Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[Marokon Kauhu]

Jahas, vaalikausi on alkanut.
Jopa "vihollisista" tulee ystäviä, kunhan ääniä sataa laariin.

Halla-aho ja Razmyar: valmiita ystäviksi

Siru83 huom. kuvassa Jussi ja Nasima erittäin vapautuneen näköisinä

Nasima: Olen vähintää yhtä kova nuivistelija kuin Jussi, enkä pidä Islamista yhtään, ottaisitko ystävänpäiväkaveriksi?

No, Nasimaa on lihaasyövänheteromiehen mahdoton vihata, mutta maahanmuuttajana hän on toki varsin poikkeuksellinen (positiivisella tavalla), muut muslimit ei tosin taida kovin hartaana pitääkään...




http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014021 ... 0_uu.shtml

[Luupää]

'
Opiksi otettavaa Englannista.


Viime vuoden lopulla:

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ro ... iaan-11430

Britannia aukeaa romaneille - "tammikuussa tänne jää vain vuohi"
Juha-Pekka Tikka
11.11.2013

Romanian ja Bulgarian kansalaisilla on vuoden alusta Britanniassa samat oikeudet kuin muilla EU-kansalaisilla.

Romanian ja Bulgarian liittyessä EU:iin 2007 asetettiin rajoituksia, jotka nyt poistuvat Britanniassa.

Tämä tarkoittaa romanialaisten ja bulgarialaisten pääsyä Britannian sosiaali- ja terveysetujen piiriin.

Daily Mailissa haastateltu Romanian Berinin ja Uliucin köyhien kylien pormestari sanoo, että ehkä 50 prosenttia heidän kylänsä 1 100 ihmisestä lähtee Britanniaan. Kylissä asuu 170 romania.

"Neuvoisin Britanniaa, ettei ihmisille annettaisi kaikkia. Teidän pitäisi pitää varanne, koska jos kaikki lähtevät, mitä te teette? Onko teillä varaa siihen?", pormestari Koller Gabriel-Adrian sanoo.

Pormestari toteaa kyliensä romaneita tarkoittaen, että "ei ole meille paha asia että he haluavat lähteä muualle Eurooppaan".

Seitsemän lapsen isä Remus Neda toteaa, että "tammikuussa ainoa asia joka tähän kylään jää on vuohi".

Monet kyläläiset ovat jo "palanneet vapaaehtoisesti" Ranskasta, joka maksaa heille paluulennot.

Ranska palauttaa 10 000 romania joka vuosi. Remus Neda kertoo tienaavansa neljän kuukauden aikana Pariisin kaduilla kerjäämällä "hyvät rahat".



Romanikerjäläisiä Helsingin kaduilla. (Lehtikuva/Petra Piitulainen)

Jälkeenpäin kaduttaa:

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ma ... nnia-11522

Miljoona maahanmuuttajaa oli liikaa - "osallistuin valtavaan erehdykseen"
Juha-Pekka Tikka
13.11.2013

Britanniassa työväenpuolueen edustaja on ensi kertaa myöntänyt, että maan rajojen nopea avaaminen EU-siirtolaisille oli virhe.

Labour-puolueen entinen sisäministeri Jack Straw kirjoittaa vuoden 2004 päätöksestä paikallislehdessään Lancashire Telegraphissa.

Strawn mukaan "eräs valtava erehdys johon osallistuin (en ollut yksin) oli liikkumisrajoitusten poistaminen Itä-Euroopan mailta kuten Puolalta ja Unkarilta, jotka tulivat EU:n jäseniksi 2004".

Työväenpuolueen hallitus odotti kahdeksasta maasta vuosittain Britanniaan 13 000 tulijaa. Vajaan vuosikymmenen aikana heitä kuitenkin tuli miljoona, kertoo Daily Mail.

Saksasta ja Ranskasta poiketen Britannia salli vapaan liikkuvuuden. Strawn mielestä päätös oli "hyvää tarkoittavaa politiikkaa, jonka me sotkimme" ja heidän teettämänsä ennusteet olivat "arvottomia".

Nyt Britanniaa puhuttaa Bulgarian ja Romanian kansalaisten, lähinnä romanien, maahanmuutto. Sen rajoitukset poistuvat vuodenvaihteessa, jonka jälkeen noidenkin maiden EU-kansalaiset voivat saada Britannian sosiaalietuja.

Tulijoita on ennustettu nähtävän vuosittain 50 000. Sisäministeri David Blunkett on varoittanut, että edessä voi olla mellakoita ja "räjähdys".

Nyt niitetään sitä satoa minkä siemeniä on kylvetty:

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ro ... nnia-16019

Suomessakin pidätetty romanialainen brittilehdelle: "Etunne ovat kuin löytäisi säkin rahaa"
Juha-Pekka Tikka
16.2.2014

Lähes satapäisen Britanniassa asuvan romanisuvun mies kertoo elämästään "kuin taivaassa" sosiaaliavun turvin.

Brittejä koetteleva keskustelu romanialaisista maahanmuuttajista sai kierroksia viikolla. EU:n sosiaaliasioista vastaava komissaari Laszlo Andor sanoi, että "etuturismi on myytti".

Daily Mailissa on nyt haastateltu Romanian romani Rudi Ionia, 28, joka on toista mieltä. Hän on muuttanut Nottinghamiin etujen takia. Kaupungissa oli jo aiemmin 25 hänen serkkuaan, joilla kaikilla on 3-4 lasta.

Rudi Ionin mukaan "sosiaalietujenne systeemi on hullu - sanoisin itse asiassa että se on sairas".

"Totta kai romanialaiset asettuvat Britanniaan jos he saavat tällaista rahaa. Se on kuin kävelisi kadulla ja näkisi pudonneen säkin täynnä rahaa, nostaisi sen ylös eikä kertoisi kenellekään mitään", hän sanoo Daily Mailissa.

Ion toteaa koettaneensa ennen Britanniaa onneaan kahdeksassa Euroopan unionin maassa taskuvarkaana ja varkaana.

Hän kertoo tulleensa pidätetyksi myös Suomessa. Itävallan vankilan hän mainitsee rankaksi.

Ranskassa ja Saksassa Rudi Ionilla oli tapana seistä yleisöpuhelimessa ja pyytää seuraavalta jonottajalta kolikkoa. Kun jonottaja kaivoi lompakkoaan, kysyjä nappasi sen ja juoksi.

"Mutta enää en tee pahoja asioita, koska en ole köyhä ja elän sosiaalietujenne avulla", hän toteaa.

Nottinghamissa hän kertoo saaneensa oppia etujen hakemiseen ja tuoneensa pian sen jälkeen perheensä maahan.

