta väliaikaisista hintojen nousuista. Venäjä menetti merkittävän osuuden Euroopan markkinoista, mikä vaikutti sen vientituloihin.09c29790fca7
Pitkän aikavälin energiasiirtymän kiihtyminen: Kriisi nopeutti Euroopan siirtymää uusiutuviin energialähteisiin ja vähähiiliseen talouteen, mikä voi johtaa pitkällä aikavälillä säästöihin mutta aiheutti aluksi investointikustannuksia.2b2626 Räjähdykset korostivat myös ympäristövaikutuksia, kuten metaanivuotoja (arvioitu 300 000–500 000 tonnia), joilla on taloudellisia kustannuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa.7b867eaa89ff
Laajemmat geopoliittiset ja markkinavaikutukset: Tapahtuma lisäsi energiaturvallisuuden riskejä, mikä johti EU:n sisäisiin jännitteisiin ja tarpeeseen kehittää yhteisiä strategioita. Se myös helpotti Venäjän energiakiristystä, mutta vapautti Gazpromin sopimusvelvoitteista.790a42ee24b4
Nämä vaikutukset olivat osa laajempaa energiakriisiä, joka alkoi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, mutta Nord Streamin räjähdykset tekivät tilanteesta peruuttamattoman.
Lähteet:
[0] International Impacts of the Nord Stream Leaks - globalEDGE: https://globaledge.msu.edu/blog/post/57 ... ord-stream
[1] Europe's messy Russian gas divorce - Brookings Institution: https://www.brookings.edu/articles/euro ... s-divorce/
[3] Nord Stream 2 – Symbol of failed German bet on Russian gas: https://www.cleanenergywire.org/factshe ... its-europe
[4] Nord Stream Failure Spells Doom for Germany's Economy and the Environment: https://www.nyusternedg.org/editorial/n ... nvironment
[5] The Nord Stream Sabotage: An Ever Shifting Narrative: https://wp.towson.edu/iajournal/2023/08 ... narrative/
[6] Shutting Down Nord Stream Marks the Point of No Return for Russian Gas: https://carnegieendowment.org/russia-eu ... as?lang=en
[7] The Implications of Nord Stream-1 Explosion within the Context of the EU Green Deal: https://behorizon.org/the-implications- ... reen-deal/
[8] Nord stream 2, geopolitical conflicts and energy security: https://www.sciencedirect.com/science/a ... 4224036144
[9] Nord Stream ruptures revealed as Europe grapples with gas plan: https://www.reuters.com/business/energy ... 022-10-18/
[10] Consequences of the Nord Stream 1 and 2 Gas Pipeline Explosions: https://pism.pl/publications/consequenc ... explosions
[11] Nord Stream pipelines sabotage - Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Nord_Stre ... s_sabotage
[12] The Energy Crisis in Europe and Russian Gas Supplies - PMC: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9988355/
[13] Permanent Rupture: The European-Russian Energy Relationship Has Ended with Nord Stream: https://warontherocks.com/2022/10/perma ... rd-stream/
[14] Security Implications of Nord Stream Sabotage - CSIS: https://www.csis.org/analysis/security- ... m-sabotage
Ole hyvä!

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 9:11 am Käypä itse kokeilemassa, se tarjoilee myös lähteet.

Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syyskuussa 2022 oli merkittävä tapahtuma, mutta sen suora vaikutus energiakriisiin oli rajallinen, koska putket eivät olleet aktiivisessa käytössä tuolloin. Kuitenkin tapahtumalla oli laajempia epäsuoria vaikutuksia energiamarkkinoihin ja Euroopan energiatilanteeseen. Alla tarkastelen vaikutuksia eri näkökulmista:

