Re: USA:n presidentinvaalit, politiikka, Donald Trump
Lähetetty: La Tammi 02, 2021 2:15 pm
Hieno Sampo Vaarakallion artikkeli Trumpista ja demokratian haavoittuvuudesta USA:ssa. "Ellei republikaaninen puolue muutu, siitä voi tulla Euroopan mallin mukainen äärioikeistolainen puolue."
https://yle.fi/uutiset/3-11684769
Vaalivuosi paljasti demokratian haavoittuvuuden Yhdysvalloissa – "Tiedä vaikka Trump vielä perustaisi varjohallituksen"
Kolme arvostettua yhdysvaltalaistutkijaa kertoo, miten Trump voi yhä vaikuttaa Yhdysvaltojen poliittiseen tulevaisuuteen.
Demokratia
2.1.2021 7:05
Sampo Vaarakallio
Jos vaalituloksen kyseenalaistamisesta olisi olemassa oppikirja, sen ohjeet kuuluisivat suunnilleen näin:
1. Mieti hyvissä ajoin, millä perusteella vaalitulosta voisi epäillä ja ala kylvää tätä epäluuloa vaaliprosessia kohtaan jo kampanjan aikana.
2. Pidä huolta, että lähimmät kannattajasi omaksuvat ajatuksesi ja levittävät sitä.
3. Kiistä vaalivoittajan valta.
4. Takerru viimeiseen asti omaan valtaasi ja käytä sitä hyväksesi seuraajan vallan murentamisessa.
Donald Trump on noudattanut tätä strategiaa. Sen avulla hän onnistui langettamaan demokraattisen prosessin ylle epäluulon maassa, jota monissa muissa maissa on käytetty jopa demokratian mallina.
Perusteettomilla oikeusjutuilla ja pyynnöillä vaalitulosten kumoamisesta hän on varmistanut sen, että lähes kaksi kuukautta sitten ratkenneista vaaleista keskustellaan yhä.
Tämä vaikuttaa myös olleen hänen suunnitelmansa alusta lähtien. Trump ilmoitti jo kampanjan aikana, että hän hyväksyy vaalituloksen vain, jos voittaa vaalit. Voisiko tätä tulkita niin, että hän itse asiassa kävi sekä vaalikampanjaa että suunnitteli vallankaappausta? Ja mikä vaikutus Trumpin toimilla on päätöksentekoon poliittisissa elimissä tänä vuonna?
Tässä jutussa kansanvallan tilaa arvioi kolme arvostettua Yhdysvaltain poliittiseen historiaan perehtynyttä professoria. James T. Kloppenberg on Harvardin, Sean Wilentz Princetonin ja Manisha Sinha Connecticutin yliopistosta.
Kaikki, mitä Trump on tehnyt presidentiksi tultuaan, on ollut vaarallista kansanvallalle.
historioitsija James T. Kloppenberg
Kukaan heistä ei puhu "vallankaappausyrityksestä" kuvatessaan Donald Trumpin käyttämiä epäilyttäviä keinoja vallassa pysymiseksi. Kaikkien arvio Trumpin poikkeuksellisesta presidenttikaudesta ja sen hämmentävästä loppusuorasta on kyllä muutoin tyly.
– Kaikki, mitä Trump on tehnyt presidentiksi tultuaan, on ollut vaarallista kansanvallalle. Hän on vavisuttanut demokratian sääntöjä, historioitsija James T. Kloppenberg sanoo.
Hänen mukaansa Trump on toiminut toistuvasti perustuslain vastaisesti, eikä ole kunnioittanut presidentille asetettuja rajoja.
Trump sai reilusti yli 70 miljoonaa ääntä, ja osa kannattajista suhtautuu johtajaansa lähes hurmoksellisesti silloinkin kun liikutaan laillisuuden rajoilla.
Tämä tekee Yhdysvaltain tilanteesta arvaamattoman myös tänä vuonna.
"Käytännössä Trump sanoo Joe Bidenia rikolliseksi"
Trump puhuttelee ja ohjailee kannattajakuntaansa suoraan ohi republikaanisen puolueen. Siinä hän on muuttanut poliittisen pelikentän.
Republikaanien keskuudessa herättää jopa hämmennystä se, että Trumpin äänestäjät ovat uskollisempia hänelle kuin vaikka republikaanien kongressiedustajille.