Häntä ei ole koskaan kehotettu hakemaan työtä. Joka viikko hänen tililleen tulee yhteiskunnalta 300 puntaa, joten "miksi haluaisin pomon". Lapsista tulee päälle 170 puntaa. Mercedeksellä ajava Ion sanoo heidän "tulleen taivaaseen".

Rudi Ion on ilmoittanut viranomaisille työllistävänsä itse itsensä. Hän saa pieniä tuloja myymällä jätemetallia ja sisustamalla,. Vähäiset tulot antavat myös verohelpotuksia. Samalla hän voi nostaa sosiaaliturvaa, saada ilmaisen terveydenhuollon ja koulutukset perheelleen.

EU:n rajoitukset poistuivat vuoden alusta. Sen myötä etuja voi nostaa kuka tahansa Romaniasta tai Bulgariasta tuleva kolmen kuukauden kuluttua saapumisestaan - osa-aikatyötä ei tarvita.

Ionilla on yhä talo Bukarestissa, jossa hän käy lomillaan. Hänen mukaansa todellinen tulovirta Britanniaan nähdään vasta keväällä.

Hänen mukaansa poliitikkojen strategia on sanoa, että Britanniaan tulee vain vähän romanialaisia. "He eivät uskalla laskea numeroita. Heidän pitää antaa asian pysyä salaisuutena".

Ionin mukaan kaikki kuusi hänen sukunsa muuta aikuista saavat sosiaalietuja. Seitsemäs on juuri tullut maahan.

"Tietysti me haluamme olla täällä. Lähden vasta kun maanne alkaa upota ihmisten painosta, joka tapahtuu jonain päivänä".

Terveisiä vaan Britanniaan!

[PaxCow]

Jatketaanpas tästä aiheessa täällä.

”Tosiasiassa muslimisiirtolaisten syntyvyys laskee länsimaissa”, Jalonen väittää.

Jalosen väite on pelkkää puppua, sillä esimerkiksi Ruotsissa muslimien syntyvyys on lähes 30% korkeampi kuin lähtömaissa.


http://www.exponerat.info/muslimskor-ok ... l-sverige/

Ranskassa on Länsi-Euroopan suurin muslimipopulaatio. Sieltä tilastot tukevat Jalosen kommenttia.

But French Muslims, despite their economic isolation, are falling fast into the reproduction patterns — and the cultural patterns — of their host country. A major study by American and French scholars found that fertility rates are “closely tied to length of residence in France … the longer immigrant women live in France, the fewer children they have; their fertility rate approaches that of native-born women.” The real fertility rates of French Muslim women, as we have seen, are now only slightly higher than those of the general population, and they are still falling. The data, the authors conclude, “show that immigrants adapt to local norms (and, perhaps, to the cost of living) soon after arrival. The change may reflect acculturation, a reaction to living in close quarters, the entry of women into the workforce, or improved socioeconomic status.” This drop in fertility rate is a key measure of integration, and it is happening dramatically in France.

http://fullcomment.nationalpost.com/201 ... hat-wasnt/

Entäs Saksa ja siellä olevat turkkilaiset?

In Germany, home to more than 2-million Turkish immigrants and their children, the convergence has been even more remarkable. In 1970, Turks in Germany had 4.4 children each, and ethnic Germans 2.0. Today Turks have fewer than 2.2 children, barely above the general reproduction rate. Large-scale surveys suggest that the fertility rate of second-generation Turks is on the verge of falling to the very low German rate of 1.3 children.

[Doctor Lecter]

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon vierailusta Lieksaan on kirjoitettu laajasti. Viimeisin ulostulo on YLE Pohjois-Karjalan sivuilla:

Lieksan somalit: Olemme kaikki ihmisiä, tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita

Lieksalaisen Farah Mohamed Hersin mukaan on harmillista, että kansanedustaja panettelee tiettyä kansanryhmää edistääkseen omaa poliittista uraansa. Hersi muistuttaa, että maahanmuuttajat tekevät iso osan matalapalkkatöistä.

Lieksan somaliasiain työryhmän puheenjohtaja Farah Mohamed Hersi ottaa kantaa kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) vierailuun Lieksassa. Kannanotossaan Hersi harmittelee, että maahanmuuttajia syyllistetään politiikan tekemisen nimissä.
- Ihmettelen, että Helsingistä tullaan tänne pitämään kansaa kiihottavia ja maahanmuuttajia loukkaavia puheita. Tämä ei rakenna meidän tulevaisuuden Suomea. On ymmärrettävä, että Suomi ei pärjää ilman kansainvälisyyttä, Farah Mohamed Hersi toteaa.

Lieksassa asuu turvapaikan saaneita henkilöitä noin 400. Hersin mukaan pääsääntöisesti kaikki aikuiset pakolaiset ovat opiskelemassa. Hersi iloitsee siitä, että Lieksassa voi esimerkiksi opiskella nyt linja-auton kuljettajaksi ja siten työllistyä hyvin.

On hyvä miettiä, mitä tapahtuisi, jos nyt maassa olevat maahan muuttajat löisivät rukkaset tiskiin? Etelä-Suomessa taitaisi joukkoliikenne pysähtyä ja usea kiinteistö jäädä siivoamatta!

- Kuka hoitaa tulevaisuuden vanhukset? Maahanmuuttajat toimivat matalapalkka-aloilla ja näihin ammatteihin ei ole tunkua työperäisen maahanmuuton kautta! Mutta jonkun on nämäkin työt tehtävä!, Hersi sanoo.
- Olisi suotavaa, että itse kukin katsoisi joskus peiliin! Olemme kaikki ihmisiä, tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Tämä on yleensä demokraattisen valtion tärkeimpiä arvoja, ainakin minun mielestäni, Hersi jatkaa.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho vieraili Lieksassa 8.2. perussuomalaisten järjestämässä eurovaalitilaisuudessa.
YLE
26.2.2014 klo 6:04 | päivitetty 26.2.2014 klo 7:25 [/size]

Kyllä! Tuttuja kliseitä, jotka niiden kertoja on ulkoa opetellut - että olisi mukamas jotain sanottavaa. En sitten millään usko, että somalialaisella kulttuurikontekstilla olisi tilastollisesti realistista mahdollisuutta stokastisen ajatusprosessin kautta muodostaa juuri noita ajatuksia.

Lisäksi yhdenkään somalin on turha puhua siitä, että ilman heitä Suomi pysähtyisi. Ilman Suomea ja sen typeriä poliitikkoja sekä virkaloisia nämä "koneinsinöörit" olisivat edelleen savimajassaan ruikuttamassa. Nyt he ovat Lieksassa "töissä" = tulkkaavat toisilleen. Kototumassa = vaatimassa loputonta erityistukea kaikkeen mahdolliseen.

