Kun unelma loppuu voi realismi alkaa vaikka helppoa sen myöntäminen ei ole varmaan ollut....omasta naiviudesta kun on vaikea puhua.
Tässä ote tämän päivän Hesarin uutisvirrasta.
Helsinkiläinen vasemmistopoliitikko sanoo ”hyssyttelleensä” maahanmuuton ongelmia – Keskustelun vaikeus tunnistetaan laajasti
Helsinkiläispoliitikko Sami Kuusela (sd) julkaisi sosiaalisessa mediassa pitkän pohdinnan katujengeistä ja omasta suhtautumisestaan maahanmuuton ongelmiin. Keskustelun vaikeus tunnistetaan myös kilpailevissa puolueissa.
ON tosi hyvä, että vihdoin puhutaan suoraan, että katujengien jäsenet ovat suurimmalta osin ulkomaalaistaustaisia.
Näin kirjoittaa helsinkiläispoliitikko Sami Kuusela (sd) X-viestipalvelussa torstaina aamupäivällä. Kuusela analysoi katujengi-ilmiötä sekä tapoja ratkaista se. Sen lisäksi hän ruoskii hieman itseään liiasta sinisilmäisyydestä.
”Syyllistyin hyssyttelyyn.”
Kuusela kertoo esimerkiksi itsekin osallistuneensa vuonna 2015 järjestettyyn, monikulttuurisuutta puolustaneensa Meillä on unelma -mielenosoitukseen. Hän korostaa, että ei kadu osallistumistaan.
”Se oli upea tapahtuma ja uskoimme asiaan”, Kuusela toteaa. Sitten tulee ”mutta”.
Kuuselan mukaan vihreiden ja vasemmistopuolueiden keskuudessa on ollut vaikea puhua siitä, että vuoden 2015–2016 aikana Suomeen tuli myös ”seikkailijoita”, joilla ei ollut puhtaat paperit.
Ruotsissa keskustelua siitä, onko maahanmuuton lieveilmiöihin suhtauduttu liian vähättelevästi, on käyty jo aiemmin.NYT kahdeksan vuotta myöhemmin kaikki puolueet eivät vieläkään Kuuselan mukaan puhu suoraan siitä, että katujengit ovat vahvasti maahanmuuttoon liittyvä ilmiö.
Viimeaikainen uutisointi katujengi-ilmiön ja rikollisuuden kasvusta on Kuuselan mukaan johtanut hänen heräämiseensä. Ulkomaalaistaustaiset nuoret korostuvat katujengeissä.
”Nyt pitäisi puhua suoraan myös etnisyyden merkityksestä katurikollisuuden kohdalla”, Kuusela sanoo.
Eikö tämä kuulosta siltä, mitä perussuomalaiset ovat puhuneet jo pitkään?
”Olen pettynyt perussuomalaisten johtoon ja sen muukalaisvihaan, eikä heidän voi antaa hallita kriittistä maahanmuuttokeskustelua”, Kuusela sanoo.
X-JULKAISUSSAAN Kuusela listaa keinoja, joiden uskoo vähentävän jengiytymisriskiä.
Sellaisena hän pitää muun muassa panostuksia kotouttamiseen sekä segregaation ehkäisyyn.
Kuusela itse on kaupunkiympäristölautakunnan jäsen, ja nimeää Helsingistä monta onnistunutta esimerkkiä asuinalueista, joilla sosiaalista eriytymistä ei esiinny.
”Jätkäsaaren ja Kalasataman kaltaiset uuden asuinalueet ovat sellaisia, joissa on paljon tuettua asumista. Tärkeää on saada köyhempiä rikkaiden alueille ja vastaavasti arvoasuntoja esimerkiksi Meri-Rastilaan”, Kuusela sanoo.
VIHREIDEN poliitikko ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Osmo Soininvaara tunnistaa Kuuselan kuvaileman vaikeuden puhua katujengeistä.
”Tämä aihe [maahanmuutto] on niin tulehtunut, että siitä on ollut mahdotonta käyttää analyyttisia puheenvuoroja. Keskusteluun ei ole mahtunut mitään harmaan sävyjä”, hän sanoo.
Erityisesti Soininvaara syyttää tilanteesta perussuomalaisia, jotka ovat ”niitanneet katujengit niin tiukasti rasismiin”, että ilmiöstä on ollut vaikea puhua ilman, että itse leimautuu rasistiksi.
