Näyttäisi siltä, että kiinniotto-oikeutta ei syntynyt näille uhrin kiinniottaneille järkkäreille.
Hallituksen yksityiskohtaiset perustelut
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... 2+2014.pdf
42 §. Henkilön poistaminen ja kiinniottaminen. Ehdotetussa pykälässä esitetään säädettäväksi järjestyksenvalvojan poistamisoikeudesta sekä kiinniotto-oikeudesta eräissä tapauksissa.
Pykälän 1 momentin 1 kohdassa esitetään säädettäväksi nykyiseen tapaan järjestyksenvalvojan oikeudesta poistaa toimialueeltaan henkilö, joka päihtyneenä häiritsee järjestystä tai muita henkilöitä. Pelkkä henkilön päihtymys ei vielä riittäisi henkilön poistamisperusteeksi vaan päihtymyksen olisi oltava kytköksissä järjestykselle tai muille henkilöille aiheutuvaan häiriöön. Toisaalta ei edellytettäisi, että päihtyneen henkilön olisi käyttäydyttävä samalla väkivaltaisesti, uhkaavasti tai meluavasti, koska tällaisesta käyttäytymisestä olisi päihtymyksestä riippumattomana itsenäisenä poistamisperusteena säädetty ehdotetun pykälän 1 momentin 3 kohdassa. Joissakin tapauksissa henkilön voitaisiin jo pelkän kovan päihtymyksen perusteella katsoa aiheuttavan häiriötä esimerkiksi muille ihmisille. Kuitenkaan pelkästään se, että henkilön päihtymys yksittäisessä ihmisessä herättää jonkinasteista pahennusta, ei voisi merkitä säännöksessä tarkoitettua häiriötä. Järjestyksenvalvojan tulisi arvioida objektiivisesti,onko päihtyneen äytös yksittäistapauksessa todella sellaista, että tämä häiritsee järjestyksenvalvojan toimialueella järjestystä tai muita henkilöitä.
Pykälän 1 momentin 2 kohdassa mainittu poistamisperuste olisi sidoksissa turvallisuuden vaarantamiseen järjestyksenvalvojan toimialueella. Järjestyksenvalvojalla olisi oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka vaarantaa turvallisuutta. Turvallisuuden vaarantaminen millä tavalla tahansa tulisi kyseeseen poistamisperusteena. Tällöinkin järjestyksenvalvojan olisi ensisijaisesti poistamisen sijasta pyrittävä tilanteen palauttamiseen ennalleen neuvoin ja kehotuksin lakiehdotuksen 29 §:n 2 momentin mukaisesti. Vasta jos turvallisuutta vaarantava toiminta tämänkin jälkeen jatkuisi, järjestyksenvalvoja voisi ryhtyä henkilön paikalta poistamiseen.Ehdotetun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan myös henkilö, joka uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisella tai muulla käyttäytymisellään häiritsee järjestystä, voitaisiin poistaa järjestyksenvalvojan toimialueelta. Riittävää olisi, että henkilön käyttäytyminen olisi joko uhkaavaa, meluavaa tai väkivaltaista eikä näiden kaikkien tunnusmerkkien tarvitsisi toteutua samanaikaisesti.Henkilön poistaminen voisi johtua myös muusta kuin edellä mainitusta järjestystä häiritsevästä käyttäytymisestä. Muun käyttäytymisen sisällyttäminen 1 momentin 3 kohdan poistamisperusteisiin liittyisi siihen, että nykyisen järjestyksenvalvojista annetun lain7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista poistamisoikeutta järjestyksenvalvojalle ei enää esitettäisi. Kyseisen säännöksen mukaan järjestyksenvalvoja on voinut poistaa toimialueeltaan henkilön, joka huomautuksesta huolimatta jättää noudattamatta järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisen käskyn. Ehdotetun muutoksen taustalla on eduskunnan perustuslakivaliokunnan hallituksen järjestyslakiehdotuksesta antama lausunto PeVL 20/2002, jossa valiokunta katsoi,että järjestyksenvalvojista annetun lain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen poistamisoikeuden antaminen järjestyslaissa tarkoitetuille järjestyksenvalvojille muodostaisi ”poliisin toimivaltuuksille ominaisen, yksittäistapauksessa jokaista velvoittavan käskyvallan”. Muutoksella pyrittäisiin siihen, ettei järjestyksenvalvojalle muodostuisi vastaavaa käskyvaltaa kuin poliisilla voidaan katsoa olevan. Kuitenkin oistamisoikeutta myös henkilön muun kuin väkivaltaisen, uhkaavan tai meluavan käyttäytymisen vuoksi voitaisiin pitää tarpeellisena. Tällainen oikeus olisi tarpeen esimerkiksi silloin, kun henkilö ravintolassa veisi alkoholijuomia anniskelualueen ulkopuolelle tai ryhtyisi särkemään ravintolan omaisuutta. Henkilön ei tarvitsisi tällöin olla päihtynyt eikä hänen käytöksensä myöskään olisi väkivaltaista, uhkaavaa tai meluavaa. järjestyksenvalvojan olisi siitä huolimatta kyettävä tarvittaessa puuttumaan myös tällaiseen käyttäytymiseen. Ennen poistamista järjestyksenvalvojan olisi tällöinkin tarpeen mukaan ensin neuvoin ja kehotuksin pyrittävä saamaan henkilö korjaamaan käyttäytymisensä. Toisaalta ainutkertainenkin riittävän vakava järjestyksen häiritseminen voisi oikeuttaa poistamiseen ilman henkilölle annettavaa tilaisuutta korjata käyttäytymistään, jos käyttäytymisestä kuitenkin voitaisiin päätellä, että häiriö tulisi vähän ajan kuluttua toistumaan.
