HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[Konsta Apeli]

Nätti-Jussille

En siitä 1.14 kohdasta saa vittua, vaikka kuinka vinguttaisin. (ah, mikä ilmaisu)

Alpokin siihen jo ehti kommentoida edellä. Minäkin kuulen sen mieluimmin; kumhktu. Eikä välttämättä ihmisen suusta.

Heti tämän jälkeenhän kuuluu; ..pö ja ..mlauto, jotka ovat ihmisääniä, mutta oudosti katkenneina. Samanaikaisesti NiceLog äänittää kuitenkin kaikki huonekalujen siirtymisestä aiheutuneet kolinat ja narinat, ym melun.

[Nätti_Jussi]

Nätti-Jussille

En siitä 1.14 kohdasta saa vittua, vaikka kuinka vinguttaisin. (ah, mikä ilmaisu)

Alpokin siihen jo ehti kommentoida edellä. Minäkin kuulen sen mieluimmin; kumhktu. Eikä välttämättä ihmisen suusta.

Heti tämän jälkeenhän kuuluu; ..pö ja ..mlauto, jotka ovat ihmisääniä, mutta oudosti katkenneina. Samanaikaisesti NiceLog äänittää kuitenkin kaikki huonekalujen siirtymisestä aiheutuneet kolinat ja narinat, ym melun.

No, jokainen kuulee mitä kuulee. Alpolla on näemmä hienot laitteistot käytössä. Uskot Konsta kuitenkin ulkopuoliseen murhaajaan, mikäli olen oikein ymmärtänyt?

[Konsta Apeli]

Alpo kirjoitti:

1:25,6 JL: "TUO", (sellainen ponnistuksen tukahduttama äänne)
1:26,2 AA:n hengitys
1:26,4 Suun napsahdus ja huonekalun siirtymisääni?
1:27,1 JL: "ÄH" (nopea yksittäinen ähkäisy, kuin yrittäisi liikkua tai ponnistautua)
1:27,7 nopea mutta pehmeä kaksoiskolahdus, (vaikuttaa kaiuttomalle lähiäänelle)
1:27,8 AA:n kiihkeä hengitys, jossa kaksi äännettä, kuin liikahtaisi nopeasti
1:28,0 JL huutaa: "HÄLYYTYS", "SÄNKYYN" tms.


En ole täysin samaa mieltä tämän virren säkeistön tulkinnasta.

1:25,6, Onko JL:n ääneksi liian vaimea?
1:26,2 OK
1:26,4 Ei voi olla Annelin suun napsahdus, koska hengityksen tahti/rytmi ei katkea.
Kuulen sen mieluummin jonkin tabin tai katkaisijan äänenä.
1:27,8 OK mutta taustalla kuulen kuitenkin vielä sen; "l.......s"
1.28,0 OK

...ja kylmät paukkuvat pakkaset

[alpo holisti]

juu, huh hellettä.

Minusta tuo on JL, asento saattaa hankala.
Ääni on joka tapauksessa tuskainen ja tukahtunut...

Noita taustaäänistä monet jäävät arvailun varaan.
Niiden etäisyydellä sen sijaan voi olla jotain mielenkiintoista sanottavaa.
Etenkin jos luurista kuuluu samaan aikaan hengitystä.
Etäisyys takkahuoneen aukolle on n. 7m.
Jos luuri on suulla, asennon vaikutus äänenpaineeseen pääosin vähenee.

Kaikuja voidaan mitata ja ihmettelen, jos tällaista tutkimusta ei ole tehty.
esim tuo suun napsaus tai mikälie naps ääni ei sisällä kaikua,
(minkä voi havaita, jos kuuntelee ym. demot). Jos ne sisältäisivät kaiun,
olisi ilmeistä, että ääni saapuu kaukaa tai olisi niin kova lähiääni, että kaikuisikin silti.
jne.

...cow niisti kukoistaa...

[peikonlehti]

Kaikki tämä edellä esitetty pohdinta osoittaa, että häkenauhaa ei voi pitää reaaliaikaisena taltiona siitä, mitä tapahtui.

Palatkaapa ajatuksissanne vuoteen 2006 ja siihen teknologiaan, mikä useimmissa kodeissa oli käytössä. Miten otettiin yhteys internettiin? Millaisia puhelimia oli käytössä? Mikä on muuttunut tähän päivään mennessä?