"Ihmettelen, että Helsingistä tullaan tänne pitämään kansaa kiihottavia ja maahanmuuttajia loukkaavia puheita. Tämä ei rakenna meidän tulevaisuuden Suomea".

Totta kai tullaan. Kyseessä oli EU-vaalien ehdokkaan kiertue ja silloin kierretään koko Suomi, sillä ehdokkaita on mahdollisuus äänestää koko Suomen alueella. Tapahtumaan teema oli maahanmuuttajista koituvat kustannukset. Silloin puhutaan maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista. Ei siitä, että valehdellaan tietoisesti kuinka hyviä ihmisiä he ovat ja kuinka me voisimme oppia heiltä jotain.

Tilaisuuden ei ollut tarkoituskaan rakentaa heidän tulevaisuuden Suomea. Sehän on kammottava visio; islamilainen Suomi, jossa eri klaanit tappelevat loputtomiin, khatia pureskellaan (chat-palvelu on vaihtunut khat-palveluun), Pielisellä seilaava tukkilauta päätyy järvirosvojen haltuun, vaikka siitä saatavat lunnaat eivät ole samat kuin 250 000 dwt tankkerista. Ynnä muuta.
--------------------

Radio Rex: Kaikkien maahanmuuttajien kotoutumisprosessi on samanlainen

Onko? Siis saksalainen ja japanilainen sekä intialainen it-osaaja, metallimies sekä lääkäri käyvät aivan samanlaisen prosessin erityistukitarpeineen kun lukutaidoton ja lukutahdoton vuohipaimen sekä ex-kalastaja? Onko todellakin näin? Ei ihme, että todelliset huippuosaajat eivät halua Suomeen, jos heidän pitää istua apukoulun penkillä ensimmäiset kolme vuotta ja sen jälkeen siirtyä kotoutumistuen piiriin opettelemaan ammattia.

[Marokon Kauhu]

Viimeisin ulostulo on YLE Pohjois-Karjalan sivuilla:

Lieksan somalit: Olemme kaikki ihmisiä, tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita

On ymmärrettävä, että Suomi ei pärjää ilman kansainvälisyyttä, Farah Mohamed Hersi toteaa.

Lieksassa asuu turvapaikan saaneita henkilöitä noin 400. Hersin mukaan pääsääntöisesti kaikki aikuiset pakolaiset ovat opiskelemassa. Hersi iloitsee siitä, että Lieksassa voi esimerkiksi opiskella nyt linja-auton kuljettajaksi ja siten työllistyä hyvin.

On hyvä miettiä, mitä tapahtuisi, jos nyt maassa olevat maahan muuttajat löisivät rukkaset tiskiin? Etelä-Suomessa taitaisi joukkoliikenne pysähtyä ja usea kiinteistö jäädä siivoamatta!

- Kuka hoitaa tulevaisuuden vanhukset? Maahanmuuttajat toimivat matalapalkka-aloilla ja näihin ammatteihin ei ole tunkua työperäisen maahanmuuton kautta! Mutta jonkun on nämäkin työt tehtävä!, Hersi sanoo.

Mielenkiintoista tekstiä tosiaan. Pari lisäpointtia:

-Aivan varmasti Somaleilla on sama ihmisarvo kuin muillakin. Myös Lieksan 400 Somalilla.
Entä Somalian miljoonat jotka kärsivät? Pitäisikö heidätkin tuoda tänne? Ja jos heitä olisi ehkä parempi auttaa siellä, niin miksi Lieksassa on 400 "koneinsinööriä" jotka ilmeisesti vieläkin vain opiskelevat vaikka ovat olleet täällä jo kauan. Sillä rahalla mikä heihin on mennyt ja tulee vielä menemään, pelastettaisiin Somaliassa varmaan pikkukaupungin verran ihmisiä.

-Suomi tarvitsee kansainvälisyyttä välttämättä, totta. Mutta mitä tekemistä tällä on Somalien kanssa? Heidän kansainvälistymispanos Suomelle on lähinnä se että ulkomaalaisviha on täällä heidän vuokseen kasvanut suunnattomasti (mistä muut Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät ole kovin kiitollisia heille, satun tietämään tämän)

-Ilman somppuja linja-autot ja siivoukset jatkuisivat aivan normaalisti. Myös hoitotyöt.
Meillä on runsaasti pottunokkaistakin työvoimareserviä, ja lähialueilta tulisi valmiiksi koulutettuja tänne vaikka tänään lisää. Ilman aivan valtavia kulttuurieroja vielä!

-Matalapalkka-alat: Tämä on kokkarien ja RKP:n märkä uni, että Soumeenkin saataisiin Saksan/Ranskan mallin mukaisesti alempi ulkomailta tuotu luokka, joka tekisi töitä normaaleja suomalaisia työehtoja huonommilla säännöillä. Kysymys ei siis ole heidän hyväsydämmisyydestään, vaan siitä että saadaann enemmän voittoa.
Ja työntekijöitä jotka eivät voi / osaa vaatia sitä mitä heille kuuluu.
Lähialueilta tulevien kanssa tämä ei ole niin iso ongelma: Heidät on helpompi saada mukaan vaatimaan Suomessa tehdystä työstä suomalainen palkka, (ei ole näitä ravintoloiden takahuoneista löytyneitä orjia tms...) , eikä tule mitään huivikausteja tai Ramadan - nälkälakkoja ja sitä ikuista loukkaantumista joka asiasta.

Nyt kun tulee eurovaalit, voitaisiinko Somalien ottamisesta Suomeen samalla järjestää neuvoa antava kansanäänestys Sveitsin malliin?

[Mman]

Lisääköhän tämä pakolaisuutta esim:Suomeen ? seuraakohan joku muu maa Ugandan esimerkkiä tässä asiassa..

Homovastainen laki astui voimaan Ugandassa
Ugandan presidentti Yoweri Museveni on allekirjoittanut lain kovasta kansainvälisestä arvostelusta huolimatta.
Ugandassa on astunut voimaan tiukka homovastainen laki.
Lain nojalla seksisuhteesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa voidaan rangaista elinkautisella vankeudella. Esitys kuolemantuomiosta kaatui parlamentissa.

Yhdysvallat ja EU ovat arvostelleet lakia kiivaasti. Ugandan tärkeimpiin tukijoihin kuuluva Yhdysvallat on varoittanut, että laki vaikeuttaa maiden suhteita.
Musevenin tiedottaja korosti, että Uganda päättää omista asioistaan.

- Presidentti on tehnyt selväksi, että hän palvelee Ugandan etua, ei ulkomaiden etuja, tiedottaja Tamale Mirundi sanoi.


http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... -uutu-ospu

[Mman]

Nyt kun tulee eurovaalit, voitaisiinko Somalien ottamisesta Suomeen samalla järjestää neuvoa antava kansanäänestys Sveitsin malliin?