Pykälän 1 momentin 4 kohta olisi kokonaan uusi. Tähän asti järjestyksenvalvojalla ei ole ollut oikeutta poistaa toimialueeltaan siellä oikeudettomasti oleskellutta henkilöä. Tähän ei välttämättä ole ollut esimerkiksi yleisötilaisuuksien kaltaisissa tilaisuuksissa tarvettakaan, vaan nykyiset poistamisperusteet ovat riittäneet kattamaan riittävän laajasti erilaiset poistamistilanteet. Lakimuutoksilla on kuitenkin vuosien varrella mahdollistettu järjestyksenvalvojien asettaminen myös sellaisille alueille, jotka eivät kokonaisuudessaan ole yleisölle avoimia. Esimerkiksi järjestyksenvalvojan toimialueena olevassa kauppakeskuksessa saattaa olla laajojakin yleisöltä suljettuja osia ja alueita. Tämän vuoksi olisi tarpeen säätää erikseen järjestyksenvalvojan oikeudesta poistaa toimialueeltaan siellä oikeudettomasti oleskeleva henkilö. Jotta poistamisen edellytykset täyttyisivät, henkilön oleskelun alueella olisi oltava ilmeisen oikeudetonta. Pelkkä järjestyksenvalvojan epäilys henkilön oleskelun oikeudettomuudesta ei siten vielä riittäisi, vaan oleskelun oikeudettomuuden tueksi olisi oltava muutakin näyttöä. Kuitenkin esimerkiksi tällaista epäilystä yhdistettynä siihen, että henkilö kieltäytyisi kertomasta syytä alueella oleskeluunsa, olisi yleensä pidettävä riittävänä paikalta poistamisen perusteena.
Pykälän 2 momentissa esitetään nykyiseen tapaan säädettäväksi järjestyksenvalvojan kiinniotto-oikeudesta silloin, jos paikalta poistaminen olisi ilmeisesti riittämätön toimenpide. Vaikka kiinniotto-oikeuden käyttäminen tällä perusteella olisi poikkeuksellista, sen säilyttäminen laissa olisi kuitenkin käytännön syistä perusteltua. Kiinniottaminen edellyttäisi poistamisen riittämättömyyden lisäksi sitä, että ettei häiriötä tai vaaraa
voida muutoin poistaa.
Kiinniottamisen olisi myös oltava välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran vuoksi.
Edellä mainittu kiinniottaminen olisi luonteeltaan poikkeuksellinen toimenpide. Se tulisi kyseeseen silloin, kun henkilön poistumisen estäminen hänen luovuttamisekseen poliisille olisi välttämätöntä. Kiinniottaminen olisi mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa ravintolasta poistettu henkilö konkreettiseen rikokseen vielä syyllistymättä käyttäytyisi niin aggressiivisesti ja uhkaavasti, että hänen syyllistymisensä ulkopuoliseen henkilöön kohdistuvaan pahoinpitelyyn olisi ilman kiinniottoa todennäköistä. Ehdotetun pykälän nojalla kiinniotettu henkilö olisi viipymättä luovutettava poliisille. Poliisin asiana olisi sen jälkeen päättää,mihin toimenpiteisiin henkilön suhteen olisi asianmukaista ryhtyä. Nykyiseen tapaan pykälässä ehdotetun kiinniotto-oikeuden ulkopuolelle ehdotetaan jätettäväksi yleiset kokoukset. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 44/1998 katsonut, että kun poliisin tehtävänä on turvata kokoontumisvapauden käyttämistä, yleisessä kokouksessa vain poliisilla tulee olla kiinniottamisoikeus.
Ehdotettu pykälä vastaisi asiasisällöltään pääosin nykyisen järjestyksenvalvojista annetun lain 7 §:n 1 ja 2 momenttia.
Ja tässä tätä nykyistä lakia edeltävän lain yksityiskohtaiset perustelut 7 §stä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Halli ... 8+1998.pdf
7 §. Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito. Toisin kuin voimassa olevassa laissa, tässä pykälässä säädettäisiin vain järjestyksenvalvojan muttei poliisimiehen toimivaltuuksista. Poliisimiehen toimivaltuudet määräytyvät myös tässä pykälässä tarkoitettujen toimenpiteiden osalta poliisilain perusteella ottaen lisäksi huomioon edotettuun kokoontumislakiin sisältyvät entyissäännökset. .
