Cassie kirjoitti:Itse olen pohtinut lähinnä myös sitä että miksi ihmiset ajattelevat mitä mahtaa poikien vanhemmat nyt ajatella, miksei kukaan ajattele niiden lasten vanhempia joiden lapset kiusasivat poikia niin paljon että heillä oli noinkin paha olla.
Näinpä. Toisaalta, moni vanhempi ei kai tiedä edes miten heidän oma kullanmurunsa käyttäytyy koulussa. Koko Littleton vaikuttaa siinä mielessä juuri semmoiselta kuvottavan keskinkertaiselta paikalta, jossa ei muka esiinny kiusaamista tai mitään kummempaa, kaikkien pitää mahtua tiettyyn muottiin ja tylsistyneet kotivaimot pitää kirjakerhoja iltapäivisin ja siemailevat teetä Dan Brownin uusi mestariteos käsissään.
Minua suoraan sanottuna ällöttää, että kiusaajat pääsevät kuin koira veräjästä aina näissä asioissa, kun joku sitten vinksahtaakin siinä määrin, että lähtee aseiden kanssa koululle. Kukaan ei viitsi katsoa niitä syitä sen kummemmin jotka ajoi tähän, päätetään vain yhteistuumin että sairas ihminen, hyi, miksi se tommoista teki. Toivon todellakin, että myös Ericin ja Dylanin tapauksessa kiusaajat tietävät mitä ovat tehneet, minkä ovat aiheuttaneet ja miten he ovat osallisina tässä tapauksessa melkein kuin olisivat olleet itse ase kädessä siellä riehumassa.
Amerikkalainen unelma taas kostautuu siinä, että kiusaajien vanhemmat ovat joko sulkeneet silmänsä huomatessaan heidän lapsensa olevan kiusaaja, tai sitten eivät vain välitä. Koska eihän se nyt niin kamalaa ole, jos minun lapseni kutsuu sinun lastasi hinttariksi. Lasten juttuja, ei niihin tarvitse puuttua!
En tiedä, minusta tuntuu että niissä perheissä, joiden lapset ovat kiusaajia, on enemmän ongelmia kuin niissä, joiden lapset lähtevät kostoretkelle koululleen. Jokin on mennyt pieleen, jos lapselle ei ole osattu opettaa, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Ehkäpä vanhemmat harrastavat sitä itsekin omissa piireissään, eivätkä siksi tajua, mitä kaikkea se voi saada aikaan.
Koskaan ei tulla näkemään semmoista maailmaa, missä jokaisella opiskelijalla olisi hyvä olla, mutta muutamissa tapauksissa seurauksia olisi voitu lieventää, jos kiusaaminen olisi saatu kuriin ajoissa. En usko että Columbinen tapauksessa välttämättä, ainakaan Ericin kohdalla, mutta Ericin viha ei välttämättä olisi silloin kohdistunutkaan kouluun, vaan ehkä johonkin muuhun. Ehkä hänestä olisi tullut natsien seuraaja myöhemmissä vaiheissa, mutta ehkä sekin on parempi kuin toteuttaa tämä, mitä nyt sitten pääsi tapahtumaan.
Niin, ja tervetuloa Cassie joukoon. Jostain syystä pistit heti silmään jo ensimmäisen viestisi jälkeen ja avatarisi vahvisti sen, mitä arvelinkin.
All heads are bowed in silence
To remember her last sentence
She answered him knowing what would happen
Her last words still hanging in the air
In the air
Edit:
Tiina kirjoitti:^Mäkin katsoin illalla tuon dokkarin ja ei voi muuta kuin ihmetellä, että uhrit oli noin summamutikassa valittu, jos siis jotain kiusaamista on ollut.
Itse ainakin olisin suunnittelut sen niin, että ns.kiusaajat olisi ensimmäisinä olleet lähtevien joukossa.
Ei kai tuo niin vaikeata olisi ollut toteuttaa, mutta tässä vaan räiskittiin minne sattuu.
Tosin annettiinhan kahdelle sentään eloonjäänti mahdollisuus, vaikka olisi voineet tappaakin.
Aika avutonta kun noin monta kuukautta suunnitelleet ja tulos silti noinkin surkea.
Yritäpä itse saada 2000 oppilaan joukosta juuri ne kiusaajat siihen tilaan, missä voit heidät päiviltään päästää. Pommit olisivat tehneet tuhoa niistä vajaasta 500 ihmisestä, jotka ruokalassa olivat, joukossa oli varmasti useita kiusaajia. Tämän maailman onni, etteivät pommit toimineet, sillä tulos olisi ollut 500+ kuolleita, mikäli Harris ei olisi mokannut tuota juttua ja asettanut kelloja väärin.
Kotitekoiset pommit vain ovat semmoisia, koskaan ei voi tietää milloin ne toimivat ja milloin eivät. Lisäksi kyseessä oli poikien ensimmäiset aikapommit, enkä ainakaan toistaiseksi ole saanut mistään tietoa, että he olisivat pystyneet testaamaan edes pienempimuotoisia aikapommeja missään. Ymmärrettäväähän se silloin on, jos pommi ei olekaan toiminut.