Mikä ettei ohitettaisi poliittinen kenttä ja kyseessä olisi kansan tahto! vaan kyllä aiheuttaisi
elinikäistä hoitoa vaativan raumaatisen kokemuksen viher/vasuri akselilla

[PaxCow]

Viime kuussa tuli muuten positiivisia uutisia maahanmuuttorintamalta:

Kotouttamisen uudistus oli menestys

Tukien maksaminen maahanmuuttajille väheni

Tukien maksaminen väheni – maahanmuuttajien työnhaku parani

Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa muutettiin erittäin onnistuneesti 1990-luvun lopulla.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) viime joulukuussa päivitetyn tutkimuksen mukaan kotouttamispolitiikan muutos paransi kotouttamistoimiin osallistuneiden maahanmuuttajien tulotasoa peräti 47 prosentilla.

Nämä maahanmuuttajat vastaanottivat myös vertailuryhmää vähemmän sosiaalietuuksia.

Tuloksiin päästiin, vaikka kotouttamistoimiin ei laitettu yhtään lisärahaa.

"Yleensä ajatus on, että tuloksia saadaan vain antamalla lisäresursseja eli käytännössä rahaa. Tutkimuksemme osoitti, että tuloksia voidaan saavuttaa myös tekemällä asiat paremmin", sanoo VATT:n ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Sarvimäki.

Sarvimäen lisäksi tutkimusta oli tekemässä Vatt:n johtava ekonomisti Kari Hämäläinen.

Suomessa herättiin maahanmuuttajien määrän kasvuun 1990-luvulla. Aikaisempina vuosikymmeninä maahanmuuttajia oli tullut vain vähän.

Vielä vuonna 1990 Suomen väestöstä oli Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisia 0,5 prosenttia. Vuoden 2012 lopulla prosenttiosuus oli 3,6. Tämä on edelleen vähän verrattuna moneen muuhun länsimaahan, mutta muutos Suomessa on ollut nopea.

Viranomaisilla oli vielä 1990-luvulla suhteellisen vähän kokemusta kotouttamistoimista. Tämä näkyi kipuiluna kotouttamistoimissa.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on sisäasianministeriön mukaan yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja heidän tulotasonsa on etenkin ensimmäisinä vuosina uudessa kotimaassa selvästi matalampi kuin kantaväestön edustajilla.

Vielä 1990-luvulla maahanmuuttajia ohjattiin kantaväestölle suunnitelluille työnhakukursseille, joista pääsääntöisesti kielitaidottomat maahanmuuttajat eivät saaneet juuri hyötyjä.

Toukokuussa 1999 tuli voimaan uusi kotouttamislaki, joka velvoitti tekemään jokaiselle kolmen vuoden sisällä Suomeen tulleelle työttömälle maahanmuuttajalle henkilökohtaisen kotouttamissuunnitelman.

Maahanmuuttajat jaettiin isoimmilla paikkakunnilla myös muun muassa kielitaidon sekä muun osaamisen perusteella eri tasoryhmiin. Työvoimatoimistot eli nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot alkoivat korostaa kielen opetuksen merkitystä maahanmuuttajien kursseilla ja tehdä yksilöllisempiä suunnitelmia maahanmuuttajien integroitumiseen.

Aikaisemmin koulutuksen sisältö oli ollut maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä hyvin samanlaista. Maahanmuuttajien koulutuksen muutoksien myötä tuloksia alkoi kuitenkin syntyä.

Sarvimäen ja Hämäläisen tutkimus paljasti, että maahanmuuttajat, jotka olivat mukana uudistetuissa kotouttamistoimissa, ovat pärjänneet selvästi verrokkiryhmää paremmin.

"Reformi oli varsin mielenkiintoinen. Siinä oikeastaan vain käskettiin tekemään asiat paremmin. Työvoimahallinnon ihmiset saivat myös aikaisempaa enemmän liikkumavaraa tehdä itse päätöksiä järkevistä kotouttamistoimista. Tämä näyttää tutkimuksemme mukaan toimineen", Sarvimäki sanoo.

Sarvimäki on taloustieteilijä, joka on tutkinut myös maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia.

Kotouttamispolitiikan muutos oli otollinen tutkimuskohde. Tutkijat tarvitsevat reformien vaikutusten arviointiin verrokkiryhmän, joka on muuten samankaltainen kuin toimenpiteiden kohteena oleva ryhmä, mutta jotka kuitenkin jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle.

Toukokuussa 1999 voimaan tullut lakimuutos tarjosi tutkijoille erinomaisen tilanteen. Kotouttamistoimet muuttuivat yhdessä yössä.

- HS

[Rescuer]

Mielenkiintoista että otti esimerkiksi myös bussikuskit. Lähipiiriini kuuluva henkilö jäi työttömäksi puolitoista vuotta sitten kun kuljetusalalla työt väheni, ja on siitä lähtien hakenut aktiivisesti sekä töitä että uudelleen koulutukseen. Useita kertoja hän on hakenut ja myöskin työvoimatoimisto on häntä lähettänyt koulutukseen bussikuskiksi. Kurssille hän vain ei ole päässyt vaan kursseille on otettu vain maahanmuuttajataustaisia.

Eräältä aikuiskoulutuskeskuksen opettajalta sitten selvisi syykin. Jokaiselle kurssille päässeelle taataan työpaikka tietyksi aikaa kurssin jälkeen, joten mukana olevilla yrityksillä on sanansa sanottavissa opiskelijavalinnoissa. Ja kun maahanmuttajien työllistämisestä maksetaan korkeampaa tukea kuin pitkäaikaistyöttömistä, niin arvatkaa kumman valitsevat? Ei oppilaitoksilla tuota vastaan mitään ole, sillä heillekin maksetaan enemmän maahanmuuttajien kouluttamisesta.

Eihän tuo tietenkään maahanmuuttajien vika ole, vaan edellisen punamultahallituksen, joka järjestelmän tuollaiseksi on luonut. Järjestelmällä luodaan hienosti illuusiota siitä, ettei Suomessa riitä väkeä aloille joihin ei tarvita pitkiä koulutuksia, vaan niihin on koulutettava maahanmuuttajia. Jos kerran maahanmuuttajat työllistyvät jo muutenkin niin hyvin noihin ammatteihin, niin miksi työllistymistä ja koulutusta pitää tukea enemmän kuin pitkäaikaistyöttömien kohdalla? Karu tosi asia vain nykyään on, että suomalainen pääsee bussikuskiksi jos taskussa on jo valmiiksi D-kortti ja ammattipätevyys. Tai hankkii koulutuksen omaan piikkiin, työvoimapoliittisen koulutuksen kautta niitä ei saa.
Vähän sama vika on siivousalalla. Suomalainen kun töihin hakee, niin pitää olla puhdistusalan perustutkinto (vai mikä se nimeltään oli), maahanmuuttajalle riittä se ettei osaa työehtosopimusta lukea.