### 1. **Suora vaikutus energian saatavuuteen**
- **Nord Stream 1 ja 2 eivät olleet täydessä käytössä**: Nord Stream 1:n kaasutoimitukset Venäjältä Saksaan oli keskeytetty jo ennen räjäytyksiä Venäjän päätöksellä kesällä 2022, vedoten muun muassa huoltotöihin ja pakotteisiin. Nord Stream 2:ta ei ollut koskaan otettu käyttöön, koska Saksa keskeytti sen sertifioinnin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Näin ollen räjäytysten välitön vaikutus kaasun saatavuuteen oli vähäinen, sillä Eurooppa ei ollut riippuvainen näistä putkista tapahtuma-aikaan.
- **Kaasuvuodot ja ympäristövaikutukset**: Räjäytykset aiheuttivat merkittäviä metaanivuotoja, jotka pahensivat ilmastokuormitusta. Tutkijoiden mukaan vuotojen metaanipäästöt olivat noin 80 000 tonnia, mikä vastaa merkittävää, mutta ei katastrofaalista, ilmastovaikutusta.[](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rap ... ta/8525186)

### 2. **Epäsuorat vaikutukset energiakriisiin**
- **Markkinoiden epävarmuus ja hintojen nousu**: Vaikka putket eivät olleet käytössä, räjäytykset lisäsivät epävarmuutta energiamarkkinoilla. Tämä korosti Euroopan haavoittuvuutta energian saatavuuden suhteen, mikä nosti kaasun hintoja entisestään. Energiakriisi oli alkanut jo vuonna 2021 Venäjän rajoittaessa kaasutoimituksia, ja räjäytykset vahvistivat käsitystä siitä, että Venäjä käyttää energiaa geopoliittisena aseena. Tämä lisäsi painetta löytää vaihtoehtoisia energialähteitä.[](https://yle.fi/a/3-12640894)[](https://www.vauva.fi/keskustelu/6194008 ... ssa?page=3)
- **Psykologinen ja poliittinen vaikutus**: Räjäytykset lisäsivät pelkoa muiden kriittisten infrastruktuurien, kuten merenalaisien kaapeleiden tai muiden kaasuputkien, haavoittuvuudesta. Tämä johti esimerkiksi Suomen merivartioston tehostettuun valvontaan Balticconnector-putken osalta. Tapahtuma vahvisti myös käsitystä energian käytöstä hybridivaikuttamisen välineenä, mikä lisäsi poliittista painetta vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta.[](https://yle.fi/a/74-20000414)

### 3. **Geopoliittiset ja taloudelliset vaikutukset**
- **Euroopan siirtymä vaihtoehtoisiin energialähteisiin**: Räjäytykset nopeuttivat Euroopan siirtymää pois venäläisestä kaasusta. Esimerkiksi Saksa investoi nopeasti LNG-terminaaleihin ja vaihtoehtoisiin energialähteisiin, kuten nesteytettyyn maakaasuun (LNG) Yhdysvalloista ja muualta. Tämä oli osaltaan palvelus Saksalle, sillä se pakotti maan irtautumaan Venäjän energiasta nopeammin.[](https://yle.fi/a/74-20104995)
- **Yhdysvaltojen taloudellinen hyöty**: Tampereen yliopiston professori Pami Aalto on todennut, että Yhdysvalloilla oli taloudellinen motiivi, koska sen LNG-toimittajat hyötyivät energian hinnannoususta. Tämä ei tarkoita, että Yhdysvallat olisi ollut räjäytysten takana, mutta markkinadynamiikka suosi Yhdysvaltoja.[](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream)
- **Venäjän tulonmenetykset**: Nord Stream 1:n kautta kulkeva kaasu toi Venäjälle miljardituloja, ja räjäytykset varmistivat, että tätä tuloa ei voitu palauttaa nopeasti. Tämä oli tappio Venäjälle, mutta toisaalta Venäjä oli jo itse rajoittanut kaasutoimituksiaan strategisista syistä.[](https://yle.fi/a/74-20104995)

