MURHA.INFO

Roopeli kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:03 pm Alusta saakka sanoin ja ihmettelin että eikö edes Reccoa ollut kummallakaan (lumivyörylähetintä).
Meillä oli jo yli 30 -vuotta sitten alppihiihdossa toppapuvuissa tämä. Toki lähinnä kun alpeilla köytiin mutta silti. Nyt lähdetty niin valmistautuneena tunturiin missä vyöryvaaraa.

Mielenkiinnosta, että mitä tekee ja miten olis auttanu?

Roopeli kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:03 pm Alusta saakka sanoin ja ihmettelin että eikö edes Reccoa ollut kummallakaan (lumivyörylähetintä).
Meillä oli jo yli 30 -vuotta sitten alppihiihdossa toppapuvuissa tämä. Toki lähinnä kun alpeilla köytiin mutta silti. Nyt lähdetty niin valmistautuneena tunturiin missä vyöryvaaraa.

Käsittääkseni vyöryt Suomessa äärimmäisen harvassa ja paikat tiedetään. Suurin osa Lapin kukkuloistahan on jääkauden pyöreäksi hiomia. Eli ymmärrän hyvin, ettei niitä mukana ole hiihtovaelluksilla. Ei noillakaan kai aikomusta ollut sinne kuruun päätyä, mutta näköjään noinkin voi käydä. Syistä on väännetty jo tarpeeksi.

Alpeilla tilanne sitten ihan eri, siellä on se miljoona ja yksi pyhäkurua missä voi käydä hassusti ja releet pitäisi olla aina matkassa offareilla. Suurimmalla osalla onkin, mutta kumma kyllä joka vuosi muutama kaivetaan vyöryistä, jolla varusteita ei ole ollut ja osan henki olisi selkeästi niiden avulla voinut säästyä. Tai en tiedä onko se kumma, kun miettii muutaman napapiirin sankarin kommentteja tässäkin ketjussa…

ginganagareboshigin kirjoitti: To Tammi 04, 2024 6:41 pm

SmileToad kirjoitti: To Tammi 04, 2024 6:32 pm Olivatko todella hiihtäneet tunturia pitkin jo 5km, kuten aiemmin joku kirjoitti? Eikä siltikään tullut mieleen kääntyä takaisin olosuhteiden vuoksi?

Olen entistäkin järkyttyneempi. Todellakin olisi aihetta opettaa opaskoulutuksissa ja kirjoittaa isolla infotauluihin, että suunnitelmasta luopuminen on suurinta rohkeutta. Mutta eihän siitä saa niin hyvää ig-kontsaa.

Ei olisi itselläkään käynyt mielessä kääntyä, sillä määränpää oli lähempänä kuin lähtöpiste.

Niin. Kyky kääntyä ja tehdä paluupäätös kertoo juuri todellisesta kokemuksesta. Psykologisesti on erittäin suuri haaste luopua ”tavoitteen” saavuttamisesta vaikka se ei enää ole turvallista tai järkevää. Paikallisten kommenteissa on tullut ilmi useaan otteeseen kuinka lapsesta lähtien heitä opetetaan palaamaan kotiin kun eteneminen ei ole enää turvallista/ on eksynyt. Mount Everst on täynnä surullisia ja turhia esimerkkejä tavoitehakuisuudesta ja pienestä aikaikkunasta, jossa tavoite on saavutettava. Sielläkin paikallisten varoitukset kaikuvat kuuroille korville.

Nammalakurusta oli lähdetty 10.00, häkeen soitto ~14.20, tehtävä celsiuksena vastaanotettu. Apu paikalla 50 minuutissa soitosta.

Todennäköisesti soittoa häkeen oli mietitty jo pitemmän aikaa, eli siinä vaiheessa kun jo tullut ongelmia kaluston menetyksen suhteen ja pimeä laskeutunut. Tiedossa ei ole, että olisivat olleet vielä tuossa vaiheessa olleet poistuneet reitiltä. Apu oli tulossa, joten tarvetta etenemiseen ei ollut tarvetta vaan olisi voitu palata myös taaksepäin kohti Nammalaa. Näin olosuhteet olisivat helpottaneet välittömästi, sillä vastatuuleen puskemisen sijaan, olisi voitu pysyä liikkeessä myötätuuleen palaamalla omia jälkiä takaisin. Etsijät olisivat kyllä löytäneet reitiltä vaikka olisivat olleet likempänä Nammalaa. Kun kelkkakyyti tulossa ei ole mitään merkitystä, kuinka lähelle hotellia pelastettavaa ehtivät. Sanonta parempi virsta väärään, kuin vaaksa vaaraan, ei ole syntynyt tyhjästä. Toki häkesoiton sijainti olisi oleellista tietää, jotta voisi varmistua olleen reitillä ja turvallisilla vesillä.