Se ettei ns. matalapalkka-alat ole suosittuja, johtuu hyvin pitkälti Suomen koulutuspolitiikan muutoksista. Kun jokaiselle mahdolliselle pyritään saamaan korkeakoulututkinto, niin ei ihme ettei hommiin löydy kiinnostusta.

[PaxCow]

Ja kun maahanmuttajien työllistämisestä maksetaan korkeampaa tukea kuin pitkäaikaistyöttömistä, niin arvatkaa kumman valitsevat?

Mikä tuki tämä on? Itse en ole tietoinen kuin työllistämistuesta ja yhdistelmätuesta, enkä tiennyt, että niitä maksetaan enemmän maahanmuuttajan työllistävälle. Mutta en tunne asiaa kovinkaan tarkoin, joten otan mielelläni vastaan lisätietoa.

Ei oppilaitoksilla tuota vastaan mitään ole, sillä heillekin maksetaan enemmän maahanmuuttajien kouluttamisesta.

Linja-autonkuljettajan tutkinto on ammattitutkinto. Opetushallitus maksaa valtionosuusjärjestelmän mukaisesti kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista saman verran, maahanmuuttajalisää ei ole. Joistain työvoimapoliittisista koulutuksista oppilaitos voi tienata enemmän kuin normikoulutuksesta, mutta en osaa sanoa, kuinka yleisiä tällaiset koulutukset ovat, varsinkaan nykyään kun TE-toimistojen määrärahat ovat hyvin niukat. Ainakin Helsingissä bussikuskin koulutukseen voi hakeutua kuka vain ja on täysin mahdollista mennä ns. omaehtoiseen koulutukseen, jossa työkkäri ei ole mitenkään mukana.

Eihän tuo tietenkään maahanmuuttajien vika ole, vaan edellisen punamultahallituksen, joka järjestelmän tuollaiseksi on luonut.

Millaisen asiaan liittyvän remontin punamultahallitus teki? Aikuiskoulutukseen liittyvät isompi lakiuudistus on vuodelta 1998, mutta toki joitain asetuksia ja määrärahalinjauksia on voitu tehdä. Esim. opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettiin pari vuotta sitten ns. SORA-lainsäädännöllä, mutta se ei koskenut erityisesti maahanmuuttajia millään lailla.

Se ettei ns. matalapalkka-alat ole suosittuja, johtuu hyvin pitkälti Suomen koulutuspolitiikan muutoksista. Kun jokaiselle mahdolliselle pyritään saamaan korkeakoulututkinto, niin ei ihme ettei hommiin löydy kiinnostusta.

Samaa mieltä tästä. Joka ihmeen alalle kyllä löytyy tutkinto nykyään... siinä on hyvät ja huonot puolensa.

[Doctor Lecter]

Hyvinkää ja Pertunmaa pelastuivat! Sinne otetaan Syyrian pakolaisia ja samalla sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ihmettelee kun kongolaiset eivät kelpaa niin hyvin kuin muut?
"Mielestäni sen näyttää se, että minkä verran kuntiin saadaan kiintiöpakolaisia. Jos kunnat ottaisivat enemmän pakolaisia, niin silloin me voisimme korottaa Suomen pakolaiskiintiötä. Toivoisin, että voisimme olla vähän kerrallaan olla lisäämässä tätä vastuuta".

Mikä vastuu ja miksi? Onko meillä vastuu siitä kun neekeri lisääntyy holtittomasti ja sotii loputtomiin? Onko meillä vastuu kun islamissa julistetaan vihaa vääräuskoisia kohtaan ja soditaan loputtomiin? Eihän tästä ole kovinkaan kauaa, kait pari kolme vuotta, kun imaami tai joku muu kaltaisensa sian persläpi julisti muslimielämää ohjelmassa että "Syyria on yksi esimerkki toimivasta islamilaisesta maasta".

Millainen on muutes Kongon ja Syyrian vastuu? Onko se ulkoistettu mm. Suomelle?

Hyvinkäällä todettin: "Pakolaisten vastaanotto luo Hyvinkäälle mahdollisuudet kansainvälistyä ja monikulttuuristua sekä luo tulevaisuuden työvoimareserviä suomalaisten ikääntyessä".

Outoa, että vasta nyt löysivät oikotien onneen. Valtion ehtymätön rahasampo ryhtyy jauhamaan Hyvinkäälle rahaa. Vanhoja kouluja myydään eurolla kaverille, jotta niihin voidaan perustaa "tukiasemia" syrjäytymisen ehkäisemiseksi näille kaikkien haavoittuvaisimille. Kaveri kuittaa hyvät rahat. Kaupunki ostaa isoja perheasuntoja eläkkeittemme maksajille, yhdistyksiä perustetaan. Veronmaksaja on hän kuka maksaa, mutta kuluja ei kerrota. Ei tietenkään.

Valtio on korottanut v. 2014 ajaksi pakolaisten vastaanotosta maksettavia korvauksia ja tämä parantaa kuntien taloudellisia mahdollisuuksia vastata kotouttamistyön kustannuksista

Money talks. Onneksi on sotia, jotta voidaan ottaa pakolaisia - muuten ei Suomi kansainvälistyisi koskaan. Onneksi on ehtymätön rahasampo, veronmaksaja, jotta pieni poliittinen sisäpiiri sossuämmineen voi totetuttaa sairasta hoivaviettiään ja jakaa kavereilleen rahaa.

Miten Hyvinkää hyödyntää kansainvälisyyden? Näihin muutamaan kymmeneen syyrialaiseen - joiden oikeita nimiä eikä taustoja tietäne kukaan - ladataan kovia odotuksia. Heidän odotetaan olevan avain kansainvälisyyteen, vaikka lähes jokaisella hyvinkääläisellä on taatusti enemmän kokemusta kansainvälisyydestä kuin syyrialaisella ählämillä. Monikulttuuri nähdään kummalisena hyveenä ja välttämättömytenä.
- Hyvinkäällä on jo ennen syyrialaisia ollut niin uusmaalaisia, karjalaisia, savolaisia, lappalaisia ja jopa satakuntalaisia sekä inkeriläisiä. Mutta nyt, vasta nyt, syyrialaisten myötä alkaa kansainvälistyminen ja monikulttuuri jylläämään.

[Doctor Lecter]

Uutinen parin viikon takaa:

Vaasalle kehittämisavustusta maahanmuuttajien liikuntaan
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 215 000 euroa kehittämisavustusta kunnille maahanmuuttajien liikunnan harrastamiseen. Kehittämisavustusta myönnettiin kahdeksalle kunnalle Keski-Suomen, Pirkanmaan ja pohjalaismaakuntien alueella.