Häkenauhan kuuntelu on osoittanut itselleni ja muutamalle muulle tuntemalleni henkilölle sen, että AA valehtelee ja että L1 on uskonut siihen, mihin hänet on manipuloitu uskomaan.

[Vespa velutina]

Uskaltauduin minäkin kuuntelemaan häkenauhan eilen ensimmäisen kerran kokonaan, aiemmin olen kuunnellut vain pätkiä.
Nauha oli tietolähteenä pettymys. Siis taustaltaan, olin kuvitellut että sieltä oikeasti kuuluisi kaikenlaiset nuivaanit ja kylhänoussit, plus napsahdukset ja metalliset kolinat mutta en kuullut oikeastan mitään edellä mainituista.
Minusta Jukan huuto kuulostaa siltä, että hänellä on jo aivovaurio, sen sijaan suu voi vielä olla jotenkin ehjä.
Anneli huutaa "mitä nyt" ja hirmu korkealta "vittikö", uhri huutaa apua, tämän kuuli myös mun mies, jonka pakotin kuuntelemaan nauhan mun kanssa. Se ei oo Ulvilan surmasta yhtään kiinnostunu ja sen tiedot siitä on iltalehtitasoa "eikö se nyt syyllinen ole kun on kerran tuomittukin". Mutta se sanoi, että kuuli uhrin huutavan "tule tänne apuun", eikä se kuullu sitä kuole-sanaa ollenkaan. Minä kuulin, koska osasin etsiä, mutta minusta tuntuu, että se "kuole" oli osa jotain pidempää lausetta, se oli vaan nostettu siitä esiin jollain tekniikalla eikä tuntunut tulevan edes takkahuoneesta. Tytön itkut ja huudot peittivät tehokkaasti muut taustaäänet. Jos olisin syyttäjä niin väittäisin mieluummin, että luuri annettiin tytölle, jotta tämä peittäisi hengityksellään ja itkullaan äänet, joita takkahuoneesta kuuluu kun äiti sinne menee, eikä siksi, ettei tämä näkisi äitiään astaloimassa.
Mutta nauhasta ei voi päätellä, mitä takkahuoneessa tapahtuu tai kyllä melko fiilispohjalla mennään. Astalointia en kuullut, mutta en kyllä mitään jannen tai juhan pyytämisiäkään sen puoleen.
Mulla on huonot kuunteluvälineet, mutta nauha oli muuten äärimmäisen ahdistava ja tuli uniin asti.

[zem]

Sanasta ()uole ((vai oliko se nyt []ole) tunnutaan päässeen konsensukseen, niinkuin syyttäjäkin esitti ("jokainen joka on tallennetta kuunnellut, kuulee siellä..."). Eikä se ole tallenteen
selkeimpiä "ilmaisuja". Että siihen nähden sitten ihmetyttää tulkintojen kirjo muista hyvinkin selkeistä kohdista.

Johtuisikohan näennäinen konsensus ()uole sanan osalta siitä, että se tulkitaan Auerin ilmaisuksi, joka selkeästi syyllistää häntä - sen sijaan muut kiistanalaiset kohdat viittaavat ennemmin ulkopuolisen läsnäoloon, ainakin sen suuntaisesti, että ulkopuolista "ei voida sulkea pois" suoralta kädeltä.

Esimerkikisi Tuija Niemen taiteilu ylläkäsitellyssä kohdassa 1:25 - 1:34 on mielestäni todistusaineiston väärenntämistä: uhri pannaan sanomaan yhtenäinen lause "hälyytys ... tule(e) tänne apuun", kun mitään sen suuntaista ei tallenteella kuulla (niin kuin kuulijat yllä
ovat huomanneet). Yksi avunhuuto suoranaisesti eliminoidaan kokonaan (ajassa 1:28,15 - 1:29,80), että kyseinen lause saadaan syntymään, puuhmattakaan siitä, että uhrin suuhun pannaan sanoja ("hälytyys" , joka on itseasiassa kuiskaus "häivy" tms.) sekä jätetään toisia kokonaan pois ("joo" tms. - niin, tätä ei Niemi ole välittänyt kuulla lainkaan).

Palatakseni väitettyyn ()uole -ilmaisuun: Auerin on kuitenkin kuultu tätä ennen pakenevan, tämä lienee tuulikaapin tienoilla. Mikäli kysessä on Auerin ääni (miltä kyllä kuulostaa), kyseessä voi olla yhtä hyvin esim. tuskanilmaisu.

