MURHA.INFO

UusiPrometeus kirjoitti: La Joulu 19, 2020 12:21 am

Harmaasusi kirjoitti: Pe Joulu 18, 2020 11:26 pm

UusiPrometeus kirjoitti: Pe Joulu 18, 2020 10:35 pm Tosiaan, miksi puhutaan niin paljon siitä miten heikompia voidaan suojella pahalta, ikään kuin tällainen pahuus olisi jotenkin vakio. Voitaisiin ennemmin miettiä mikä saa kolme nuorta miestä noin päästään sekaisin.

- empatiattoman käytöksen ihannointi
- Kavereina muita samanlaisia mulkkuja
- Opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset mahdollistaneet ja rohkaisseet häiriökäytöstä

Keskittyisin näihin.
Puuttuminen on tehty äärimmäisen vaikeaksi.
Hyvin varhain jo näkee, ketkä koululuokasta kantavat mitäkin roolia. Tosin ikävä kyllä liian usein opettajat ja muu koulun henkilökunta eivät näe. Kiusatun ajatellaan tavalla tai toisella olevan itse syyllinen siihen että häntä kiusataan. Kiusaamista ei nähdä eikä sen rakennetta ymmärretä, joten sen annetaan jatkua. Siihen vaan kerta kaikkiaan ei puututa tarpeeksi ja piste. Miksi? Koska empatiakyvyttömyys ja pelko vastuun ottamisesta ja siitä, että on itse jotenkin erilainen tuodessaan esiin sellaista, mitä muut eivät näe.
Näin tämä sitten kertautuu aina vaan, sukupolvesta toiseen.

Miksi - koska aikuiset itsekin ovat kiusaajia ja näyttävät esimerkkiä inhottavaan käytökseen tälläkin palstalla. Avainsana onkin vastuu. Vastuunotto omasta käytöksestä on nykyään täysin aliarvostettu arvo. Anonyymi ympäristö mahdollistaa törkeimmän mahdollisimman öyhöttämisen, ja siitä otetaan ihan kaikki irti. Ja nuoret käytännössä elävät sosiaalisessa mediassa, joka on täysi paskakaivo ja ihmisten huonoimpien käytösmallien kollaasi. Tottakai he kasvattavat itsestään täysiä hirviöitä, aikuisten mallin mukaan.

Kyllä olisi ihan perus käytöstavoille ja inhimilliselle toiminnalle kysyntää joka porukassa.

Vastuun ja vapauden tasapaino kasvatuksessa, koulutuksessa, ja ylipäätään koko kulttuurissamme on arvona täysin väheksytty - kaikki haluavat vapauden sanoa ja tehdä mitä vain, ja myöntää vapauden myös muille tehdä mitä vain, mutta eivät ole valmiita kantamaan vastuuta tai vaatimaan sitä muilta. Tämä on perimmäisin ongelma kaikessa mikä nykyajassamme on pielessä.

Lapsilla on nykyään valtavat vapaudet olla ja mennä, ja vanhemmat, aikuiset, opettajat ja viranomaiset myöntävät sen heille kernaasti. Mutta ovatko lapset kykeneviä kantamaan vastuun omasta kehityksestään samassa suhteessa? Sanon että eivät, ja siksi vapautta on rajoitettava.

Kouluille eli opettajille on suotava suuremmat valtuudet puuttua ja rankaista, ja oikeaoppinen rankaisemisen taide tulee sisällyttää osaksi opettajien koulutusta. Palkkoja on nostettava, koska vastuu maksaa aina. Sama varhaiskasvatuksessa.

Jos oikeasti haluamme että jotkut kasvattavat lapsistamme ihmisiä eivätkä vain siedä 9t päivässä sitä että lapsemme kasvattavat itsestään ja toisistaan hirviöitä heidän silmiensä alla, meidän pitää huolehtia siitä että rankaisu- ja vastuuttamismenetelmät ovat oikeat, ja että palkkaus houkuttelee ammattiin vastuunkantoon kykeneviä, kunnianhimoisia ihmisiä. Lisäksi työympäristön on oltava houkutteleva - jättimäiset peruskoulut ovat ympäristönä todella stressaavia lapsille ja aikuisille.

