Leftfootproxy kirjoitti: - -
Kyllä toi Harpon versio on ainoa uskottava tulkinta. Jos tyttö todella pitää kiinni kolmen käynnin väitteestään niin ei voi kuin ihmetellä, sillä samallahan hän tulee osoittaneeksi, ettei paikalla ollut ulkopuolista. Luulisi että kertoisi asiat siten kun on äidilleen edullista.
Uskoakseni "kolmen käynnin väite" on sekä tytön, syyttäjän että puolustuksen kannan
mukainen. Sekä hätäkeskuspuhelun mukainen. Puolustuksen todistaja
Katarina Finnilä
vetosi "gorilla-efektiin": tyttö ei nähnyt ulkopuolista, koska isän tila vei kaiken huomion.
Voi olla. Itse uskon "katveeseen" (ja useampaan tekijään - yksi terassilla). Tytön ensimmäisen käynnin aikana tekijä ei ollut ikkunanrikkomistyössä, koska näki jo tuolloin valaistulle "näyttämölle". Myöhemmin tyttö ei nähnyt tekijää Lahden kimpussa, koska verityö oli saatettu päätökseen ensin veitsellä (tytön II käynti), sitten astalolla (tytön III käynti).
Ja hätäkeskustallenteella kuullaan "varoituksia" tytön lähestyessä.
Ratkaiseva olisi tässä rekonstruktio autentisella paikalla: onko "katveen" mahdollisuus täysin
poissuljettu, niinkuin syyttäjä antaa ymmärtää?
Finnilä ottaa todistuksessa esille vaihtoehtoisen tapahtumakulun: sopisiko tytön kertomus yhteen sen kanssa, että äiti olisi syyllinen?
Syyttäjä vetoaa siihen, että tyttö ei ollut nähnyt ketään Lahden kimpussa - silti tyttö joutui toteamaan, että tämä oli verissään lattialla. Mutta: eihän tyttö myöskään näe äitiä verityön jäljiltä silloin, kun hän näkee tämän tulevan puhelimeen.
Syytäjä esittää myös, että tyttö ei ole kertonut kuulleensa "mänttäämistä", mitä Auer on
kertonut kuulleensa hätäpuhelun aikana. Hätäpuhelussa kuitenkin kuullaan, kuinka tyttö
nimenomaan reagoi "mänttäämiseen" esimerkiksi kohdassa 1:03 (kuiskaamalla "kahe[li]").
Ja huoneensa hän on kuullut ”kaikkee kamalaa ääntä”.
Syyttäjä on perehtynyt ilahduttavan yksityiskohtaisesti tytön ja Auerin kertomuksiin, mikä tulee esille juuri Finnilän todistuksen kuluessa. Toivoisi että syyttäjä perehtyisi yhtä tarkasti myös hätäpuheluun, kun kerran uskoo asiaansa. Tytön kertomusta arvioitaessa on pakko ottaa
huomioon, että kaksi käyntiä tapahtuu puhelun aikana, ja nämä ovat "kuultavissa" tallenteelta.
Leftfootproxy kirjoitti: - -
Vaa'ankieliasemassa tuomiosta päätettäessä oli ja tulee ilmeisesti olemaan lopulta se, että vanhin lapsi oli täysin peloton häke-nauhalla. Se, että hän meni ominpäin takkahuoneen oviaukolle kuikuilemaan häkepuhelun aikana. Asiaa ei tietenkään näin muotoiltu tai muotoilla mutta se ei asiaa muuksi muuta. Auerin olisi toki pitänyt tämä vaeltelu havaita ja estää mutta tässä tapahtui sama virhe (tai "virhe") isommassa mittakaavassa kuin Auerin itsensä kohdalla hänen poistuessaan puhelimesta. --
Se, että meni ominpäin todistaa vain sen, että tyttö ei mitenkään aavistanut mitä oli tapahtumassa sekä sen, että keittiössä oleva puhelin on monen kulman takana takkahuoneen takanurkkaan nähden, joten myöskään Auer ei tiennyt missä vaiheessa kamppailu oli - varsinkaan sen jälkeen kun "mäiske" lakkaa noin puolentoista minuutin kohdalla hätäpuhelua.
Vaa´ankieliasemassa ovat siten mielestäni
a) tytön kahden ensimmäisen käynnin välinen aika, jolloin Auerin tekemän lavastuksen olisi kaikilta osin pitänyt tapahtua (syyttäjä sanoo, että ei pystytä määrittelemään)
b) takkahuoneen "katveen" mahdollisuus (voitaneen tyhjentävästi selvittäää rekolla).
c) hätäkeskustallenteen sisältö, joka todistaa ulkopuolisen tekevän surmaa sen kuluessa
eikä mitään "lavastusaikaa" näin ollen tarvita. That´s all.