Skloddi kirjoitti: Ma Tammi 16, 2023 10:38 pm
Kiinnostava väitöskirja vuodelta 2010 sattui googlella eteen. Timo Kerttula:
VARTIJAT JA JÄRJESTYKSENVALVOJAT JULKISEN VALLAN KÄYTTÄJINÄ
Olen tuota nyt lueskellut. Laki on tuossa osittain vanhentunutta, mutta toimintaperiaatteet lienevät hyvinkin samat nykyäänkin. Tämä kirjoittaja on siis ex-vartija, myöhemmin toiminut valtionhallinnossa. Luonnollisesti hänen sanansa ei ole laki, mutta valistunut mielipide kuitenkin.
Ostoskeskuksessa työskentelevät vartijat olivat kertomuksensa mukaan puuttuneet tilanteeseen, jossa avoimen ostoskeskuksen keskusaukiolla ollut C oli häirinnyt ja pyytänyt ihmisiltä aggressiivisesti tupakkaa. Vartijoiden kertomuksen mukaan C oli riehunut ja uhkaillut sekä käynyt vartija B:hen käsiksi. C kiisti tämän. Käräjäoikeus katsoi asiassa näytetyksi, että C ei ollut aiheuttanut häiriötä eikä uhkaillut ja tuomitsi vartija B:n rangaistukseen. Vartija A:han kohdistuneen syytteen käräjäoikeus hylkäsi.
Hovioikeus, jossa B vaati häneen kohdistuneen syytteen hylkäämistä, arvioi tilanteen toisin kuin käräjäoikeus. Se piti uskottavana vartijoiden kertomuksia C:n aggressiivisesta käyttäytymisestä. Hovioikeus katsoi, että vartijoilla oli ollut oikeus kaataa C maahan, kun tämä ei ollut vapaaehtoisesti poistunut paikalta.
-> Häiriökäyttäytymisen rajat ovat häilyvät ja riippuvat tulkitsijasta, mutta ilmeistä on, että nimenomaan väkivaltaisuus on se asia joka oikeuttaa kiinnioton. (C riehui ja väitetysti kävi kiinni vartijaan.)
Hovioikeus katsoi, että vartijalla (A) olisi sinänsä ollut oikeus poistaa nuoret (B) lastauslaiturilta. Nuorilla ei olisi lukuisten kieltokylttien vuoksi ollut oikeutta oleskella alueella. Sen sijaan B:llä ei ollut velvollisuutta esittää henkilötietojaan A:lle. A:lla ei myöskään ollut kiinniotto-oikeutta, koska hän ei ollut tavannut B:tä olosuhteissa, joista olisi voinut päätellä tämän syyllistyneen vahingonteko- tai mihinkään muuhunkaan rikokseen. Pelkästään ”den omständigheten att de olovligen befunnit sig på bevakningsområdet kan inte ensam för sig ge upphov till en dylik brottsmisstanke”. Hovioikeus tuomitsi vartija A:n rangaistukseen pahoinpitelystä, mutta katsoi B:n toimineen hätävarjelutilanteessa.
-> Vaikka poistaminen on oikeutettua, kiinniotto ei välttämättä. Mielivaltaisen kiinnioton vastustaminen on lainmukaista. Vastustaminen itsessään ei muuta kiinniottoa lailliseksi.
Niinpä sekä aktiivinen että passiivinen vastarinta oikeuttavat mielestäni voimakeinojen käyttöön, mikäli niiden edellytykset muutoin täyttyvät. Vaikka fyysiseen koskemattomuuteen liittyvät uhkaukset katsottaisiinkin vastarinnaksi, voimakeinojen käyttöedellytysten täyttymisen suhteen on mielestäni merkitystä ennen kaikkea sillä, estävätkö uhkaukset toimenpiteen suorittajaa pääsemästä päämääräänsä. Lieneekin syytä katsoa, että fyysiseen koskemattomuuteen liittyvää uhkausta on pidettävä vastarintana vain silloin, jos kysymykseen on vastattava myöntävästi. Jos esimerkiksi kiinniotettava henkilö tyytyy muutoin odottamaan poliisille luovuttamistaan passiivisena, mutta uhkaa sanallisesti tämän fyysistä koskemattomuutta myöhemmin tapahtuvalla väkivallalla, voimakeinojen käyttöön kiinniottamisen toteuttamiseksi ei ole tarvetta. Uhkaus ei näet tällöin estä toimenpiteen suorittajaa pääsemästä päämääräänsä.
-> Voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet, pitäisi käyttää vain kun siihen on tarvetta. Siis jos henkilön toiminta tai pelkkä läsnäolo ei anna edellytyksiä väkivaltaiselle kiinniotolle, pitäisi odottaa poliisia ihan rauhassa kulkematta lattian kautta. Uskoisin, että se käy että otetaan kiinni ja viedään pois jos pelkkä läsnäolo aiheuttaa vaaraa (esim. estää pelastushenkilökunnan liikkumisen sulkemalla kulkureitin.) Sitä voidaan miettiä, että miten esim. ostoskeskus ympäristönä vaikuttaa tilanteen kokonaisarvioon.
Oletetaan että Omenan toimintaketju on ollut: pyyntö poistua -> kieltäytyminen -> käsky poistua -> kieltäytyminen -> talutus poistamiseksi -> kieltäytyminen, estely -> kiinniotto.
Täällä on zekomato kertonut kuinka tietää tapahtumien todellisen laidan. Se että onko näin todellisuudessa on tietysti eri asia, mutta oletetaan näin.
Hän myös kommentoi:
Jos ei ymmärrä eroa kohdistetun aggressiivisen käytöksen, eli pahoinpitelyn tai sen yrityksen, ja toimenpiteen fyysisen vastustelun välillä ja puhuu vielä vartijoista virkamiehinä, niin ei kannata vaivata päätään näillä asioilla, vaan jättää ne viisaammille.
Ymmärtäisin tästä sen, että zekomadon käsitys on että tilanteessa siirryttiin voimankäyttöön fyysisen vastustelun takia. Ja toisaalta siis hän myöntää että väkivaltaista käytöstä ei tapaukseen liittynyt. Väkivallattomuus täsmää Poliisin lausuntoon tilanteesta.
Nyt sitten mielenkiinnolla odotan selitystä sille, miksi päädyttiin lattialle painimaan. Oletan, että stevareiden oma perustelu löytyy siitä, että he eivät saaneet uhria poistettua ja sen takia ottivat hänet kiinni. Ei liene realistista sanoa, että stevarit edistivät naisen poistumista pakottamalla hänet lattialle ja estämällä poistumisen, eli poistamisesta oltiin siirrytty faktuaalisesti kiinniottoon. Vaikka perustelu poistamiselle olisikin, kiinnioton ehdot eivät välttämättä täyttyneet, mutta oletetaanpa nyt että ne täyttyivät. Teoriassa maahan pakottamisessa on kyse siitä, että kohde tehdään vaarattomaksi. Vaaraa ei kenenkään mukaan ollut. Mikä siis oli tuon kaiken videolla nähdyn tarkoitus? Vaikka nainen olisi uhkaillut stevareita, se ei välttämättä ollut syy alkaa väkivaltaiseksi. Jos nainen nyt oli ehdottomasti saatava pois paikalta, mutta hän asiaa väkivallattomasti vastusti, eikä lievä voimankäyttö tuottanut tulosta, on ilmeistä on että poliisin odottaminen kaikessa rauhassa oli oikea ratkaisu. Mutta jos nainen väitetysti syyllistyi
väkivaltaan tai muuten käyttäytyi aggressiivisesti niin se varmasti vaikuttaa tuohon tilanteen kokonaisarvioon. On myös mahdollista, että oikeudessa maahan kaatamista ei pidetä kovana voimankäyttönä, jolloin kynnys siihen ryhtymiseen on matala. Joka tapauksessa maahan kaatamisen pitäisi olla jotenkin tarkoituksenmukaista.
Sitä että nainen pidettiin maassa kuolemaan asti ei varmaan kukaan voi eikä pysty perustelemaan.
Myönnän että tämä kaikki oli tietyllä tavalla toistoa samasta asiasta mitä olen jo aiemmin sanonut, mutta näkisin että nyt tämä asia oli eri tavalla kehystettynä.
.
