Iltalehden
mukaan kuulonvaraisia havaintoja tehneen lapsen kertomusta ei tahdota uskoa puolustuksen taholta.
Professori ei usko Auerin lapsen havaintoja
Keskiviikko 18.9.2013 klo 02.43
Ulvilan murhakäräjillä kuullaan keskiviikkona puolustuksen asiantuntijatodistajaa.
Käräjille palataan taas keskiviikkona.
Psykologian professori Pekka Santtila arvioi käräjäoikeudessa Porissa Anneli Auerin lasten kertomusten uskottavuutta.
Santtilan odotetaan kyseenalaistavan Auerin toiseksi vanhimman lapsen kertomuksen siitä, että tämä olisi kuullut murhayön tapahtumia lastenhuoneen oven läpi. Tekoaikaan 7-vuotias lapsi on sanonut kuulleensa muun muassa nauhurin, ikkunan rikkomisen sekä takaoven ja jääkaappipakastimen avaamisen ääniä.
Santtila on testannut tieteellisellä kokeella, ovatko lapsen kuvaamat havainnot mahdollisia ja onko hän kyennyt ymmärtämään kuulemansa. Tulosten perusteella kertomus ei olisi luotettava.
- Niin monimutkaista tapahtumaa ei voi kukaan kuulon varassa havaita, Santtila kommentoi STT:lle kesällä.
Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio on antanut oman lausuntonsa äänien kuulumisesta. KRP testasi kasettisoittimien näppäin- ja kelausääniä sekä monia muita ääniä mikrofonein varustetun keinopään avulla. Tulosten mukaan lapsi on voinut kertomallaan tavalla kuulla ääniä huoneensa suljetun oven taakse.
STT
Hesari puolestaan
kertoo miksi puolustus on päätynyt tähän tulokseen.
HS: Puolustus väittää Auerin pojan havaintoja mahdottomiksi
Anneli Auerin puolustus väittää Auerin lapsen havaintoja mahdottomiksi, kertoo Helsingin Sanomat.
Auerin toiseksi vanhin lapsi, tapahtumahetkellä 7-vuotias, on kertonut kuulleensa murhayön tapahtumat oven läpi. Auerin puolustus on teettänyt tutkimuksen, jossa selvitettiin koehenkilöiden kykyä kuulla ääniä Auerin asuntoa vastaavassa tilassa.
Testiryhmässä oli 40 aikuista ja 33 seitsemänvuotiasta lasta. Testissä iskettiin veitsellä vesimelonia. Soveltavan psykologian professorin Pekka Santtilan mukaan koehenkilöt tunnistivat ääniä vain sattumanvaraisesti.
Santtilan mukaan kokeen ja lapsen tilanteen ero on siinä, että lapsi tiesi, mitkä äänet kotona ovat mahdollisia.
– Tässä ei ole kyse muistiongelmasta vaan havainto-ongelmasta, Santtila sanoo Helsingin Sanomissa.
Viime viikolla syyttäjän todistaja, äänitutkija Tuija Niemi kertoi oikeudessa, että surmayön tapahtumat on pystynyt kuulemaan lastenhuoneen läpi.
(MTV3 - STT)
Nyt herää väkisinkin kysymys, että miksi asiaa on testattu iskemällä veitsellä vesimelonia? Ainakaan ILn jutussa ei mainita että lapsi olisi kertonut kuulleensa kuinka joku hakkaa veitsellä toista ihmistä.
Ottaen huomioon, että lapsi oli kertonut kuulleensa kuinka takaovi avattiin, ikkuna rikkoutui ja jääkaappipakastimen ovea auottiin ja näistähän ovien aukomisäänet on varsin normaalia äänimaailmaa johon lapset tottuu pienestä pitäen ja näin ollen todnäk myös tunnistavat ne.
Rikkoutuvan ikkunalasin ääni taas on siinä määrin kova ja lasinsirujen tippumisääni tunnistettavissa muutenkin että enpä tuossa näe mitään outoa muuta kuin sen, että miten lapsi on voinut identifioida äänen tulleen juuri rikotusta takaoven lasista.
Lisäksi lapsi on kuullut nauhurin äänen, joka toki sekin on mahdollista sillä jos sitä on käytetty usein niin senkin ääni on jo tuon ikäiselle ihan kuulonvaraisesti tunnistettavissa oleva. Puolustuksen äänitunnistustesti kuulostaa omaan korvaan täysin turhalta ja merkityksettömältä.
"Sinä olet aivan liian tyhmä analysoimaan mitään, joten jätä se suosiolla älykkäämmille ihmisille."