Soininvaaran mukaan poliitikot ovat voineet puhua katujengeistä keskenään, mutta kaikille on ollut vaikeaa käsitellä niitä julkisesti. Itse Soininvaara ei koe hyssytelleensä aihetta, sillä hän on käsitellyt maahanmuuttoa säännöllisesti blogissaan vuosia.
PAKOLAISJÄRJESTELMÄN tulevaisuus näyttää Soininvaaran mielestä synkeältä Afrikan väestöräjähdyksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Hän ennustaa, että pakolaisten määrä tulee lisääntymään dramaattisesti.
Soininvaara toivoisi, että tässä tilanteessa Suomi nostaisi kiintiöpakolaisten määrää, jotta hädänalaisimmat pääsisivät Suomeen.
Yhtenä ratkaisuna kotoutumisen pulmiin hän ehdottaa, että kodinhoidon tukea ei maksettaisi perheisiin, joissa kielenä ei ole suomi tai ruotsi. Se kannustaisi maahanmuuttajataustaisia perheitä laittamaan lapset päiväkotiin, jolloin lapset oppisivat esimerkiksi suomen kielen varhain.
VASEMMISTOLIITON Veronika Honkasalo kokee, että katujengeistä on vaikeaa keskustella, sillä maahanmuutosta on tullut ase, jolla perussuomalaiset ajavat ”rasistista propagandaansa”.
”Keskustelua on ollut turhauttavaa käydä. Ensin pitää aina poikkeuksellisen selvästi alleviivata, että tuomitsee väkivallan, vaikka se on tietenkin itsestäänselvyys. Sitten vasta voi puhua itse aiheesta. Rasistinen retoriikka on niin hirveän voimakasta.”
Honkasalo ei ole mielestään hyssytellyt keskustellessa katujengeistä, mutta myöntää, että välillä puhuminen on ollut pelottavaa.
Esimerkiksi viime syksynä, kun aiheesta keskusteltiin eduskunnassa, Honkasalo odotti tietoisesti viikkoja ennen kuin otti asiaan kantaa.
”Tutkimuspohjaista näkökulmaa on pelottavaa tuoda esille, koska rasistien joukkolynkkaus on niin suurta. Monet tutkijakollegani ymmärrettävästi pelkäävät puhua asiasta, mutta minun pitää poliitikkona uskaltaa.”
Honkasalon mukaan ratkaisu katujengikysymykseen ei ainakaan ole tukien ja palveluiden leikkaaminen, sillä ihmisten pitäisi saada elää turvallisesti ja niin, että he kokevat olevansa osaa tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa.
Hän kuvaa katujengi-ilmiötä ja nuorisorikollisuutta niin monitahoiseksi ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä koskevaksi, että ratkaisukeinojakin on oltava monia.
Yhtenä konkreettisena asiana hän nostaa esiin Helsingin poliisin mallin, jossa tietty tutkintaryhmä tutkii alle 18-vuotiaiden rikokset yhteistyössä estävän toiminnan kanssa. Honkasalo toivoo mallin leviävän valtakunnalliseksi käytännöksi.
KOKOOMUKSEN Otto Meren mielestä keskustelua katujengeistä ei ole hyssytelty, mutta asian vakavuuteen on herätty laajasti myös vasemmistopuolueissa vasta Ruotsin kiristyneen tilanteen myötä.
Keskusteluilmapiiriä hän pitää kuitenkin tulehtuneena, sillä ihmiset ovat vahvasti hautautuneita poteroihinsa.
Esimerkkeinä Meri mainitsee Refugees welcome -mielenosoitukset ja perussuomalaisten kirjoitukset, joista on tullut tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
”Näillä ulostuloilla ja toimilla on käyty poliittista valtakamppailua ja haluttu kiillottaa omaa kuvaa. Tässä ei ole pyrittykään oikeaan keskusteluun. On jakauduttu vahvasti siihen, että on joko suvakki tai rasisti.”
Meri ei ajattele joutuneensa itse hyssyttelemään vaan kokee päin vastoin saaneensa viestinsä hyvin kuuluville.
Maahanmuuton kanssa on tehty suurin virhe Meren mukaan siinä, että maassa laittomasti oleskelevien asemaa on hämärretty edellisen hallituksen kaudella.
Jos ihminen oleskelee Suomessa jo valmiiksi laittomasti, hän on otollista maaperää rikollisjengeille, Meri perustelee.
Hän toivoo, että laittomasti maassa oleskelevia poistettaisiin maasta nykyistä tehokkaammin.
:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009902711.html