Vaasan kaupunki sai kerhotutorointiin 25 000 euroa.

Kokkolan kaupunki sai Tuu mukaan! -hankkeeseen 32 000 euroa.

Kristiinankaupunki sai Osallisuus&Liikunta -hankkeeseen 25 000 euroa.

Kruunupyyn kunta sai Integrering via idrott i Kronoby 2014 -projektiin 6000 euroa.

Kehittämisavustuksella tuetaan hankkeita, jotka edistävät maahanmuuttajien aktiivista osallistumista liikunnan harrastustoimintaan.

Avustuksen myöntämisessä painotus on erityisesti maahanmuuttajataustaisissa naisissa ja tytöissä.
Pohjalainen

Uutinen tänään:
Maahanmuuttajat laitetaan liikkumaan Imatralla
Maahanmuuttajia innostetaan liikkumaan Imatralla ja Lappeenrannassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt noin 140 000 euron kehittämisavustuksen kahden kaupungin yhteiselle Liikunta yhdistää -jatkohankkeelle.

Hankerahalla lisätään liikuntatarjontaa ja tiedotetaan alueen liikuntapalveluista maahanmuuttajille. Imatralle palkataan hankevaroilla liikunnanohjaaja ja toinen Lappeenrantaan.

Yhteistyötä tehdään paikallisten liikuntaseurojen, Punaisen Ristin ja muiden maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen kanssa.

Hankevastaavana Imatran päässä toimii erityisliikunnaohjaaja Kirsi Mäyrä ja Lappeenrannassa liikuntasihteeri Aija Rautio.

Hanketyöntekijänä jatkaa fysioterapeutti Joonas Selenius.
Uutisvuoksi

355000 euroa rahaa, jotta saadaan maahanmuuttajat liikkumaan. Samaan aikaan pottunokat osaavat joutuvat hölkkäämään ilmaiseksi. Miten helvetissä tämäkin asia voi olla sellainen, että vain raha auttaa; erityistarve, erityisavustaminen? Lähestulkoot joka asiassa tietystä suunnasta tulijoille on tarvetta johokkin erityiseen. Mikään tavallinen ei heidän kohdallaan onnistu. Silti jotkut tahot Suomessa näkevät asian siten, että juuri heidänlaisiaan pitää tuoda Suomeen.

Me muistamme uutiskuvat vuodelta 1991, jolloin Somaliassa oli nälänhätä. Aliravittuja moniosaajia kylät täynnä. Enpä olisi uskonut, että runsaan 20 vuoden kuluttua sama porukka kärsii ylipainosta ja heitä maanitellaan laihtumaan suomalaisen veronmaksajain kustannuksella

Eiköhän tässä(kin) hankkeessa ole takana jonkun hyvää tarkoittavan rahastus ja loputon hyysääminen. Entä olisiko tämä 355000 euroa jäänyt muutoin käyttämättä? Taas yksi esimerkki siitä, miten tietty ryhmä on erityissuojeluksessa.
- Vai luuleeko joku, että tämä käsite "maahanmuuttajille" tarkoittaa saksalaisia ja japanilaisia sekä norjalaisia maahanmuuttajia ja että juuri heitä on näillä "kursseilla" eniten?

[PaxCow]

Suomessa tuetaan erilaisia liikuntamuotoja vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. En jaksanut kaivaa tämän vuoden lukuja, mutta yli kymmenen vuotta sitten tuki oli 84 miljoonaa euroa. DL:n mainitsema huima luku on tästä 0,4 %.

[Marko M]

Suomella ja suomalaisilla ei ole varaa kehitysmaalaisten maahanmuuttoon. Valtionvelka on jo yli 90 miljardia € ja uutta velkaa otetaan lähes 10 miljardia € vuodessa ja kehitysmaalaisten maahanmuuton kustannukset ovat 3 miljardia € vuodessa ja kun tähän lisätään vielä kehitysapu joka on noin 1 miljardi € vuodessa joka menee suoraan kehitysmaiden hallitsemattomaan väestönkasvuun ja aiheuttaa maahanmuuttoa Eurooppaan ja Suomeen niin tyhmimmänkin taulapään pitäisi ymmärtää että seinä on tullut vastaan.

http://jam.pp.fi/blogi/292.htm

292. Järisyttävä tutkimus maahanmuuton kustannuksista
25.9.2013 20:00

Dosentti Kyösti Tarvainen esittää hiuksia nostattavaa tutkimusaineistoa maahanmuuton todellisista kustannuksista:

Maahanmuutosta kestävyysvajetta noin 3 mrd euroa/vuosi

Norjan tilastokeskus on tehnyt tutkimuksen [1] maahanmuuton kustannuksista, joka on varmaankin maailman perusteellisin.

Nimittäin siinä määritettiin maahanmuuttajasta aiheutuvien yhteiskunnallisten menojen ja tulojen kertyminen koko eliniän ajalta: tutkimuksessa tarkasteltiin vuoteen 2100 asti, mitä nettotuottoja syntyy vuonna 2015 Norjaan tulevasta maahanmuuttajasta.

Norjalaisessa Finansavisen-talouslehdessä on artikkeli, jonka kuva [2] on yhteenveto tästä tutkimuksesta. Kuva on myös ohessa liitteenä.

Kuvassa on kolme henkilöä, koska tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen ei-länsimaisia, itäeurooppalaisia ja länsimaisia maahanmuuttajia (katso kuvasta tarkemmat määrittelyt).

Heihin liittyvät keskimääräiset rahalliset tuotot valtiolle maahanmuuttajan koko elämän ajalta ovat:

· ei-länsimainen maahanmuuttaja – 500 000 euroa (-4.1 milj. Norjan kruunua)
· itäeurooppalainen maahanmuuttaja - 100 000 euroa (-0.8 milj. Norjan kruunua)
· länsimainen maahanmuuttaja + 100 000 euroa (+0.8 milj. Norjan kruunua)

Siis ainoastaan länsimaista tulevat maahanmuuttajat ovat yhteiskunnan talouden kannalta hyödyllisiä. Heitä ovat esimerkiksi Norjan öljyteollisuuden palveluksessa työskentelevät insinöörit, joista useat palaavat kotimaahansa, jolloin esimerkiksi vanhuuden sairaanhoitokustannukset jäävät kotimaan maksettaviksi.