Huuto äärikonservatiivisissa kaikukammioissa on tehonnut. Monmouthin yliopiston tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan jopa kolme neljästä Trumpin äänestäjästä uskoi marraskuun puolivälissä, että demokraattien Joe Biden voitti vaalit vilpillisesti.
Luku ei ole loppuvuoden aikana pienentynyt.
Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz näkee demokratian kannalta suurimmat vaarat siinä, että Trump yllyttää kannattajiaan epäilemään vaalien laillisuutta.
– Käytännössä Trump sanoo, että valittu presidentti on rikollinen. Hän väittää Joe Bidenin nousseen valtaan laittomasti, historioitsija Sean Wilentz sanoo.
Tätä väitettä Trump on toistanut käydessään puolueen vaalikampanjaa Georgian osavaltiossa käytävän, senaatin kokoonpanon ratkaisevan vaalin alla.
Vapaat ja reilut vaalit ovat demokratian peruspilari. Trump on tarkoitushakuisesti ja vailla todisteita tahrinut kuvan vaaleista, ja hänen ydinkannattajansa näkevät vain tuon kuvan.
Demokratian kannalta suurin vaara on siinä, että Trump yllyttää kannattajiaan epäilemään vaalien laillisuutta.
historioitsija Sean Wilentz
He ovat purematta nielleet etukäteisväitteet postiäänestyksen vilpillisyydestä ja Black Lives Matter -liikkeen luomasta väkivallan varjosta.
– Vaaleja ennen puhuttiin väkivallan ja järjestyshäiriöiden uhista sekä ongelmista äänestyksen teknisten asioiden kanssa. Mikään näistä uhista ei häirinnyt vaaleja, vaikka ne pidettiin keskellä koronapandemiaa, professori Sean Wilentz huomauttaa.
Katkerimmatkin häviäjät ovat lopulta myöntäneet tappionsa
Yhdysvaltain demokratian tulevaisuuden kannalta merkitystä on kahdella asialla.
Ensiksi sillä, että demokratian kulmakivinä pidetyt instituutiot ovat selvinneet epätavallisesta menosta ehjin nahoin.
Presidentti Donald Trumpin asemasota ei ole uuvuttanut oikeusvaltion rakenteita.
Osavaltioiden hallinnot eivät ole taipuneet uhkailujen edessä, eivätkä ääntenlaskennasta vastaavat byrokraatit painostuksen alla.
Yhtä olennaista kuitenkin on se, että vaalituloksen epäily on kylvetty jäytämään Trumpin kannattajien ajatuksiin. Epäily, vaikkakin perusteeton, rapauttaa Joe Bidenin hallinnon oikeutusta olla vallassa.
Professorit yrittävät löytää menneiden kuukausien omituiselle tapahtumasarjalle yhtymäkohtia Yhdysvaltain historiasta.
He muistuttavat, että katkeria häviäjiä on ollut ennenkin, mutta kiukku ei ole koskaan aiemmin purkautunut yhtä rajusti kuin Trumpin kohdalla.
Professori Sean Wilentz näkee republikaanisen presidentti Herbert Hooverin käytöksessä 1932 vaalien jälkeen hieman vastaavaa. Demokraattien Franklin D. Roosevelt voitti vaalit valtavalla äänten- ja valitsijamiesenemmistöllä.
Häviöstä kiukustunut Hoover kiersi vaalien jälkeen kampanjatilaisuuksissa ympäri Yhdysvaltoja. Kitkerän kritiikin kärki oli Rooseveltin lanseeraamassa New Deal -ohjelmassa.
– Hoover ei koskaan sanonut hävinneensä petoksella. Normaalissa demokratiassa haastetaan vastustaja, tappio hyväksytään ja ollaan lojaaleja vallan edessä, professori Sean Wilentz sanoo.
Perustaako Trump "varjohallituksen" Floridaan?
Lopulta Yhdysvaltain demokratian tulevaisuuden kannalta kaikkein merkittävin kysymys on se, miten lojaalius jatkossa määrittyy Donald Trumpin, hänen kannattajansa ja republikaanisen puolueen kolmiyhteydessä. Erityisesti puolueen linjanvedot ovat ratkaisevat.
Saranakohta tässä on epäilemättä vallanvaihdon päivä tammikuun 20. päivä. Trumpin presidenttikausi on silloin lopullisesti ohi, ja republikaanien tulee tehdä valinta – jatkaako Trumpin kanssa vai häntä ilman.
