Hovioikeus:
Kotimaa 02.07.2019 03:02
Itä-Suomen hovioikeudessa puidaan tappoa, jonka uhrin ruumista ei ole vieläkään löydetty
STT
Vuonna 2005 kadonneen ja vuonna 2010 kuolleeksi julistetun ilomantsilaismiehen tappoa puidaan tänään ja huomenna Itä-Suomen hovioikeudessa.
42-vuotias mies tuomittiin Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa viime joulukuussa yhdeksän ja puolen vuoden vankeuteen. Tuomio tuli sen jälkeen, kun kertomustaan vuosien jälkeen muuttanut todistaja sanoi, että näki tuomitun tappaneen ilomantsilaismiehen. Toinen todistaja kertoi, että auttoi tuomittua piilottamaan ruumiin yhdessä tuomitun kanssa.
Kun todistajat kertoivat tapahtumista, heidän omat epäillyt rikoksensa olivat jo vanhentuneet.
Tuomitun mukaan käräjäoikeus on arvioinut näytön sisällön, luotettavuuden ja merkityksen väärin. Tuomittu ei valituksensa mukaan tappanut ilomantsilaismiestä, eikä hänellä edes ollut mitään motiivia tehdä niin.
Käräjäoikeuden mukaan tapon uhriksi joutunut Jari Pesonen meni samaan autoon tuomitun, toisen miehen ja naisen kanssa Ilomantsissa vietetyn ravintolaillan päätteeksi. Matkalla Joensuuhun autoa ajanut nainen sanoi vilkaisseensa takapenkille ja huomanneensa, että Pesosen pää oli tuomitun sylissä ja tämän kasvot olivat siniset.
Muun muassa tästä oikeus päätteli, että tuomittu mies kuristi Pesosen liikkuvan auton takapenkillä elokuisena yönä. Apukuskin paikalla ollut mies oli väitetyn tapon hetkellä unessa.
Nainen muutti kertomusta vuosien jälkeen
Autoa kuljettanut nainen kertoi oikeudessa, että pelkäsi tuomittua ja oli tapahtuneesta järkyttynyt. Hän sanoi valehdelleensa poliisille vuonna 2005, kun poliisi kyseli häneltä tutkinnassa Pesosen katoamisesta. Silloin hän kertoi, että Pesonen jäi auton kyydistä Joensuuhun jatkamaan ryyppyiltaa.
Naisen mukaan hän halusi kertoa asioista vuosien jälkeen, sillä asia oli jäänyt vaivaamaan häntä.
Poliisi tutki katoamista jo tuoreeltaan katoamisena ja henkirikoksena vuosina 2005 ja 2006. Rikosepäilyn tutkinta kuitenkin kuivui kasaan ja Pesosta etsittiin muun muassa Joensuun läpi virtaavasta Pielisjoesta.
Tuomitun kuristamaksi käräjäoikeuden mukaan joutuneen Pesosen ruumista ei koskaan löytynyt.
Tuomittu kyseenalaistaa naistodistajan kertomuksen
Käräjillä tuomitun miehen valituskirjelmän mukaan ainoa näyttö taposta on ollut naistodistajan 12,5 vuotta tapahtumien jälkeen antama kertomus. Tuomitun mukaan millään epäillyn tapon jälkeisillä tapahtumilla, kuten ruumiin hävittämisellä, ei voida näyttää hänen syyllistyneen tappoon.
Käräjäoikeus katsoi, että nainen kuljetti Pesosen kuoleman jälkeen tuomitun ja matkalta kyytiin poimitun tuomitun kaverin Ilomantsin Hattuvaaraan. Siellä miehet kätkivät oikeuden mukaan Pesosen ruumiin autiotalon kellariin. Sieltä tuomittu seuraavien päivien aikana siirsi ruumiin johonkin toiseen paikkaan, jonka sijaintia ei ole saatu selvitettyä, käräjäoikeus totesi.
Tuomitun mukaan nainen ei ole voinut tehdä luotettavia havaintoja pimeässä autossa, jonka sisällä ainoa valaistus on ollut sininen autoradion valo. Valituskirjelmä mukaan vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja, kuten äkillistä sairaskohtausta, ei ole voitu luotettavasti sulkea pois. Tuomittu on itse vedonnut muun muassa siihen, että hän ei muista tapahtumia ja on kertonut muun muassa, että on yrittänyt miettiä itsekin, mitä hänen vanhalle kaverilleen Jari Pesoselle oikein tapahtui.
Syyttäjä: Käräjäoikeus teki oikeat johtopäätökset
Syyttäjän mukaan naisen tekemät havainnot eivät ole voineet olla tilanteessa kattavat, mutta ne riittävät johtopäätösten tekoon. Syyttäjä katsoo myös, että näytössä on kiinnitettävä huomiota tuomitun toimintaan Pesosen kuoleman jälkeen. Syyttäjä katsoo, että esimerkiksi ruumiin kätkeminen ja vainajan vaatteiden piilottaminen viittaavat henkirikoksen tekemiseen.
– Mihinkään tähän ei olisi ollut tarvetta, mikäli Jari Pesonen olisi kuollut muutoin kuin tahallisen rikoksen kautta, syyttäjä katsoo.
Syyttäjän mukaan tuomitulla oli myös motiivi tappaa Pesonen. Käräjäoikeuden mukaan Pesosen lähipiiriin kuulunut mies oli pahoinpidellyt tuomitun lähisukulaisen vain kuukautta ennen Pesosen katoamista. Syyttäjä pitää tätä mahdollisena motiivina, vaikka käräjäoikeuden mukaan varmuutta pahoinpitelyn ja tapon yhteydestä ei saatu.
KSML