Varhaiskasvatuksella ja kouluilla saataisiin tasapainotettua väkivaltaa ja syrjintää suosivia vaikutteita, joita saadaan somesta ja kotoa.


Ja niin Lily O., äidin ja isän syli on se tärkein paikka, minne jokaisen tulisi päästä, ja jossa jokaiselle selviää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Äidin ja isän sylissä maailma perustuu lohtuun, läheisyyteen, empatiaan, ja on yksinkertainen ja hyvä. Niin monella ei siellä syleissä ole paikkaa.

Murhattu poika ei sinne syliin pääse enää ikinä.

Teinien väkivallanteot nousivat otsikoihin – professori näkee taustalla huolestuttavan trendin: ”Tarvitaan rajoja ja ohjausta”
Tänään klo 7:02
Helsingissä on tapahtunut kuluvana vuonna useampi henkirikos tai henkirikoksen yritys, joista epäillään alaikäistä

Helsingin Koskelassa tapahtunut 16-vuotiaan epäilty murha on järkyttänyt ihmisiä syvästi.
Vakava tapaus on herättänyt myös runsaasti keskustelua nuorten tekemästä väkivallasta ja henkirikoksista.
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professorin mukaan huolenpidon ja ohjauksen puute ajaa nuoria väkivaltaisiin tekoihin.



Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professorin Riittakerttu Kaltialan mukaan nuorten tekemä väkivalta ja rikokset kertovat riittämättömästä valvonnasta ja huolenpidosta yhteiskunnassa.

Kaltiala pitää huolestuttavana sitä, että Suomessa on ajateltu, että nuoret tarvitsisivat enemmän oikeuksia.

– Yhteiskunnassa on jo pitkään ollut useita trendejä, joiden seurauksena nuoret saavat vapauksia ja oikeuksia ilman velvollisuuksia, ohjausta ja huolenpitoa. Osa nuorista ei siinä tilanteessa osaakaan itse ohjata omaa kehitystään sosiaaliseen ja sopeutuneeseen suuntaan, Kaltiala kertoo.

Esimerkiksi Kaltiala ottaa sen, että Suomessa on tehty pitkällä aikavälillä runsaasti sen suuntaisia linjauksia ja säädöksiä, että vanhempien ei tule liikaa puuttua lastensa elämään. Yhä nuorempien oikeudeksi katsotaan itsemääräämisoikeus ja oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen vanhemmille.

Kaltialan lisäksi yhteiskunnalliseen keskusteluun on osallistunut myös moni muu viranomainen. Kaltiala vastaa Iltalehden kysymyksiin sähköpostitse.

Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jonna Turunen kirjoitti blogikirjoituksessaan perjantaina, että murhaepäilyllä on yhteiskunnallinen merkitys. Sen lisäksi, että kyseessä on äärimmäisen vakava rikosepäily ja suuri tragedia läheisille.

Lisäksi sisäministeri Maria Ohisalo kertoi Helsingin Sanomille, että perjantaina esiin tulleet uudet tiedot epäillystä murhasta kertovat huonovointisuuden kasautumisesta.

Alaikäisten henkirikoksia paljon

Väkivaltaisen käytöksen taustalla voi olla monia eri syitä.

Kaltialan mukaan nuoren polku vakavaan väkivallan tekoon on pitkä ja koostuu yksilöllisistä riskitekijöistä, kuten temperamentista, traumaattisista tapahtumista, mutta myös tilannesidonnaisista tekijöistä, kuten päihteistä ja tyhmyyden tiivistymisestä kaveriporukassa.

Helsingissä on tapahtunut kuluvana vuonna useampi henkirikos tai henkirikoksen yritys, joista epäillään alaikäistä. Osaan tapauksista liittyy poliisin mukaan useampi kuin yksi epäilty.

Ensimmäinen epäilty tapon yritys oli helmikuun lopussa Helsingin Sörnäisissä. Tapauksessa kahta poikaa epäillään kolmannen pojan tapon yrityksestä.