Republikaaninen puolue joutuu pohtimaan, miksi se on olemassa.
historioitsija James T. Kloppenberg
Trumpista irti päästäminen on varmasti raskas ja repivä prosessi. Vielä joulukuun alussa vain 27 republikaanien kongressiedustajaa hyväksyi vaalituloksen. (siirryt toiseen palveluun)
– Republikaanisen puolueen on arvioitava uudelleen omistautuneisuutensa Trumpiin. Se joutuu pohtimaan, miksi se on olemassa, professori James T. Kloppenberg sanoo.
Arviointityö on puolueelle hankalaa, sillä Trumpin kansansuosio on iso ja hänen suora yhteys kannattajiinsa on rikkaus.
Trumpin autoritaarinen sekä demokratian rajoja koetteleva ja siirtelevä retoriikka puree kansan arvokonservatiiviseen ja äärioikeistolaiseen laitaan. Puolueen maltillisen linjan edustajilla ei ole tarjota vastaavaa hurmosta.
Historioitsija James T. Kloppenbergin mukaan republikaanien pelitilannetta hankaloittaa lisäksi se, että Trump käyttäytyy kuin haavoittunut eläin. Hän on nyt erityisen arvaamaton.
– Tiedä vaikka hän perustaisi eräänlaisen varjohallituksen. Se olisi koomista. Sellaista ei ole historiassamme tapahtunut koskaan.
Jos Trump jatkaa kampanjointia, se ei olisi enää vain sirkusta, vaan se myös lamauttaisi demokratiaa.
historioitsija Sean Wilentz
Professori Sean Wilentz leikittelee ajatuksella, että Trump vetäytyy Mar-a-Lagoon ja käyttäytyy kuin olisi edelleen presidentti. Sieltä hän jatkaisi kampanjakiertueita ja samaa show’ta, jota on kestänyt jo neljä vuotta.
– Se ei olisi vain sirkusta, vaan se myös lamauttaisi demokratiaa.
"Näemme erilaisen republikaanisen puolueen 2024"
Oli varjohallitusta tai ei, niin varjo on ainakin.
Professori Sean Wilentzin näkemyksen mukaan republikaanisen puolueen ainoa mahdollisuus päästä oikeasti Trumpin varjosta on katkoa siteet häneen kokonaan.
– Sen jälkeen he voisivat sanoa pitävänsä Bidenin presidenttiyttä laillisena ja tehdä yhteistyötä uuden hallinnon kanssa.
Yksi askel tähän suuntaan otettiin joulukuun puolivälissä, kun senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell onnitteli Bidenia presidenttiydestä.
Republikaanien toinen Trumpiin liittyvä näkymä on se, että Trump jo nyt hyvissä ajoin vahvistaa tavoittelevansa ehdokkuutta vuoden 2024 presidentinvaaleissa.
– Sitä olisi vaikea vastustaa. Se panisi puolueen puun ja kuoren väliin, historioitsija Sean Wilentz sanoo.
Jos puolue valitsisi Trumpin ehdokkaakseen jo nyt, se olisi puolueen kannalta kauaskantoinen ratkaisu. Professori Sean Wilentzin mukaan siinä puolue päättää siitä, onko se perinteilleen uskollinen, demokraattinen puolue vai muuttuuko se Trumpin vallan välikappaleeksi ja yhden miehen vaalikoneistoksi.
– En löisi vetoa siitä, että he valitsevat lopulta oikein, professori Sean Wilentz arvioi.
Harvardin yliopiston Yhdysvaltain historian professori James T. Kloppenberg pitää todennäköisempänä sitä, että republikaaninen puolue kokoaa joukkonsa sen jälkeen kun Trumpin valtakausi Valkoisessa talossa on ohi.
– Siteet Trumpiin höllentyvät ajan oloon ja näemme vuoden 2024 vaaleissa erilaisen republikaanisen puolueen. Ei tätä tietysti aivan varmaksi voi sanoa, historioitsija James T. Kloppenberg lisää.
Taloutta kulttuurisotien tilalle
Molemmat yhdysvaltalaiset puolueet ovat jakautuneet kahteen leiriin. Karkeasti ajateltuna demokraateissa jako näkyy vasemmistolaisemman ja keskustalaisemman linjan sekä republikaaneissa maltillisten konservatiivien ja arvokonservatiivien välisenä.
– Republikaaninen puolue on tienhaarassa. Millainen puolue se haluaa olla 21. vuosisadalla?
