MURHA.INFO

Korpisoturi kirjoitti: Ke Heinä 10, 2024 7:51 pm Mielestäni ainoastaan Blexi on fakkiintunut Rissanen-"teoriaan". Muutama muu on fakkiintunut ilmiöön, joka on kehittynyt tämän Rissanen-skeidan ympärille.

Asia on tismalleen kuten sanot. Voidaan pitää asiaa faktana. Selviää lyhyellä ketjun pikakertauksella.

Ylempänä oli ansiokas huomio kuinka talo oli rakennettu Veikon edellisen elämänkumppanin ollessa vielä kuvioissa.
Samoin kuinka faktoja on tihkunut niin vähän, että on vaikea sulkea asioita ja mahdollisia tekijäkandidatteja pois.
Voiko täysin sulkea pois edes sitä, oliko kohde Veikko vai Berit vai molemmat? Mutkikasta kertakaikkiaan.

^Väitän, että tiedän itse parhaiten, miten asia on. En ole fakkiintunut mihinkään teoriaan.

Laskettaessa viestien sisältämiä viittauksia Rissaseen tulee ottaa huomioon ennen kaikkea viittausten sisältö. Olen edelleen sitä mieltä, että Rissanen on nimeltä tunnetuista epäillyistä todennäköisin tekijä ja murhaaja, koska hän on nimeltä tunnetuista epäillyistä tiettävästi mm. ainoa murhaaja. En muista kaikkia viestejäni, mutta on mahdollista, että osassa niissä on kyseessä ollut huulenheitto.

Kosti kirjoitti: Ke Heinä 10, 2024 8:09 pm

Korpisoturi kirjoitti: Ke Heinä 10, 2024 7:51 pm Mielestäni ainoastaan Blexi on fakkiintunut Rissanen-"teoriaan". Muutama muu on fakkiintunut ilmiöön, joka on kehittynyt tämän Rissanen-skeidan ympärille.

Asia on tismalleen kuten sanot. Voidaan pitää asiaa faktana. Selviää lyhyellä ketjun pikakertauksella.

Ylempänä oli ansiokas huomio kuinka talo oli rakennettu Veikon edellisen elämänkumppanin ollessa vielä kuvioissa.
Samoin kuinka faktoja on tihkunut niin vähän, että on vaikea sulkea asioita ja mahdollisia tekijäkandidatteja pois.
Voiko täysin sulkea pois edes sitä, oliko kohde Veikko vai Berit vai molemmat? Mutkikasta kertakaikkiaan.

Blexin selittely vain pahentaa tilannetta hänen kannaltaan.

”Voiko täysin sulkea pois edes sitä, oliko kohde Veikko vai Berit vai molemmat? Mutkikasta kertakaikkiaan.”

On sitä kyllä. Mä uskon tekijän halunneen tappaa molemmat/tai jopa kaikki kolme. Vauvan osaltahan ei tiedetä, vaikka tekijä olisi hänet sänkyyn nostanut.

Mielestäni tilanteeni ei ole paha kannaltani. Tilanteeni ei myöskään ole kannaltani pahenemassa.

Näen laillanne, että tekijä on halunnut tappaa Veikon Ja Beritin heitä tappaessaan.

Teko on siis vaatinut tekijältään tappamishalun, joka on konkretisoitunut kahtena murhana ja yhtenä kuolemantuottamuksena.

Surma-aseena on käytetty jotain teräasetta, kuten esim. puukkoa; ehkä juuri sitä, joka mahdollisesti kuului tappajan varusteisiin.

Murhan motiivia on vaikea määritellä. On tapahtunut ryöstö ja murha, mutta mistään tavallisesta ryöstömurhasta ei ole kysymys. Laki ei tunne käsitettä "himomurha", mutta surmaaja on ilmeisesti ollut sairaalloisen mielipuolisuuspuuskan vallassa tekonsa tehdessään.

”joka on konkretisoitunut kahtena murhana ja yhtenä kuolemantuottamuksena.”

Höpöjä. Poliisi ei tuomitse (ainakaan Suomessa).

^No, tuo kirjoittamanihan oli puoliksi ja melko suoraankin Arvi Vainion ajatuksia, joiden fanittajaksi minut on äskettäin julistettu. Kyllä kai hän varatuomarina tunsi lain koukerot, kuten myös erotti puukonpistot puukoniskuista. Poliisi tutkii kolmea henkirikosta, joista tiettävästi kahta murhana.

