Lintuasiantuntija luuli Norjan maakotkauutista klikkijutuksi, eikä lukenut – niin uskomattomia tiedot ovat
Asiantuntija keksi maakotkan hyökkäykselle vain yhden mahdollisen syyn: taaperoikäinen lapsi on kotkan saaliin kokoinen.
18:33
Suomalaiset petolintuasiantuntijat ovat ihmeissään Norjan kotkahyökkäyksistä.
Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoi, että Norjassa on ollut viiden päivän sisällä neljä erillistä tapausta, joissa maakotka hyökkäsi ihmisen kimppuun.
– Kun näin uutisen aamulla, en edes klikannut sitä, koska ajattelin, että se on joku pelkkä sensaatiojuttu, klikkiuutinen, sanoo Birdlife Suomen viestintäpäällikkö Jan Södersved.
Hänen tiedossaan ei ole mitään sen suuntaistakaan, että kotkat olisivat ennen hyökänneet ihmisten kimppuun.
Viime lauantaina kotka hyökkäsi reilu puolitoistavuotiaan taaperon kimppuun Svorkmossa Keski-Norjassa. Paikalle hälytetty riistanvartija lopetti linnun. Riistanvartijan mukaan petolintu piti lasta saaliinaan.
NRK:n julkaisemien kuvien perusteella kotkat ovat iskeneet uhrien ylävartaloon: kaulaan, hartioihin sekä päähän ja kasvoihin. Keski-Norjassa, Glittertinden-vuorenhuipulla vaeltamassa ollut mies oli vähällä menettää silmänsä.
– Kun saalistusta varten isketään, niin yritetään tietysti iskeä mahdollisimman arkaan paikkaan. Mutta onko tässä sattumaa, vai onko kotka tietoisesti kohdistanut iskunsa tiettyyn osaan, niin en osaa arvioida, Södersved sanoo.
Jotkin pöllöt voivat hyökkäillä ihmisiä päin iskien kiinni kynsillään.
– Viirupöllö on ehkä paras esimerkki, ja jotkut muutkin pöllöt saattavat poikasaikana olla varsin aggressiivisia.
Silloin on kysymys poikasten puolustamisesta. Södersvedin mukaan pöllöjen käytös ei vertaudu millään lailla Norjan tietoihin maakotkista.
– Ei tällaista käyttäytymistä ole todettu maakotkilla poikasaikanakaan, hän sanoo.
Nuori kotka lentää pitkiä matkoja
NRK:n haastatteleman norjalaisen maakotka-asiantuntijan Alv Ottar Folkestadin mukaan Norjassa ihmisten kimppuun hyökänneet kotkat olivat hyvin nuoria, vasta pesänsä jättäneitä yksilöitä.
Folkestad arvioi NRK:lle, että kyseessä on täytynyt olla neljä eri yksilöä. Hyökkäysten maantieteellinen etäisyys on sen verran suuri, pisimmillään 250 kilometriä.
Jan Södersved ei pidä mahdottomana, että yksittäinen nuori kotka voisi liidellä sellaisia matkoja.
– Jos reilu 200 kilometriä oli kahden tapauksen välimatka peräkkäisinä vuorokausina, niin kyllä kotka sen matkan pystyy siirtymään, hän sanoo.
Silloin tapauksia voisi ehkä selittää se, että kyseessä on ollut yksi poikkeusyksilö. Se oli Södersvedin ensimmäinen ajatus, kun hän alkoi pohtia selitystä Norjasta kantautuneille uutisille.
– Tuntuu vielä erikoisemmalta, jos näin erikoisesti käyttäytyviä kotkia on useampia.
Södersved perustaa arvionsa kotkien lentämistä matkoista Birdlifen satelliittiseurannassa olevien nuorten kotkien liikkeisiin.
Maakotka kuvattuna Kuusamossa. Kuvan lintu ei liity tapaukseen.
Saalistusta vasta harjoittelemassa?
Nykyään eläkkeellä oleva Tuomo Ollila tuntee kotkat ja niiden oikut. Hän vastasi Metsähallituksessa maakotkaseurannoista Suomessa lähes 30 vuoden ajan.
Myös Ollilan reaktio Norjan kotkahyökkäyksiin on syvästi hämmästynyt.
– En ole kuullut vastaavasta Suomessa, enkä myöskään naapurimaissa, vaikka olen heidän kanssaan pitkään töitä tehnyt, Ollila sanoo.
Lapseen kohdistunut tapaus on hänen mukaansa vähän selvempi.
– Alle kaksivuotias lapsi on kooltaan maakotkan saalislajin kokoinen. Voi olla, että jos kyseessä on ollut nuori kotka, niin sillä on ollut vielä saalistushomma hakusessa, Ollilla sanoo.
Aikuisiin ihmisiin kohdistuneisiin tapauksiin hänen on vaikeaa ottaa kantaa tietämättä yksityiskohtia.
Rengastaja voi olla vaarassa
Ihmisten kimppuun käyvistä kotkista liikkuu Ollilan mukaan 100–200 vuotta vanhoja juttuja, joista monen kohdalla on todettu, ettei niissä ole perää.
Hän ei silti epäile, etteivät Norjan uutiset olisi totta.
Ollilan mukaan kotkat saattavat hyökkäillä ihmisten kimppuun, jos lintujen rengastaja pyrkii kotkanpesälle. Emolintu puolustaa poikasiaan ärhäkkäästi.
Myös Ollilla arvelee, että Norjassa vahinkoa aiheuttanut kotka tai kotkat ovat saattaneet olla jollain lailla poikkeusyksilöitä.
– Aivan samalla tavalla kuin meissä ihmisissä, myös kotkissa on lintuja, jotka käyttäytyvät eri tavalla ja ovat rohkeampia kuin maakotkat keskimäärin.
Hän muistuttaa, että maakotka on esimerkiksi pesällään hyvin arka lintu.
Ollilalle ei tule mitään järjellistä selitystä mieleen, miksi maakotka kävisi erityisesti aikuisten ihmisten päälle.