Hän on itse kertonut ennen toista käyntiään sytyttäneensä olohuoneen katkaisijasta valon. Tällöin hänen on täytynyt kohottaa vasenta kättään, minkä alla on ilmarinnan tuottanut haava
=> kipu, mitä seuraa tuskanilmaisu (uooo..). Esimerkiksi.

Lisäksi Alpon eristämä "loppu" (tms.) ei kuulosta naisen ääneltä, vaikka Niemikin litteroi kohtaan "Epäilty: öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)". Mikä oikeuttaa panemaan "öhkäisyn" Auerin nimiin?

Itse uskon samalla tavalla konsensuksen mahdollisuuteen kuin syyttäjäkin: "jokainen joka
on tallennetta kuunnellut kuulee" siellä ulkopuolisen itse teossa, vaikka voi vasten parempaa tietoaan muuta väittää.

[Satinique]

Oman kuuloni mukaan, kuole sanan sanoja ei ole Anneli. Ääni kuulostaa enemmän, Tapio Santaojan tai Ari Auerin ääneltä. Jotka kuulemani perusteella muistuttavat paljon toisiaan.

[mikaelk]

Oman kuuloni mukaan, kuole sanan sanoja ei ole Anneli. Ääni kuulostaa enemmän, Tapio Santaojan tai Ari Auerin ääneltä. Jotka kuulemani perusteella muistuttavat paljon toisiaan.

Anneli A sangen selvästi, tästä ei ole paljon ollut epäselvyyttä. Mitehän Santaojan tai Ari A:n ääni nauhalle olis ilmestyny hah, päivän vitsi.

[Matlock]

"Vittikö" ei minusta ole Annelin sanoma. Pikemminkin lapsen ääni.

[Sirpa]

Valituslupahakemuksesta 1490-1491

Näyte 26 Hätäpuhelu 1.12.2006 Satakunnan hätäkeskukseen

Tutkimusaineiston arviointi: Näyte 26 on hätäkeskuksen NiceLog- tallennusjärjestelmän tallentama puhelu, kestoltaan 4 minuuuttia 20 sekuntia.

Tutkimustulokset ja niiden tulkinta:

On mahdollista, että näytteen 26 taustalla kuuluvat miehen valitukset ja kolahdukset on nauhoitettu aikaisemmin ja soitettu hätäkeskuspuhelun aikana.

Jos tallennusta on käytetty, selittää se voimakkuuseroja näytteellä 26. Uhrin äänet ovat välillä voimakkaita ja kuulostavat tulevan lähempää puhelinta kuin takkahuone, välillä huudot taas ovat vaimeampia. Nämä ns. vaimeammat huudot ovat kutenkin perustaajuudeltaan korkeita, mikä tutkimustulosten perusteella yleensä liittyy voimakkaaseen äänentuottoon. Vaimeammat huudot näytteellä 26 voivat siis olla voimakkaammin tuotettuja kuin ns. voimakkaalta kuulostavat huudot.
Nämä em. voimakkuuserot voivat johtua joko siitä, että uhri on liikkunut asunnossa puhelun aikana myös takkahuoneen ulkopuolella tai siitä, että mahdolliset tallennukset on tehty eri etäisyyksiltä, mahdollisesti eri aikoina ja ne soivat puhelun taustalla.

Näytteellä 26 kohdassa 1:51 soittajan repliikki "Lähtiksejo" on huomattavasti vaimeampi kuin uhrin huudot ennen ja jälkeen em. soittajan repliikin.
Näytteen 26 taustaäänet tulevat siis jostain lähempää kuin missä soittaja on huutaessaan "Lähtiksejo".

On mahdollista, että myös näytteen 26 aikaiset juoksuaskeleiden äänet ja ovien kolahdukset on saatettu tallentaa etukäteen ja soittaa hätäpuhelun aikana.

Uhrin äänet ovat erikoisia, koska hän ei varsinaisesti puhu kenellekään. Uhri huutaa Annua apuun kahdessa kohtaa mutta muutoin hänen äänetlynsä on valitusta ja huutoa, joka ei erityisesti ole suunnattu kenellekään tietylle henkilölle.