Tämä kirjan arvostelija on aika lailla samoilla linjoilla kanssani, erityisesti kohta:

Teoksen kirjoittajan tausta toimittajana näkyy haastattelujen vahvassa roolissa, mutta ongelmaksi kirjassa nousee se, että itse teko ja siihen liittyvät perusfaktat tuntuvat usein jäävän sivurooliin. Asioiden käsittelyjärjestys poukkoilee, kun haastattelut kuljettavat juonta, ja perusfaktat saatetaan mainita lähinnä sivuhuomioina, ilman kummempaa pohdintaa ja analysointia, ihan kuin lukijan oletettaisiin tuntevan jo käsiteltävä tapaus. Teoksen painopiste onkin haastatteluissa ja ”skuupin” etsimisessä, eikä niinkään tapahtumien historian kuvaamisessa.

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/simo-gr ... -jaljilla/

spiderman83 kirjoitti: Pe Heinä 12, 2024 6:08 pm Tämä kirjan arvostelija on aika lailla samoilla linjoilla kanssani, erityisesti kohta:

Teoksen kirjoittajan tausta toimittajana näkyy haastattelujen vahvassa roolissa, mutta ongelmaksi kirjassa nousee se, että itse teko ja siihen liittyvät perusfaktat tuntuvat usein jäävän sivurooliin. Asioiden käsittelyjärjestys poukkoilee, kun haastattelut kuljettavat juonta, ja perusfaktat saatetaan mainita lähinnä sivuhuomioina, ilman kummempaa pohdintaa ja analysointia, ihan kuin lukijan oletettaisiin tuntevan jo käsiteltävä tapaus. Teoksen painopiste onkin haastatteluissa ja ”skuupin” etsimisessä, eikä niinkään tapahtumien historian kuvaamisessa.

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/simo-gr ... -jaljilla/

Oletuksena onkin, että kausi 5 on kuunneltuna. Kirja ikään kuin täydentää sitä. Onhan kirjassa huonojakin puolia, mutta tämä:

”Aiheesta kiinnostuneen kannattaa myös tutustua Murha.infosta löytyvään Esko Grönroosin esseeseen, jossa velipoika käy seikkaperäisemmin kiinni murhien teknisiin yksityiskohtiin, pyrkii vertaamaan niitä yleisesti henkirikoksista saatavissa olevaan tutkittuun tietoon ja mm. tilastollisen päättelyn keinoin pohtii erilaisten vaihtoehtojen todennäköisyyksiä.”

Menee kyllä huumorin puolelle. Esseen ainoa ”oma” teoria tai johtopäätös on, että murhat ovat voineet tapahtua jo illalla.

spiderman83 kirjoitti: Pe Heinä 12, 2024 6:08 pm Tämä kirjan arvostelija on aika lailla samoilla linjoilla kanssani, erityisesti kohta:

Teoksen kirjoittajan tausta toimittajana näkyy haastattelujen vahvassa roolissa, mutta ongelmaksi kirjassa nousee se, että itse teko ja siihen liittyvät perusfaktat tuntuvat usein jäävän sivurooliin. Asioiden käsittelyjärjestys poukkoilee, kun haastattelut kuljettavat juonta, ja perusfaktat saatetaan mainita lähinnä sivuhuomioina, ilman kummempaa pohdintaa ja analysointia, ihan kuin lukijan oletettaisiin tuntevan jo käsiteltävä tapaus. Teoksen painopiste onkin haastatteluissa ja ”skuupin” etsimisessä, eikä niinkään tapahtumien historian kuvaamisessa.

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/simo-gr ... -jaljilla/

Kirjan nimen ja sisällön pieneen ristiriitaan on pakko sanoa sananen.

Käsittääkseni kirjan geneerinen ja jopa tutkielmamainen nimi oli kustantajan pakottama eikä Marko Niemen valitsema, joten moni lukija saattaa odottaa sitäkautta turhaan systemaattista "teemukeskisarjamaista" klassisen tietokirjan otetta eikä osin omaelämänkerrallista teosta, joka kertoo puoliksi kirjoitus- ja tutkimisprosessin juonenkäänteistäkin.