Huomaa kuvasta se, että ei-läntinen maahanmuuttaja R3 maksaa valtiolle elämänsä aikana enemmän veroja (”indirekte skatter og avgifter (moms)”: 2,9 milj. kruunua) kuin kaksi muuta maahanmuuttajaa. Tämä johtuu juuri siitä, että ei-läntiset maahanmuuttajat jäävät Norjaan pidemmäksi aikaa kuin muut maahanmuuttajat, useimmiten koko eliniäksi. Heistä tulee vastaavasti enemmän kustannuksia, kuten myös sen takia, että heillä on muita enemmän lapsia. Huomaa laskelmien tarkkuus: esimerkiksi liikevaihtovero (moms), joka kertyy valtiolle maahanmuuttajien tekemistä ostoksista, on huomioitu.

Kuvan alareunassa on näiden kolmen maahanmuuttajaryhmän väestöosuudet. Koska itäeurooppalaisia ja länsimaalaisia on suunnilleen saman verran, heidän nettotuottonsa suunnilleen kumoavat toisensa. Siten ei-länsimaalaisten johdosta maahanmuuton kokonaisvaikutus on erittäin negatiivinen.

Norjassa on vähän työttömyyttä, mutta esimerkiksi Suomessa moni kantasuomalainen on työtön itse asiassa sen takia, että maahanmuuttaja on työpaikassa, jossa kantasuomalainen muuten olisi. Toisin sanoen kustannuksiin on työttömyyden vallitessa lisättävä osa kantasuomalaisten työttömyyskorvauksista. Tätä ei ole huomioitu seuraavassa tarkastelussa.


SOVELLUS SUOMEEN

Jos sovellamme Norjan tuloksia Suomeen, niin ensinnäkin voidaan todeta, että vuonna 2012 nettomuutto oli 17 400 henkilöä ja näistä 6 400 henkilöä oli peräisin Aasiasta tai Afrikasta. Jos arvioimme karkeasti Norjan tapauksen mukaisesti, että vain näistä ei-länsimaisista henkilöistä aiheutuu kustannuksia 500 000 euroa henkilöä kohden, niin yhteissummaksi tulee 6400*500000= 3,2 miljardia euroa/vuosi.

Voimme siis karkeasti arvioida, että nykyisenlaisesta maahanmuutosta kertyy joka vuosi valtion talouteen
3 miljardin euron kestävyysvaje.

Tosin vuosittainen vaje on nyt pienempi kuin 3 miljardia euroa, mutta myöhemmin suurempi, kun nykyiset maahanmuuttajat vanhenevat. Siten valtionvelan lisäksi nykynuorille tulee myöhemmin maksettavaksi entistä suurempia maahanmuuttokustannuksia.


JÄRKEVÄMPI TAPA AUTTAA PAKOLAISIA

On järkevämpää auttaa pakolaisia heidän leireillään kuin tuoda heitä Suomeen: yhden Suomeen tulleen pakolaisen 500 000 eurolla voitaisiin helpottaa satojen hädänalaisten leiripakolaisten elämää.

Leireiltä pakolaiset lähtisivät sitten olojen rauhoituttua takaisin kotimaahansa. Suomessa he ovat muukalaisia, minkä näkee esimerkiksi Itäkeskuksessa: käytävillä ja liikkeissä on valtavasti ei-eurooppalaisia, mutta kolmessa kirjakaupassa heitä ei näy. He eivät ole kiinnostuneet suomalaisesta kirjallisuudesta, historiasta, yhteiskunnasta, vaan katsovat lautasantennien välityksellä lähtömaidensa tv-ohjelmia.

Suomessa on siten alkanut yhteiskunnan pirstoutuminen, segregaatio, joka Ruotsissa näkyy jo keskisuurillakin paikkakunnilla asuntojen, koulujen, työpaikkojen ja avioliittojen suhteen.

Nykymenolla etniset ruotsalaiset ovat vähemmistönä omassa maassaan tällä vuosisadalla, etniset suomalaiset ensi vuosisadalla.

Demografisen ja kulttuurisen katastrofin välttäminen ei ole enää helppoa, mutta auttaa, jos pakolaisia ei oteta enää Suomeen, vaan autetaan pakolaisleireillä. Tarpeen mukaan Pohjoismaat voivat tehdä sopimuksia muiden maiden kanssa pakolaisten, ankkurilasten, laittomien siirtolaisten vastaanottamisesta, kuten Israel on tehnyt.

Yksi piirre nykyisessä järjettömässä kehityksessä on se, että islaminuskoiset öljyllä rikastuneet maat eivät auta muslimi-pakolaisia. Mutta kun muslimit tulevat Eurooppaan, nämä maat rahoittavat satojen moskeijoiden rakentamisen. Washington Times’issa Lähi-idän asiantuntija kirjoittaa artikkelissaan ”A common culture for refugees” [3], kuinka näiden maiden tulisi ottaa muslimi-pakolaisia. Suomenkin on vaadittava tätä.


Kyösti Tarvainen
dosentti

[1] Norjan tilastokeskuksen tutkimus maahanmuuttajan eliniän pituisista kustannuksista.
(Tästä 130-sivuisesta tutkimuksesta on Norjan tilastokeskuksen 9-sivuinen lyhennelmä;
viitteessä [2] on yhden sivun yhteenvetokuva)

[2] Yhteenvetokuva Norjan tilastokeskuksen tutkimuksesta koskien maahanmuuttokustannuksia.

[3] Daniel Pipes: A common culture for refugees





jameshirvisaari.com


PS. Koska lukujen suhteen on ilmennyt epäselvyyttä, on syytä tarkentaa asiaa. Kulut näet kasvavat vuosi vuodelta:

"Ajatellaan, että tähän mennessä ei olisi tullut yhtään aasialaista tai afrikkalaista, mutta että vuonna 2014 heitä alkaa tulla vuosittain 6400 henkilöä. Norjan tutkimuksen perusteella voimme arvioida, että heistä myöhemmin, heidän elinaikoinaan (vuosien 2014-2114 sisällä), kertyy yhteensä 3 mrd kulut. Kun vuonna 2015 tulee sama määrä, niin silloinkin arvioimme, että verovaroista tulee myöhemmin menemään heille 3 mrd euroa. Näin joka vuosi räpsähtää suomalaisille 3 mrd:n lasku, jota seuraavien kymmenien vuosien aikana maksetaan."

"Tässä ajatuskokeessa olisi vuonna 2014 vain 6400 aasialaista ja afrikkalaista, ja he olisivat varsin nuoria, jolloin heistä aiheutuvat kulut olisivat yhden vuoden ajalta huomattavasti pienemmät kuin 3 mrd euroa. Vuonna 2015 heitä olisi 12 800 henkilöä (miinus jokunen kuollut), ja kulut olisivat noin kaksinkertaiset. Näin kulut kasvaisivat vuosi vuodelta, kunnes noin 40-50 vuoden kuluttua heitä alkaisi kuolla yhtä paljon kuin heitä tulee, jolloin heidän kokonaismääränsä vakiintuisi ja myös ikärakenne alkaisi stabiloitua. Vuosittaiset kulut olisivat jossain vaiheessa selvästi yli 3 mrd, mutta stabiloituisivat sitten kohti 3 miljardia."