### 4. **Kriisin laajuus ja konteksti**
- Energiakriisi Euroopassa oli alkanut jo vuonna 2021, kun Venäjä alkoi rajoittaa kaasutoimituksia ja energian hinnat nousivat jyrkästi. Nord Stream -räjäytykset eivät siis yksinään aiheuttaneet kriisiä, vaan pahensivat olemassa olevaa tilannetta lisäämällä epävarmuutta ja korostamalla energiainfrastruktuurin haavoittuvuutta.[](https://www.vauva.fi/keskustelu/6194008 ... ssa?page=3)
- Räjäytykset lisäsivät myös keskustelua energiainfrastruktuurin turvallisuudesta, mikä johti esimerkiksi Norjan ja muiden maiden energiainfrastruktuurin tarkempaan valvontaan.[](https://www.verkkouutiset.fi/a/nord-str ... at-putket/)

### 5. **Kuka hyötyi ja kuka kärsi?**
- **Hyötyjät**: Ukraina ja Puola hyötyivät strategisesti, koska putket ohittivat niiden alueen ja niiden tuhoutuminen heikensi Venäjän vaikutusvaltaa Euroopan energiamarkkinoilla. Myös Yhdysvaltain LNG-toimittajat hyötyivät taloudellisesti.[](https://yle.fi/a/74-20104995)[](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream)
- **Kärsijät**: Venäjä menetti mahdollisuuden käyttää Nord Stream -putkia geopoliittisena vipuvartena. Saksa ja muut venäläisestä kaasusta riippuvaiset maat joutuivat investoimaan kalliisiin vaihtoehtoisiin energialähteisiin, mutta pitkällä tähtäimellä tämä vähensi niiden riippuvuutta Venäjästä.[](https://yle.fi/a/74-20104995)

### Yhteenveto
Nord Stream -putkien räjäytyksillä oli rajallinen suora vaikutus energiakriisiin, koska putket eivät olleet aktiivisessa käytössä. Kuitenkin ne pahensivat kriisiä epäsuorasti lisäämällä markkinoiden epävarmuutta, nostamalla energian hintoja ja korostamalla energiainfrastruktuurin haavoittuvuutta. Tapahtuma nopeutti Euroopan irtautumista venäläisestä energiasta ja lisäsi investointeja vaihtoehtoisiin energialähteisiin, kuten LNG:hen. Geopoliittisesti räjäytykset heikensivät Venäjän asemaa ja vahvistivat tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria. Vaikka syyllisestä ei ole varmuutta, epäilyt kohdistuvat useisiin toimijoihin, mukaan lukien Venäjä ja ukrainalaisryhmät, mutta motiivit ja hyödyt jakautuvat monimutkaisesti.[](https://yle.fi/a/74-20104995)[](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream)

Jos haluat tarkempaa analyysiä jostain näkökulmasta, esimerkiksi taloudellisista vaikutuksista tai geopoliittisista seurauksista, kerro, niin syvennän!

Minun arvioni mukaan putken räjäytyksellä ei ollut juuri mitään vaikutusta energiakriisiin - Damfin.

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 1:10 pm Sinulla varmasti onkin, ole nyt jo hiljaa pikku hiljaa. Luvut on esitetty, ja menetykset ovat varmasti suuremmat kuin hyödyt. Olet niin läpi aivopesty, ettet pysty hyväksymään totuutta. Se ottaa sua pahiten päähän, että hävisit tämän kiistelyn 10-0. Mukana upposi Kiinnostunut5. Uskottavuutenne lähentelee olematonta. Paperitiikereitä.

Johtopäätös: Rahallisesti mitattuna Nord Stream ei ole pahin (sen vakuutustappiot ovat alhaisemmat, ~1–2 miljardia USD suoria kustannuksia), mutta se on yksi pahimpia infrastruktuurin sabotaaseja, joiden vaikutukset ulottuvat satoihin miljardeihin dollareissa energiahintojen ja taloudellisen epävakauden kautta.

damfin kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 1:48 pm Saitko sinä jossain kohdalla todistettua väitteesi siitä että putkien räjäyttämisestä aiheutui 1000 miljardin euron kustannukset eurooppalaisille vai millä lailla tunnet voittaneesi väittelyn?