Toinen epäilty tapon yritys oli toukokuussa Pitäjänmäessä lenkkipolulla, jossa 17-vuotias nainen alkoi lyödä itselleen tuntematonta 67-vuotiasta vastaantulijaa mattoveitsellä pään alueelle.

Lokakuun lopussa Helsingin käräjäoikeus vangitsi 15-vuotiaan tytön todennäköisin syin epäiltynä poliisimieheen kohdistuneesta murhan yrityksestä Helsingin keskustassa.

Lokakuun lopussa Helsingin Vallilassa tapahtui henkirikos, jossa epäillyt ovat alaikäisiä. Teosta epäillään kolmea poikaa, jotka ovat 16- ja 14-vuotiaita.

Kaltiala myöntää, että tänä vuonna on tapahtunut poikkeuksellisen paljon vakavia väkivaltarikoksia, joista epäilty on alaikäinen.

– Vaikea silti sanoa, edustaako tämä jonkin trendin alkua vai jääkö piikiksi, toivottavasti jää.
Nuorisopsykiatrian professorin mukaan nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä.Nuorisopsykiatrian professorin mukaan nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä.
Nuorisopsykiatrian professorin mukaan nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä. Pasi Liesimaa
Nuoren vastuu hämärtyy

Eivätkö nuoret sitten ymmärrä tekojensa seurauksia ja siksi ajautuvat väkivaltaisiin tekoihin ja jopa rikoksiin?

– Nuori kykenee kyllä älyllisen kehityksensä puolesta ymmärtämään, mitä seuraamuksia väkivallalla on ja erottamaan oikean ja väärän. Tunnehallinta ja käyttäytymisen kontrolli eivät kuitenkaan riipu pelkästään älyllisestä ymmärryksestä, Kaltiala sanoo.

Nuoret siis ymmärtävät riskejä ja vaaroja teoriassa, mutta tilanteen ollessa niin sanotusti päällä nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä.

– Joukossa tyhmyys myös tiivistyy ja tehdään suurempia typeryyksiä kuin yksin. Siksi nuoret tekevät rikoksia yleensä porukassa. Kun monta on tekemässä, vastuu ei ikään kuin tunnu olevan itsellä. Eli ikätoverien hyväksyntä vetää jatkamaan toimintaa ja vastuukokemuksen hämärtyminen ei hillitse, Kaltiala kertoo.
Ohjausta ja rajoja

Varhainen puuttuminen on Kaltialan mukaan ensisijaisen tärkeä keino ehkäistä nuorten tekemää väkivaltaa.

– Nuori tarvitsee riittävästi tukea, arjessa huolenpitoa, ohjausta ja rajoja antavaa vanhemmuutta.

Myös poliisiylitarkastaja Turunen vaati blogikirjoituksessaan, että lapsia ja nuoria pitää tukea ennalta ehkäisevästi.

– Kuitenkaan kaikkea ei voida pehmein keinoin estää, vaan tarvitaan paljon tehokkaampia otteita, ihan kaikilta viranomaisilta, joka käänteessä, Turunen kirjoitti.

Samoilla linjoilla on myös Kaltiala, joka painottaa kodin ja viranomaisten mutkatonta yhteistyötä.

– Sosiaalisen kehityksen haasteet tulee huomata varhain, ja niihin tarjota asianmukaista tukea. Jos vanhempien voimavarat eivät tahdo riittää lapsen kanssa, tarvitaan pitkäaikaista vanhemmuuden tukea. Jos perhetilanne tuottaa traumaattisia kokemuksia, tarvitaan lastensuojelun toimenpiteitä.

Aave Valo kirjoitti: Ma Joulu 21, 2020 1:39 pm Miksei viranomaisten toimesta ei puhuta siitä, että osa nuorista on vaan kaiken läheisyyden, huolenpidon ja rajojen tuolla puolen. On paljon täysin holtittomia nuoria jotka eheytyy ainoastaan Gulagilla uraania louhimalla.