Professori James T. Kloppenberg arvioi, että republikaanit ovat ehkä palaamassa perinteiselle talouspohjaiselle linjalleen, jossa korostuu ajatus suppeammasta hallinnosta ja vähemmästä sääntelystä.
Tällöin taistelut kulttuurisista ja arvopohjaisista kysymyksistä, kuten aseiden omistamisesta sekä abortin ja homoliittojen vastustamisesta, jäisivät vähemmälle huomiolle.
– Esimerkiksi viimeaikaiset mielipidetiedustelut näyttävät, että kulttuurisotiin liittyvät kysymykset ovat erityisesti nuorten keskuudessa perin epäsuosittuja, historioitsija James T. Kloppenberg sanoo.
Selkeä enemmistö tuomitsee rasismin ja poliisiväkivallan mustia kohtaan. Enemmistö myös näkee, että musta väestö joutuu kokemaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa rakenteellista rasismia.
Ellei republikaaninen puolue muutu, siitä voi tulla Euroopan mallin mukainen äärioikeistolainen puolue.
historioitsija Manisha Sinha
Connecticutin yliopiston historian professori Manisha Sinha jakaa kollegojensa näkemyksen republikaanisesta puolueen välttämättömyydestä uudistua. Hän ei ole vakuuttunut siitä, että puolue olisi menossa maltilliseen suuntaan.
– Ellei puolue muutu, niin siitä voi tulla samalla tavalla äärioikeistolainen puolue kuin sen laidan puolueet ovat Euroopassa, historioitsija Manisha Sinha sanoo.
Historioitsija Manisha Sinhan mukaan republikaaninen puolue joutuu lopulta päättämään, aikooko se muuttua salaliittoteoreetikkojen ja fundamentalistien kerhoksi. Se kysymys republikaanien on itselleen esitettävä.
– Jos republikaanisesta puolueesta tulee lopulta äärioikeistolainen, en usko sen selviytyvän, vaan se korvautuu jollakin toisella puolueella tai sitten se ajan kanssa muuttuu ja uudistuu.
Demokratian haavoittuvuus voi houkutella uusia yrittäjiä
Nykyinen hyvin kahtiajakautunut poliittinen todellisuus muistuttaa historioitsijoita ajanjaksosta 1800-luvun puolessa välissä. Tuo historian vaihe vei Yhdysvallat sisällissotaan.
Tuolloin demokraattinen puolue puolusti etelävaltioissa orjien pitämistä. Puolue lähes tuhoutui ja muuttui myöhemmin asteittain edistykselliseksi puolueeksi, jollainen se nykyään on.
– En usko, että nyt mennään niin syvän kriisin kautta, Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz arvioi.
Professori Manisha Sinha ei hänkään näe täysimittaista sisällissotaa tulevaksi.
– Mutta on muistettava, että FBI on paljastanut useita erilaisia äärioikeiston salajuonia eri instansseja ja virkailijoita kohtaan. Nämä ovat tapahtumia, joita emme olisi uskoneet kohtaavamme Yhdysvalloissa.
Siksi professori Manisha Sinha ei pidä ollenkaan mahdottomana, etteikö ääriajattelu voisi johtaa johonkin toisenlaiseen väkivaltaiseen konfliktiin.
– Meillä on tämä epädemokraattinen perinne, joka juontuu orjuudesta aina tähän päivään, Manisha Sinha muistuttaa.
Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz sanoo, että presidentti Donald Trumpin neljä vuotta ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva demokratia on.
– On nähty, että epälojaalius järjestelmälle, pelottelu ja valmius raa’an voiman käyttöön ovat mahdollisia, ja niillä voi muuttaa demokratian normeja.
Harvardin yliopiston historian professori James T. Kloppenberg huomauttaa, että demokratia ei ole vain instituutioita. Se on myös poliittisen kulttuurin alttiutta pluralismiin ja vastavuoroisuuteen.
– Se periaate on hyväksytty Yhdysvalloissa vuosisatojen ajan. Nyt Trump kieltäytyy kannattajineen hyväksymästä vastavuoroisuutta.
On nähty, että pelottelu ja valmius raa’an voiman käyttöön ovat mahdollisia, ja niillä voi muuttaa demokratian normeja.
historioitsija Sean Wilentz
Erityisen olennaista tässä on se, että epäluulo on tuotu demokratiaan sisään paraatiovista.
Entäpä jos ensi kerralla epäluulon ottaa käyttövoimakseen joku, joka osaa oikeasti suunnitella vallankaappauksen?
