Eemeli Saros puolusti oikeudessa Valkeakosken murhaajaa – "Se ei tarkoita, että hyväksyisin tai edes ymmärtäisin tekoja"
Hämeenlinnassa lapsuutensa asuneen Eemeli Saroksen perheen kirjahyllystä löytyi kattava valikoima John Grishamin ja Michael Connellyn rikoskirjoja. Niitä lukiessa Sarosta alkoi ensimmäisen kerran kiinnostaa rikosasianajajan työ.
Tuo pohdinta konkretisoitui ammatinvalinnaksi, kun Saros lukioikäisenä päätti hakea opiskelemaan oikeustieteitä. Paikka aukesi Turun yliopistosta.
Hän luettelee asioita, joita on muun muassa urallaan hoitanut: henkirikoksia, huumausainerikoksia, seksuaalirikoksia, väkivaltarikoksia ja talousrikoksia.
– Kun se kipinä rikospuolelta oli lähtenyt, niin en oikein missään vaiheessa edes miettinyt muita vaihtoehtoja. Vanhemmat yrittivät ehdottaa jotain liikejuristin uraa kevyempänä vaihtoehtona, mutta en osaa viisaampia kuunnella, joten tässä ollaan.
Saros valmistui yliopistosta vuonna 2017, jonka jälkeen hän työskenteli kahdessa hämeenlinnalaisessa asianajotoimistossa, Romossa ja Arguendossa, kunnes siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Asianajotoimisto Turunen & Co:hon.
Viime kuukausina Saros on työskennellyt valkeakoskelaisen tytön murhasta ja törkeästä raiskauksesta tuomitun asianajajana.
Kesällä Tampereen poliisiasemalta soitettiin Sarokselle, että asiakas oli pyytänyt häntä edustajakseen. Suostumista ei juuri tarvinnut harkita.
– Olen tehnyt itselleni selväksi, että lähtökohtaisesti ei ole sellaista rikosta, jota en lähde hoitamaan. Jos ihminen, syytetään häntä miten järkyttävästä teosta tahansa, on valmis heittämään tulevaisuutensa minun käteeni, niin en ala häntä epäillystä teosta tuomitsemaan.
Saros on avustanut samaa asiakasta jo aiemmin, minkä takia hän arvelee tämän pyytäneen häntä. Saros ei kommentoi, mistä aiemmassa toimeksiannossa oli kyse.
Rikosasianajaja Eemeli Saros
Valkeakosken tapaus on saanut enemmän mediahuomiota kuin mikään aiempi tapaus hänen urallaan. Suomalaisia järkyttänyt tapahtuma on aiheuttanut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua, josta myös Saros on saanut osansa.
Saros huomauttaa, että harvoin lääkäriäkään kyseenalaistetaan siitä, että hän hoitaa kauheaan rikokseen syyllistynyttä henkilöä.
– Ilmeisesti jossain keskustelussa on sanottu, että minun lapselleni pitäisi nyt tehdä jotain. Siinä menee oman ymmärrykseni raja. Ammatinvalintani saattaa riittää jollekin tuomitsemaan minut ihmisenä, mutta tällaisen kommentin tapauksessa on ihan turhaa väittää, että siellä oltaisiin osoittamassa rikoksen uhrille myötätuntoa.
Tuomittu valitti käräjäoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen. Asiasta kertoi joulukuussa Ilta-Sanomat. Valituksessa vaaditaan poikkeuksellisesti tuomion kumoamista ja asian palauttamista takaisin Pirkanmaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Puolustuksen mukaan käräjäoikeus olisi ratkaissut asian ennakkoasenteellisesti.
Sarosksella on käynnissä samanaikaisesti jopa satoja tapauksia. Kuukaudessa istuntoja kertyy arviolta 20–40.
– Työ ei ole sellaista kuin jenkkileffoissa, että yhtä toimeksiantoa hoidetaan monta kuukautta.
Kuukaudessa laskutettavia työtunteja on tänä vuonna kertynyt keskimäärin noin 250.
Päätyönsä ohella Saros toimii nyt toista kautta Jääkiekkoliiton kurinpitolautakunnan johtajana. Tehtävässä yhdistyvät oma ammatti ja toinen intohimo, urheilu.
Kurinpitolautakunnassa käsitellään kurinpitoasioita Jääkiekkoliiton alaisuudessa toimivista sarjoista, Mestiksestä ja naisten Auroraliigasta nuorimpiin junioreihin asti.
– Vuodessa pelataan liiton alaisuudessa tuhansia otteluita, ja meille tulee epäilyjä noin 100–200, joista kaikissa ei päädytä rangaistukseen. Puhutaan siis promilleista otteluja, joissa näin käy.
Saroksen veli Juuse pelaa jääkiekkoa NHL:ssa. Hän solmi joukkueensa Nashville Predatorsin kanssa kesällä kahdeksan vuoden jatkosopimuksen, jonka arvo on lähes kahdeksan miljoonaa euroa kaudessa. Veljeään Eemeli Saros ei ole koskaan lähtenyt neuvomaan lakiasioissa.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8153839