1 momentti. Myös tämän pykälän mukaiset järjestyksenvalvojan toimivaltuudet olisivat voimassa hänen toimialueellaan, joka lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti määräytyisi sen säädöksen perusteella, jonka nojalla järjestyksenvalvoja on asetettu tehtäväänsä. Toimialueen käsitemäärittelyn suhteen viitataan tässä yhteydessä viimeksi mainitun momentin perusteluihin. Toimenpiteiden edellytyksiin ehdotetaan eräitä muutoksia nykyiseen verrattuna. Edellä 6 §:n perusteluissa esitetystä syystä päihtymys sellaisenaan ei enää riittäisi myöskään 7 §:ssä säädettyjen toimenpiteiden perusteeksi, vaan niihin ryhtyminen edellyttäisi, että henkilö päihtyneenä häiritsee järjestyksenvalvojan toimialueella järjestystä tai muita henkilöitä ( 1 kohta). Milloin kysymys on yleisötilaisuudesta, kussakin tapauksessa olisi tilaisuuden luonteen mukaan arvioitava, onko esimerkiksi tiedottomassa tilassa olevan päihtyneen katsottava jo tällä perusteella aiheuttavan tässä tarkoitettua häiriötä. Järjestyksen häiritseminen uhkaavana esiintymisellä, meluamaila tai väkivaltaisuudella taikka turvallisuuden vaarantaminen millä tahansa tavalla oikeuttaisi toimenpiteisiin, kuten nykyisinkin (2 kohta). Voimassa olevassa laissa säädetään lisäedellytykseksi, että henkilö ei kiellosta huolimatta lakkaa mainitunlaisesta käyttäytymisestä. Ehdotetussa laissa tätä ei kirjoitettaisi näkyviin, koska järjestyksenvalvojan olisi jo 3 §:stä ilmenevien yleisten toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrittävä palauttamaan järjestys ja turvallisuus ensisijaisesti mahdollisimman lievin toimenpitein. Jos henkilö välittömästi noudattaa järjestyksenvalvojan hänelle antamaa kehotusta, aihetta enempiin toimenpiteisiin ei yleensä ole, jollei henkilö toista kehotuksen aiheuttanutta menettelyään. Järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi annetun tarpeellisen käskyn noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavat toimenpiteet edellyttäisivät edelleen nimenomaisesti, että henkilölle on huomautettu asiasta (3 kohta). Järjestyksenvalvojan toimialuetta koskevien turvallisuusmääräysten ja -ohjeiden muu kuin törkeä rikkominen ei yleensä sellaisenaan aiheuta konkreettista vaaraa, joten tällaisissa tapauksissa on kohtuullista ennen enempiä toimenpiteitä varmistautua siitä, että järjestyksenvalvojan toimialueella oleva henkilö on tietoinen ohjeista ja hän on ymmärtänyt ne oikein. Konkreettista vaaraa aiheuttavaan turvallisuusohjeiden rikkomiseen järjestyksenvalvoja voisi puuttua jo momentin 2 kohdan nojalla. Muutoksena voimassa oleviin säännöksiin henkilön elämäntapoihin perustuvat epäilyt eivät ehdotuksen mukaan oikeuttaisi toimenpiteisiin, vaan toimenpiteiden tulee perustua hänen senhetkiseen konkreettiseen käyttäytymiseensä. Edellä selostetuissa tapauksissa järjestyksenvalvojan ensisijaisena toimenpiteenä olisi henkilön poistaminen järjestyksenvalvojan toimialueelta. Henkilön poistaminen riittää yleensä lopettamaan sen vaaran tai häiriön, jonka vuoksi toimenpiteeseen on ryhdytty.
2 momentti. Jos paikalta poistaminen on nimenomaan häiriön tai vaaran poistamisen kannalta ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoinkaan poistaa, järjestyksenvalvojana olisi myös ehdotetun lain mukaan oikeus ottaa henkilö kiinni. Kiinni otettu olisi viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Järjestyksenvalvojan toimivaltuuksiin ei sisälly oikeutta päättää itsenäisesti henkilön vapauteen kohdistuvista toimenpiteistä, vaan kiinniotto-oikeuden tarkoituksena on henkilön poistumisen estäminen siihen asti, kunnes poliisi on paikalla ja päättää poliisilain säännösten perusteella, miten kiinni otetun suhteen menetellään.Poliisilain mukaan poliisi saa ottaa henkilön säilöön muun muassa kaikissa niissä tapauksissa, joissa järjestyksenvalvojana lakiehdotuksen mukaan olisi oikeus ottaa henkilö kiinni hänen poliisin haltuun luovuttamistaan varten. Poliisilain mukaiset kiinniottovaltuudet eivät tosin ulotu tapauksiin, joissa on kysymys pelkästä järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi annettujen käskyjen rikkomisesta, mutta järjestyksenvalvojallakaan ei tällöin voi yleensä olla kiinniotto-oikeutta, kun henkilön paikalta poistaminen on juuri tämänlaatuisissa tapauksissa jokseenkin poikkeuksetta riittävä keino estää häntä uusimasta menettelyään.