Mitä mieltä sinä olet Yhdysvaltojen poliittisesta tulevaisuudesta? Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan 3.1. klo 23 asti.
https://yle.fi/uutiset/3-11684769
Vaalivuosi paljasti demokratian haavoittuvuuden Yhdysvalloissa – "Tiedä vaikka Trump vielä perustaisi varjohallituksen"
Kolme arvostettua yhdysvaltalaistutkijaa kertoo, miten Trump voi yhä vaikuttaa Yhdysvaltojen poliittiseen tulevaisuuteen.
Demokratia
2.1.2021 7:05
Sampo Vaarakallio
Jos vaalituloksen kyseenalaistamisesta olisi olemassa oppikirja, sen ohjeet kuuluisivat suunnilleen näin:
1. Mieti hyvissä ajoin, millä perusteella vaalitulosta voisi epäillä ja ala kylvää tätä epäluuloa vaaliprosessia kohtaan jo kampanjan aikana.
2. Pidä huolta, että lähimmät kannattajasi omaksuvat ajatuksesi ja levittävät sitä.
3. Kiistä vaalivoittajan valta.
4. Takerru viimeiseen asti omaan valtaasi ja käytä sitä hyväksesi seuraajan vallan murentamisessa.
Donald Trump on noudattanut tätä strategiaa. Sen avulla hän onnistui langettamaan demokraattisen prosessin ylle epäluulon maassa, jota monissa muissa maissa on käytetty jopa demokratian mallina.
Perusteettomilla oikeusjutuilla ja pyynnöillä vaalitulosten kumoamisesta hän on varmistanut sen, että lähes kaksi kuukautta sitten ratkenneista vaaleista keskustellaan yhä.
Tämä vaikuttaa myös olleen hänen suunnitelmansa alusta lähtien. Trump ilmoitti jo kampanjan aikana, että hän hyväksyy vaalituloksen vain, jos voittaa vaalit. Voisiko tätä tulkita niin, että hän itse asiassa kävi sekä vaalikampanjaa että suunnitteli vallankaappausta? Ja mikä vaikutus Trumpin toimilla on päätöksentekoon poliittisissa elimissä tänä vuonna?
Tässä jutussa kansanvallan tilaa arvioi kolme arvostettua Yhdysvaltain poliittiseen historiaan perehtynyttä professoria. James T. Kloppenberg on Harvardin, Sean Wilentz Princetonin ja Manisha Sinha Connecticutin yliopistosta.
Kaikki, mitä Trump on tehnyt presidentiksi tultuaan, on ollut vaarallista kansanvallalle.
historioitsija James T. Kloppenberg
Kukaan heistä ei puhu "vallankaappausyrityksestä" kuvatessaan Donald Trumpin käyttämiä epäilyttäviä keinoja vallassa pysymiseksi. Kaikkien arvio Trumpin poikkeuksellisesta presidenttikaudesta ja sen hämmentävästä loppusuorasta on kyllä muutoin tyly.
– Kaikki, mitä Trump on tehnyt presidentiksi tultuaan, on ollut vaarallista kansanvallalle. Hän on vavisuttanut demokratian sääntöjä, historioitsija James T. Kloppenberg sanoo.
Hänen mukaansa Trump on toiminut toistuvasti perustuslain vastaisesti, eikä ole kunnioittanut presidentille asetettuja rajoja.
Trump sai reilusti yli 70 miljoonaa ääntä, ja osa kannattajista suhtautuu johtajaansa lähes hurmoksellisesti silloinkin kun liikutaan laillisuuden rajoilla.
Tämä tekee Yhdysvaltain tilanteesta arvaamattoman myös tänä vuonna.
"Käytännössä Trump sanoo Joe Bidenia rikolliseksi"
Trump puhuttelee ja ohjailee kannattajakuntaansa suoraan ohi republikaanisen puolueen. Siinä hän on muuttanut poliittisen pelikentän.
Republikaanien keskuudessa herättää jopa hämmennystä se, että Trumpin äänestäjät ovat uskollisempia hänelle kuin vaikka republikaanien kongressiedustajille.
Huuto äärikonservatiivisissa kaikukammioissa on tehonnut. Monmouthin yliopiston tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan jopa kolme neljästä Trumpin äänestäjästä uskoi marraskuun puolivälissä, että demokraattien Joe Biden voitti vaalit vilpillisesti.