Näytteellä 26 uhrin ääntä ei kuulu enää 2:27 kohdan jälkeen ja soittajakin sen toteaa kohdassa 3:10. Jos uhrin äänet on tallennettu etukäteen, niin silloin uhrin hiljeneminen ei tapahdukaan näytteen 26 aikana, vaan se on voinut tapahtua jo aikaisemmin.

Tutkimusalueesta vastaava

Tuija Niemi
tutkija

Tämä on ketjun ensimmäisellä sivulla. Laitan sen välillä taas näkyville.

[zem]

Alpon videostakin voidaan havaita, että uhrin ääntely jakautuu kolmeen jaksoon:

1) Ensin kuullaan tuskanparahduksia, näitä ainakin kaksitoista n. yhden minuutin aikana
(siis sellaisia, jotka myös Tuija Niemi on rekisteröinyt - tosiasiassa valitusääniä on enemmän).
– Tämä aivan ilmeisesti viittaa siihen, että tekijä tuikkii uhria teräaseella.

2) Sitten kuullaan uhrin selkeitä sanoja ja avunpyyntöjä.
- Tämä viittaa siihen, että pistäminen on loppunut ja tekijä on luopunut veitsestä, jolla uhria ei ole saatu hengiltä. Uhrilla on mahdollisuus huutaa avunpyyntöjä, vaikka olisikin muuten avuttomassa tilassa. Näitä kuullaan tuossa (ja vain tuossa) 36 sekunnin aikana ainakin kuusi: ajassa 1:16 ”auto” tai ”apua” – > 1:52 ”Tule auttaa” tai ”Lähe auttaa”.

3) Sen jälkeen kuullaan jälleen uhrin valituksia ja kolahduksia.
- Tämä viittaa siihen, että tekijällä on nyt astalo, millä uhri saadaan hengiltä puolentoista minuutin sisällä ajassa 1:55 – 3:30. Useampi isku, tekijä haluaa varmistua, että uhri on kuollut ennen poistumista. Poistuu tytön huudon jälkeen n. 3:30 hätäpuheluaikaa.

Hätäpuhelun sisältö ei siis ole ainakaan ristiriidassa Auerin kertoman kanssa, pikemminkin se tukee kertomusta. Seuraa videossa erityisesti uhrin ääniä:
http://www.youtube.com/watch?v=vszBlnZe ... ure=relmfu

Tuija Niemi kuitenkin selostaa käräjäoikeudessa 2014, mitä tallenteelta hänen mielestään pitäisi kuulua (ks. KäO:n päätös 2014, s. 38 – 39):

1) ulkopuolisen henkilön ääniä
– Ei tarkenneta minkälaisia ”ulkopuolisen äänten” pitäisi olla. Ääniä ”nui vaa” , ”aja” sekä tekijän mahdollisia huutoja (”ylös”, ”sä alotit”) ei lasketa?
2) lasinsirpaleiden päällä kävelyä tai kamppailun ääniä
– Jos uhria telottiin vuoteella valtaosa hätäpuhelun ensimmäistä kahdesta minuutista, kuka tallustelisi lasinpalojen päällä? Eivätkö uhrin valitus ja niihin liittyvät kolahdukset ole ”kamppailun ääniä”? Ja jos napsahduksia kuullaan, niitä ei lasketa "lasin päällä kävelyksi"?
3) ikkunasta poistumista
– Verisistä kengänjäljistä päätellen tekijä on poistunut parilla askeleella, joista yksi osunut vaatekasan päälle. Yksittäisiä kolahduksia, jotka voidaan tulkita askeliksi, kuuluu – mutta niitä ei lasketa? Ikkunan läpi menemisestä ei tarvitse kuulua ääniä, koska lasi oli lähes kokonaan sisällä/ulkona.
4) uhrin huuto, että hänen kimpussaan on joku tappaja
– Miksi ihmeessä? ”Haloo! Täällä on joku tappaja minun kimpussani!” Kenelle uhri tämän
(tai vastaavan) "informaation" suuntaisi? Silloin kun häntä ”tikataan”? C´ mon!
5) useamman henkilön askeleita
– Jos kuullaan sekä kengät jalassa astuttuja askeleita (2:06,50 – 2:08,50) että paljaan jalan askeleita (2:15 – 2:16 "taps taps taps") lyhyen ajan sisällä, tilassa on todennäköisesti ”useampi henkilö”.
6) jossain vaiheessa Auerin huoli lasten turvallisuudesta
– On kai luonnollista olla huolissaan ennenkaikkea meneillään olevasta kuolemaan johtavasta pahoinpitelystä.
7) lapsien ääniä
– Tytön ääni kuuluu varsin hyvin, muut lapset eivät ole näyttämöllä – onneksi.