Jos kirja olisi nimetty vaikka "Kirkkonummen Kolmoissurma: Kaksi vuotta totuutta etsimässä" tai "Kolmoissurmaajan jäljillä" tms. niin silloin vastaisi paremmin myös sisältöä ja antaisi ehkä anteeksi paikoin poukkoilevan tyylin, joka seuraa paljon tutkinnan vaiheita.

Niemellähän on selvästi ollut tavoitteena ratkaista tämäkin tapaus Liinaharjan tapauksen tapaan.

Aragonin essee sen sijaan on Wikipedian artikkeli pöhötettynä Minfo-spekuloinneilla. Jos en oli seurannut ketjua tuhansien viestien verran, niin saattaisin nähdä esseessä jotain lisäarvoa.

^Muidenkin minfolaisten kannattaa miettiä, kuuluuko ensisijaiseen kohderyhmään, jos on "hengaillut" Minfon "Kirkkonummen Kolmoissurma" -ketjussa useita vuosia satoja viestejä kirjoittaen ja lukee työn, jonka johdannossa lukee seuraavaa:

Vaikka pohdin tarkemmin muutamaa tapauksen outoa yksityiskohtaa, varsinaisesti uutta materiaalia ei ole eikä yksityiskohtaista arvailuita [<-typo] motiiveistakaan, joista saa halutessaan hyvän kuvan esim. murha.info-palstalta, jota sekä poliisit että toimittajat (tietenkin) seurailevat.

Kannattaa myös huomioida, että vaikka esimerkiksi Niemen bibliografiassa niin väitetäänkin, niin teosta ei ole mitenkään "julkaistu" Minfossa vaan se on avoin Google-dokumentti, johon luotiin tämän vuoden helmikuussa linkkejä muualtakin.

Ja on siinä uuttakin tietoa, en väitä, että paljoa. Esimerkiksi Marko Niemen teoksen sivujen 166-167 molemmat Tauno Variksen (esiintyy esseessä nimellä "B") "Soraliikemieheen" yhdistävät painetut dokumentit (Västra Nyland -lehden artikkeli 9.9.1987 ja pankin edustajan Tuija-Irmeli Laine-Salon todistajanlausunto oikeudenkäynnistä 1994-1995) on avattu ja käsitelty monografissa kolme kuukautta ennen Niemen kirjaa, jossa Niemi myös lainaa yhtä monografin kappaletta ajatuksineen (luvan kanssa) lähes sanasta sanaan.

***

Mutta teos löytyy Internetistä halukkaille ja pysyy pystyssä tai kaatuu omilla jaloillaan. Jos jollekulle tulee hyvä mieli sen laadusta höpöttelystä, niin ei kai se ole keneltäkään pois, mutta ainakin omasta mielestä aika ajanhukkaa.

Veljesi voi puolestasi höpötellä Niemen kirjasta ymmärtämättä Niemen kirjan lähtökohtaa. Sitten sinun esseetäsi ei saisi puolestasi ilmeisesti arvostella.

^Jokainen tajusi, että viimeinen kappale liittyi vain tämän ketjun viesteihin ja siihen, miten mielekkääksi itse koen 5 kk vanhan työn tasosta väittelyn tässä forumissa. Ylläolevien parin selventävän kommentin jälkeen se on omasta mielestäni lähtökohtaisesti ajanhukkaa.

Jos joku kokee päinvastoin, että se on todella relevanttia tässä ketjussa ja liittyy oleellisesti aiheeseen, niin sana on vapaa.

Grönroosin essee on mielestäni asiallinen, asiantuntevasti kirjoitettu. Mielestäni kritiikki on sallittua ja jopa suotavaakin,
*pltmtxtvp*tm

*pltmtxtvp*tm

Essee on mielestäni turvotettu Wikipedian artikkeli. ”Uusi” ajatus siinä on, että kenties murhat tapahtuivat jo aiemmin illalla, mikä rakentuu kankean ja hyvin spekulatiivisen ajatushahmotelman varaan. Voi lisäksi olla, että Rytkönen on esim. puhunut puhelimeensa lähellä aikaikkunan alkupäätä, joten höpöttely alkuillan tapahtumista jää arvailujen varaan.

Jos Veikko eläisi, niin hän olisi eittämättä persu jos äänestäisi