Luku ei ole loppuvuoden aikana pienentynyt.
Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz näkee demokratian kannalta suurimmat vaarat siinä, että Trump yllyttää kannattajiaan epäilemään vaalien laillisuutta.
– Käytännössä Trump sanoo, että valittu presidentti on rikollinen. Hän väittää Joe Bidenin nousseen valtaan laittomasti, historioitsija Sean Wilentz sanoo.
Tätä väitettä Trump on toistanut käydessään puolueen vaalikampanjaa Georgian osavaltiossa käytävän, senaatin kokoonpanon ratkaisevan vaalin alla.
Vapaat ja reilut vaalit ovat demokratian peruspilari. Trump on tarkoitushakuisesti ja vailla todisteita tahrinut kuvan vaaleista, ja hänen ydinkannattajansa näkevät vain tuon kuvan.
Demokratian kannalta suurin vaara on siinä, että Trump yllyttää kannattajiaan epäilemään vaalien laillisuutta.
historioitsija Sean Wilentz
He ovat purematta nielleet etukäteisväitteet postiäänestyksen vilpillisyydestä ja Black Lives Matter -liikkeen luomasta väkivallan varjosta.
– Vaaleja ennen puhuttiin väkivallan ja järjestyshäiriöiden uhista sekä ongelmista äänestyksen teknisten asioiden kanssa. Mikään näistä uhista ei häirinnyt vaaleja, vaikka ne pidettiin keskellä koronapandemiaa, professori Sean Wilentz huomauttaa.
Katkerimmatkin häviäjät ovat lopulta myöntäneet tappionsa
Yhdysvaltain demokratian tulevaisuuden kannalta merkitystä on kahdella asialla.
Ensiksi sillä, että demokratian kulmakivinä pidetyt instituutiot ovat selvinneet epätavallisesta menosta ehjin nahoin.
Presidentti Donald Trumpin asemasota ei ole uuvuttanut oikeusvaltion rakenteita.
Osavaltioiden hallinnot eivät ole taipuneet uhkailujen edessä, eivätkä ääntenlaskennasta vastaavat byrokraatit painostuksen alla.
Yhtä olennaista kuitenkin on se, että vaalituloksen epäily on kylvetty jäytämään Trumpin kannattajien ajatuksiin. Epäily, vaikkakin perusteeton, rapauttaa Joe Bidenin hallinnon oikeutusta olla vallassa.
Professorit yrittävät löytää menneiden kuukausien omituiselle tapahtumasarjalle yhtymäkohtia Yhdysvaltain historiasta.
He muistuttavat, että katkeria häviäjiä on ollut ennenkin, mutta kiukku ei ole koskaan aiemmin purkautunut yhtä rajusti kuin Trumpin kohdalla.
Professori Sean Wilentz näkee republikaanisen presidentti Herbert Hooverin käytöksessä 1932 vaalien jälkeen hieman vastaavaa. Demokraattien Franklin D. Roosevelt voitti vaalit valtavalla äänten- ja valitsijamiesenemmistöllä.
Häviöstä kiukustunut Hoover kiersi vaalien jälkeen kampanjatilaisuuksissa ympäri Yhdysvaltoja. Kitkerän kritiikin kärki oli Rooseveltin lanseeraamassa New Deal -ohjelmassa.
– Hoover ei koskaan sanonut hävinneensä petoksella. Normaalissa demokratiassa haastetaan vastustaja, tappio hyväksytään ja ollaan lojaaleja vallan edessä, professori Sean Wilentz sanoo.
Perustaako Trump "varjohallituksen" Floridaan?
Lopulta Yhdysvaltain demokratian tulevaisuuden kannalta kaikkein merkittävin kysymys on se, miten lojaalius jatkossa määrittyy Donald Trumpin, hänen kannattajansa ja republikaanisen puolueen kolmiyhteydessä. Erityisesti puolueen linjanvedot ovat ratkaisevat.
Saranakohta tässä on epäilemättä vallanvaihdon päivä tammikuun 20. päivä. Trumpin presidenttikausi on silloin lopullisesti ohi, ja republikaanien tulee tehdä valinta – jatkaako Trumpin kanssa vai häntä ilman.