Selvästikään Tuija Niemi ei ole pystynyt selvittämään, mitä tallenteella todellisuudessa kuuluu , vaikka tapahtumasarja on varsin yksinkertainen: lyhyt kamppailu lattialla => kamppailu vuoteella ja tuskanhuudot => veitsen hylkäämisestä johtuva tauko, jolloin avunhuudot => astalon esiin ottaminen => kohtalokkaat iskut.

Sen sijaan oletetaan absurdi, minuutteja kestävä pystypaini lasinsirujen päällä
180-190 senttisen tunkeutujan ja 160 senttisen uhrin välillä. Ja - Heureka! – tallenne ei vastaa rekonstruktion ääniä!!! => Auer on yrittänyt tappaa miehensä, mutta ihmeellisesti vironnut uhri valittaakin taustalla, kunnes onnekkaasti vaiennetaan hätäpuhelun tauon aikana.

Ei ei, ei se niinkään voinut mennä => Auer on nauhoittanut murhan etc. etc.
”Kun metsään halua mennä nyt, sä takuulla yllätyt...” Eli sinnehän jäät. Ja hyvähän tutkijan
on siellä olla.

[sisotalo]

Tämä viittaa siihen, että tekijällä on nyt astalo, millä uhri saadaan hengiltä puolentoista minuutin sisällä ajassa 1:55 – 3:30. Useampi isku, tekijä haluaa varmistua, että uhri on kuollut ennen poistumista. Poistuu tytön huudon jälkeen n. 3:30 hätäpuheluaikaa.

Hätäpuhelun sisältö ei siis ole ainakaan ristiriidassa Auerin kertoman kanssa, pikemminkin se tukee kertomusta. Seuraa videossa erityisesti uhrin ääniä:
http://www.youtube.com/watch?v=vszBlnZe ... ure=relmfu

Alpon animaatio ei suinkaan ole ristiriidassa hätäpuhelun eikä Annelin kertoman kanssa, mutta se on ristiriidassa ZEM väitteen kanssa, että murhaaja poistuisi vasta ajassa 03:30. Alpon mukaan murhaaja poistui 02.40.

Tulevassa oikeudenkäynnissä on välttämätöntä, että puolustus myöntää, että Amanda sanoo eräissä kuulusteluissa väärin murhaajan hypyn ja isän näkemisen välisen järjestyksen. Tähän suuntaan Manner kirjoitti valituksessaan, mutta Vaasan viskaali, Aleksi Rantanen salaa vieläkin syyttäjän vastausta.

Syyttäjän väite, että Amanda ei koskaan nähnyt murhaajaa, jää tyhjän päälle. Manner ei enää sitä tue, mutta ZEM tekee sen entistä täsmällisemmin. Ehkä syyttäjä luopuu yrityksestä mitätöidä Amandan todistus.

[alpo holisti]

Kysymys:
Liittyykö 3:30 kohtaan poistumisääniä?
Jos liittyy, niinmitkä ovat tarkata ajat (1/10 osan tarkkuudella)?

[sisotalo]

Aikamäärä 03:30 tulee siitä, että on väärin tulkittu Annelia Hätäpuhelun aikana. Hän huomaa puhuessaan Jukasta, että tätä ei kuulu noin 03:30 ja toteaa sen.Tämä ei suinkaan merkitse, että Anneli sanoisi murhaajan poistuneen 03:30. Anneli selittää tämän asian Santamaan kuulustelussa.

Hätäpuhelun taustaäänien kuuntelussa on vedetty epäloogisia johtopäätöksiä. Se, että murhaaja ei ollut paikalla perustuu tällaiseen väärään ylitulkintaan. Hätäpuhelun tehtävä on antaa näyttö siitä, että Tähtisentiellä tapahtui hirvittävä murha ja puukotus. Etualalla kuultavin äänien aitoudesta ei ole epäilyä. Veitsen ja toisen murha-aseen käyttöä ei siitä voida kuulla.