[PaxCow]

Suomella ja suomalaisilla ei ole varaa kehitysmaalaisten maahanmuuttoon. Valtionvelka on jo yli 90 miljardia € ja uutta velkaa otetaan lähes 10 miljardia € vuodessa ja kehitysmaalaisten maahanmuuton kustannukset ovat 3 miljardia € vuodessa ja kun tähän lisätään vielä kehitysapu joka on noin 1 miljardi € vuodessa joka menee suoraan kehitysmaiden hallitsemattomaan väestönkasvuun ja aiheuttaa maahanmuuttoa Eurooppaan ja Suomeen niin tyhmimmänkin taulapään pitäisi ymmärtää että seinä on tullut vastaan.

Suomen nettovelat ovat negatiivisia ja Suomi on ylijäämäinen talous. Pelkkä velkakellon seuraaminen ei kerro kansantalouden tilanteesta paljoakaan.

Väite siitä, että kehitysapu menisi suoraan "hallitsemattomaan väestönkasvuun" on hyvin outo. Suomen kehitysavussa naisten kouluttaminen on yksi päätavoitteista. Naisten koulutus vähentää lasten määrää ja köyhyyttä - eli siis vähentää paikallisia kriisejä ja tätä kautta maahanmuuttoakin.

Näiden seikkojen vuoksi asiasta eri mieltä olevien leimaaminen taulapäiksi on vähintäänkin erikoista.

Se, että Suomessa maahanmuuton kustannukset olisivat 3 miljardia euroa, on Muutos 2011 - puolueen jäsenen Kyösti Tarvaisen oma veikkaus. Tässä asiasta vähän objektiivisemmin:

Maahanmuuton madonluvuissa vastuu on tekijällä ja lukijalla

Maahanmuuttamisen kustannuksista on vaikea keskustella, ainakaan asiallisesti. Mitä saatavilla olevat luvut kertovat ja mitä eivät?

Tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäynyttä tutkimusta maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista löytyy vähänlaisesti maailmalta, Suomesta ei käytännössä ollenkaan.

Keskustelu aiheesta käy kuitenkin vilkkaana. Asia nousi esille jälleen, kun eläkkeellä oleva dosentti Kyösti Tarvainen kirjoitti maahanmuuton kustannuksista Helsingin Sanomien mielipideosastossa.

Tarvainen viittasi lähteisiin, joiden perusteella maahanmuuton kustannuksista löytyy kyllä laskelmia. Juttu on poikinut keskustelua internetissä. Tarvainen tunnetaan maahanmuuttokriittisistä kirjoituksista.

Julkinen talous, rajattu näkökulma

Eräs tapa on yksinkertaisesti verrata verotuloja budjettimenoihin kansantalouden kirjanpidossa. Näin tehtiin (Tarvaisen käyttämissä) teollisuusmaiden OECD:n raportissa ja ruotsalaistutkimuksessa.

OECD:n mukaan kustannukset olivat (2007–2009) 0,13 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun puolustusmenoja ei laskettu mukaan.

Mitä luku ei kerro? OECD sanoi myös, että kaikkiaan maahanmuuton vaikutukset maiden julkisiin talouksiin jäivät pieniksi. Lisäksi nousukauden aikana syntyy tyypillisesti nettohyötyä (maahanmuuttaja antaa enemmän kuin ottaa), laskukaudella tilanne kääntyy toisinpäin.

Maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuton kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Maahanmuuttaja velkaannuttaa julkista sektoria samaan tapaan kuin umpisuomalainen.

EK huolissaan työvoimapulasta

Julkisen talouden laskelmissa, kuten OECD:n tekemissä, ei oteta huomioon paljonko maahanmuuttajan tekemä työ tai palvelu hyödyttää elinkeinoelämää, työmarkkinaa tai yleistä toimeliaisuutta. Puutteesta huomauttaa professori Jan Ekbergkin omassa raportissaan.

Elinkeinoelämälle maahanmuuttajat käyvät yhä tärkeämmäksi. Työnantajat katsovat lyhyellä aikavälillä sitä, että suomalaisen yrityksen täytyy saada työtekijöitä avoimiin paikkoihin, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen sanoo.

Pitkällä aikavälillä huomio on huoltosuhteessa. Vanhusten osuuden paisumista varten meidän täytyy saada enemmän työntekijöitä. Riskinä on Räsäsen mukaan "Suomen näivettyminen" ja työvoimapula.

– Tällaisten menetettyjen mahdollisuuksien taloudellinen arviointi on hirvittävän vaikeaa.

Norja ei ole Suomi

Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) arvioidaan, että maahanmuuttajan menot ja tulot pitää laskea koko elinkaarelta. Tällaista menetelmää käytti Norjan tilastokeskus omassa tutkimuksessaan. Siinä laskettiin kustannuksia kolmelle eri maahanmuuttajaryhmälle, myös epäsuoria veroja, kuten alv.

Norjan tilastokeskuksesta kerrotaan Taloussanomille, että maiden vertailu ei toimi hyvin, koska Norjan sosiaaliturvajärjestelmä on avokätinen Suomeen verrattuna. Myös hintalaput maahanmuuttajaryhmille, joista Tarvainen mainitsi, sisältävät epävarmuuksia ja väärintulkinnan mahdollisuuksia.

Elinkaarimalleissa on muutoinkin epävarmoja olettamuksia ja muuttujia. Niissä katsotaan, että ihminen maksaa julkiselle sektorille eniten alku- ja loppupäässä. Lapsena ja vanhuksena.

Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin noin kolmekymppisinä, ja kolmannes muuttaa pois jo 10–15 vuoden aikana.

Tällä on merkitystä, sillä muuttoa edeltävistä ja paluumuuton jälkeisistä kustannuksista vastaa jokin toinen valtio, Vatt:n erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo.

– Yhtä vuotta koskevaa lukua, kuten OECD:n raportissa, on vaikea tulkita.

"Maahanmuuton vaikutus Suomessa 0-tasoa"

Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan kuluessa.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.

– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Maahanmuuton "väestöllisistä ja kulttuurisista muutoksista" huolestunut Tarvainen sen sijaan sanoo, Suomen Pankin raporttiin viitaten, että maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen vaan työurien pidentäminen.

Hän ei usko todelliseen työvoimapulaan, esimerkiksi siihen, etteikö bussikuskeiksi löytyisi riittävästi myös kantaväestöä.

– Kaikki autoa osaavat ajaa, mutta maahanmuuttajat tekevät töitä alemmalla palkalla ja nöyremmällä asenteella.

Lähde: Taloussanomat