Republikaaninen puolue joutuu pohtimaan, miksi se on olemassa.
historioitsija James T. Kloppenberg
Trumpista irti päästäminen on varmasti raskas ja repivä prosessi. Vielä joulukuun alussa vain 27 republikaanien kongressiedustajaa hyväksyi vaalituloksen. (siirryt toiseen palveluun)
– Republikaanisen puolueen on arvioitava uudelleen omistautuneisuutensa Trumpiin. Se joutuu pohtimaan, miksi se on olemassa, professori James T. Kloppenberg sanoo.
Arviointityö on puolueelle hankalaa, sillä Trumpin kansansuosio on iso ja hänen suora yhteys kannattajiinsa on rikkaus.
Trumpin autoritaarinen sekä demokratian rajoja koetteleva ja siirtelevä retoriikka puree kansan arvokonservatiiviseen ja äärioikeistolaiseen laitaan. Puolueen maltillisen linjan edustajilla ei ole tarjota vastaavaa hurmosta.
Historioitsija James T. Kloppenbergin mukaan republikaanien pelitilannetta hankaloittaa lisäksi se, että Trump käyttäytyy kuin haavoittunut eläin. Hän on nyt erityisen arvaamaton.
– Tiedä vaikka hän perustaisi eräänlaisen varjohallituksen. Se olisi koomista. Sellaista ei ole historiassamme tapahtunut koskaan.
Jos Trump jatkaa kampanjointia, se ei olisi enää vain sirkusta, vaan se myös lamauttaisi demokratiaa.
historioitsija Sean Wilentz
Professori Sean Wilentz leikittelee ajatuksella, että Trump vetäytyy Mar-a-Lagoon ja käyttäytyy kuin olisi edelleen presidentti. Sieltä hän jatkaisi kampanjakiertueita ja samaa show’ta, jota on kestänyt jo neljä vuotta.
– Se ei olisi vain sirkusta, vaan se myös lamauttaisi demokratiaa.
"Näemme erilaisen republikaanisen puolueen 2024"
Oli varjohallitusta tai ei, niin varjo on ainakin.
Professori Sean Wilentzin näkemyksen mukaan republikaanisen puolueen ainoa mahdollisuus päästä oikeasti Trumpin varjosta on katkoa siteet häneen kokonaan.
– Sen jälkeen he voisivat sanoa pitävänsä Bidenin presidenttiyttä laillisena ja tehdä yhteistyötä uuden hallinnon kanssa.
Yksi askel tähän suuntaan otettiin joulukuun puolivälissä, kun senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell onnitteli Bidenia presidenttiydestä.
Republikaanien toinen Trumpiin liittyvä näkymä on se, että Trump jo nyt hyvissä ajoin vahvistaa tavoittelevansa ehdokkuutta vuoden 2024 presidentinvaaleissa.
– Sitä olisi vaikea vastustaa. Se panisi puolueen puun ja kuoren väliin, historioitsija Sean Wilentz sanoo.
Jos puolue valitsisi Trumpin ehdokkaakseen jo nyt, se olisi puolueen kannalta kauaskantoinen ratkaisu. Professori Sean Wilentzin mukaan siinä puolue päättää siitä, onko se perinteilleen uskollinen, demokraattinen puolue vai muuttuuko se Trumpin vallan välikappaleeksi ja yhden miehen vaalikoneistoksi.
– En löisi vetoa siitä, että he valitsevat lopulta oikein, professori Sean Wilentz arvioi.
Harvardin yliopiston Yhdysvaltain historian professori James T. Kloppenberg pitää todennäköisempänä sitä, että republikaaninen puolue kokoaa joukkonsa sen jälkeen kun Trumpin valtakausi Valkoisessa talossa on ohi.
– Siteet Trumpiin höllentyvät ajan oloon ja näemme vuoden 2024 vaaleissa erilaisen republikaanisen puolueen. Ei tätä tietysti aivan varmaksi voi sanoa, historioitsija James T. Kloppenberg lisää.
Taloutta kulttuurisotien tilalle
Molemmat yhdysvaltalaiset puolueet ovat jakautuneet kahteen leiriin. Karkeasti ajateltuna demokraateissa jako näkyy vasemmistolaisemman ja keskustalaisemman linjan sekä republikaaneissa maltillisten konservatiivien ja arvokonservatiivien välisenä.
– Republikaaninen puolue on tienhaarassa. Millainen puolue se haluaa olla 21. vuosisadalla?
Professori James T. Kloppenberg arvioi, että republikaanit ovat ehkä palaamassa perinteiselle talouspohjaiselle linjalleen, jossa korostuu ajatus suppeammasta hallinnosta ja vähemmästä sääntelystä.