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 2:28 pm Katso niitä omia sanomisia. Sinä väitit, ettei luvut ole sabotaasista johtuvia, ja sen jälkeen annoit arviosi, jonka mukaan tämä ei ollut merkityksellinen tekijä Euroopan energiakriisissä.

Olen tuohon lukuun törmännyt, mutta en sitä tutkimusta enää löytänyt, kuten olen aiemmin kertonut muutaman kerran.

damfin kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 3:00 pm Minä väitin että sinun esittämäsi 1000 miljardia euroa ei ole putkien räjäyttämisestä johtuvia, sen jälkeen annoin oman arvioni jonka myös rehellisesti kerroin olevan oma arvioni.
Sinä et sitten tuota väitettäsi 1000 miljardista kykene todistamaan muulla kuin että "olen tuohon lukuun törmännyt mutta enää en sitä löydä" kommentillasi, eli kyllä se väittelyn häviäjä katsoo sinua peilistä jos peiliin osaat katsoa.

Olisi tosiaan suotavaa että lopettaisit keskustelun tuosta aiheesta tähän.

Tuo on iso kysymys – mitään tarkkaa euromääräistä summaa ei voida tietää, koska se riippuu energian hinnoista, teknologian kehityksestä, sodan ja geopoliittisen tilanteen kulusta. Mutta voidaan hahmottaa suurusluokka-arvioita.

1. Suorat kustannukset (2022–2025)

Nord Streamin sabotaasi itsessään maksoi menetettyinä investointeina n. 10–15 mrd € (putkien arvo + rakennus- ja vakuutuskustannukset).

Energiahintojen nousu ja inflaatio: EU:n taloudelle arviolta 500–800 mrd € ylimääräisiä kustannuksia parin vuoden aikana (laskettu mm. kotitalouksien energialaskujen nousuna ja yritysten kustannuksina).


2. Keskipitkän aikavälin kustannukset (2025–2040)

LNG-infrastruktuurin rakentaminen, varmuusvarastot, uusiutuvat: arviolta 300–500 mrd €.

Teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen ja mahdolliset työpaikkamenetykset: vaikeammin laskettavissa, mutta vaikutus voi olla satoja miljardeja.

Kuluttajille korkeammat energialaskut: jopa 20–40 mrd € vuodessa, eli 15 vuodessa yli 300–600 mrd €.


3. Pitkän aikavälin kustannukset (2040–2060)

Jos energiajärjestelmä onnistuu siirtymään edullisiin uusiutuviin, kustannukset vähenevät.

Mutta jos riippuvuus LNG:stä ja kalliista tuonnista jatkuu, kumulatiiviset lisäkustannukset voivat olla vielä 200–400 mrd €.



---

Kokonaislasku (2022–2060)

Suurusluokaltaan sabotaasin ja sen seurausten kustannukset Euroopalle voivat nousta:

Optimistinen skenaario: n. 1 biljoona € (1000 mrd)

Realistinen skenaario: n. 1,5–2 biljoonaa €

Pessimistinen skenaario: yli 3 biljoonaa €, jos kilpailukyky menetetään ja energiakriisi jää pitkäaikaiseksi.


Toisin sanoen: vaikutus lasketaan biljoonissa euroissa vuosikymmenten aikana, mikä tekee siitä yhden Euroopan taloushistorian suurimmista shokeista.

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 4:44 pm Kustannuksia syntyy edelleen, joten 1000 miljardia ole mikään mahdottomuus tämän kokoluokan sabotaasissa, jonka aiheutti Ukraina.

Päksi kirjoitti: Ma Elo 25, 2025 5:42 pm Tuo on taas tuota ympäripyöreää liibalaabaa. Damfin ja Kiinnostunut5 - pelistä pois. Ugh!