Tällöin taistelut kulttuurisista ja arvopohjaisista kysymyksistä, kuten aseiden omistamisesta sekä abortin ja homoliittojen vastustamisesta, jäisivät vähemmälle huomiolle.
– Esimerkiksi viimeaikaiset mielipidetiedustelut näyttävät, että kulttuurisotiin liittyvät kysymykset ovat erityisesti nuorten keskuudessa perin epäsuosittuja, historioitsija James T. Kloppenberg sanoo.
Selkeä enemmistö tuomitsee rasismin ja poliisiväkivallan mustia kohtaan. Enemmistö myös näkee, että musta väestö joutuu kokemaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa rakenteellista rasismia.
Ellei republikaaninen puolue muutu, siitä voi tulla Euroopan mallin mukainen äärioikeistolainen puolue.
historioitsija Manisha Sinha
Connecticutin yliopiston historian professori Manisha Sinha jakaa kollegojensa näkemyksen republikaanisesta puolueen välttämättömyydestä uudistua. Hän ei ole vakuuttunut siitä, että puolue olisi menossa maltilliseen suuntaan.
– Ellei puolue muutu, niin siitä voi tulla samalla tavalla äärioikeistolainen puolue kuin sen laidan puolueet ovat Euroopassa, historioitsija Manisha Sinha sanoo.
Historioitsija Manisha Sinhan mukaan republikaaninen puolue joutuu lopulta päättämään, aikooko se muuttua salaliittoteoreetikkojen ja fundamentalistien kerhoksi. Se kysymys republikaanien on itselleen esitettävä.
– Jos republikaanisesta puolueesta tulee lopulta äärioikeistolainen, en usko sen selviytyvän, vaan se korvautuu jollakin toisella puolueella tai sitten se ajan kanssa muuttuu ja uudistuu.
Demokratian haavoittuvuus voi houkutella uusia yrittäjiä
Nykyinen hyvin kahtiajakautunut poliittinen todellisuus muistuttaa historioitsijoita ajanjaksosta 1800-luvun puolessa välissä. Tuo historian vaihe vei Yhdysvallat sisällissotaan.
Tuolloin demokraattinen puolue puolusti etelävaltioissa orjien pitämistä. Puolue lähes tuhoutui ja muuttui myöhemmin asteittain edistykselliseksi puolueeksi, jollainen se nykyään on.
– En usko, että nyt mennään niin syvän kriisin kautta, Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz arvioi.
Professori Manisha Sinha ei hänkään näe täysimittaista sisällissotaa tulevaksi.
– Mutta on muistettava, että FBI on paljastanut useita erilaisia äärioikeiston salajuonia eri instansseja ja virkailijoita kohtaan. Nämä ovat tapahtumia, joita emme olisi uskoneet kohtaavamme Yhdysvalloissa.
Siksi professori Manisha Sinha ei pidä ollenkaan mahdottomana, etteikö ääriajattelu voisi johtaa johonkin toisenlaiseen väkivaltaiseen konfliktiin.
– Meillä on tämä epädemokraattinen perinne, joka juontuu orjuudesta aina tähän päivään, Manisha Sinha muistuttaa.
Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz sanoo, että presidentti Donald Trumpin neljä vuotta ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva demokratia on.
– On nähty, että epälojaalius järjestelmälle, pelottelu ja valmius raa’an voiman käyttöön ovat mahdollisia, ja niillä voi muuttaa demokratian normeja.
Harvardin yliopiston historian professori James T. Kloppenberg huomauttaa, että demokratia ei ole vain instituutioita. Se on myös poliittisen kulttuurin alttiutta pluralismiin ja vastavuoroisuuteen.
– Se periaate on hyväksytty Yhdysvalloissa vuosisatojen ajan. Nyt Trump kieltäytyy kannattajineen hyväksymästä vastavuoroisuutta.
On nähty, että pelottelu ja valmius raa’an voiman käyttöön ovat mahdollisia, ja niillä voi muuttaa demokratian normeja.
historioitsija Sean Wilentz
Erityisen olennaista tässä on se, että epäluulo on tuotu demokratiaan sisään paraatiovista.
Entäpä jos ensi kerralla epäluulon ottaa käyttövoimakseen joku, joka osaa oikeasti suunnitella vallankaappauksen?
Mitä mieltä sinä olet Yhdysvaltojen poliittisesta tulevaisuudesta? Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan 3.1. klo 23 asti.