Kokemuksesta ja sen puutteesta tunturioloista kertoo myös ajautuminen kuruun. Näkyvyyttä ei ole ollut, mutta tuulen suunta on muuttumaton. Reitillä pysyäkseen olisi tullut huolehtia ja varmistuakseen Pyhänkurun välttämisen, olisi tullut huolehtia, että hiihtosuunta pysyy koko ajan lähes kohti suoraan kohti tuulta. Avontunturissa rinteet ovat usein jääkaljamia, jolloin liukuminen rinteen mukaisesti on todellinen uhka. Ottaen huomioon tuulen puskuvoiman, on erityisen tärkeää huolehtia omasta sijainnista suhteessa jyrkänteisiin. Tietenkin olisi tullut ymmärtää Pyhänkurun muodostaman riskin jo ennen vaelluksen aloittamista, jotta siihen olisi ollut riittävää valmiutta kaikissa olosuhteissa. Silloin olisi ollut myös se peräänkuulutettu plan B kin ollut mielessä vaikeiden olosuhteiden realisoituessa.

Toinen asia merkille pantava asia, näkyi kevätvideossa. Huonossa näkyvyydessä johtajana toimi lapsi, eikä retkikunnan kokenein suunnistaja. Pieni poikkeama suunnasta kertautuu todella suureksi jo sadan metrin matkallakin. Keulahiihtäjänä toiminen vaatii voimia ja on todella kuluttavaa, mutta sen on tehtävä kokenein henkilö, ellei seurueesta löydy yhtä kokenutta jäsentä. Oppaat hiihtävät aina ensimmäisenä ja viimeisenä, vaikka ryhmästä löytyisi hoppuisempiakin, sillä ensimmäisen vastuulla on turvallinen reittivalinta- aina ja kaikissa tilanteissa, ilman poikkeuksia. Sään muuttuessa nopeasti, katoaa myös äänen kantavuus. Näin ollen kommunikointi ensimmäisenä hiihtävän kanssa muodostuu mahdottomaksi, ja ainoa keino saada yhteys on hiihtää henkilö kiinni. Mikäli kaulaa päässyt muodostumaan edes muutama metri, on se todella vaikeaa ja vie aikaa, mikä tarkoittaa vikasuuntaan menemistä pitempään.

50 minuuttia erotti elämästä ja kuolemasta, vaikka äiti ei edes tilanteen vakavuutta ymmärtänyt puhelussaan häkeen. Mikäli tilannearvio olisi ollut naisella oikea, olisi kyseessä ollut vähintään Bertta- tehtävä. Paikalliset ottivat tilanteen vakavammin ja lähtivät tehtävälle kuin olisi ollut Aarne. Paikalle pääseminen 50 minuutissa on todella kova suoritus ottaen huomioon välimatkat ja keliolosuhteet. Nainen ei vain ymmärtänyt olevansa hengenvaarallisessa hädässä.

Pieni aika sisällä lämpimässä. Kaikkien talviolosuhteisiin haluavien olisi syytä harjoitella kotipihallaan kyseisen ajan viettämistä ulkona, keskellä yötä hikisenä, väsyneenä, silmälaput ja kuulosuojaimet päässä. Silloin voi saada edes jonkinlaisen kalpean aavistuksen tulevista mahdollisista olosuhteista ennen lähtöä.

Toivon vilpittömästi mahdollisimman monen nähneen tiedotustilaisuuden, jossa vanhempi konstaapeli Lauhamaa kertoo etsinnästä. Resurssit ovat pienet ja samat ihmiset joutuvat venymään äärioloissa todella pitkälle. Fyysinen ja henkinen rasitus, johon paikalliset joutuvat kyseisissä tilanteissa näkyi selvästi. Omasta turvallisuudesta huolehtiminen, on huolehtimista toisten turvallisuudesta.

Pelastuslaitoksen Väliheikki totesi useaan otteeseen, luontoon ei lähdetä kilvoittelemaan eikä ketään voittamaan. Ei edes itseä. Mielen tulee olla nöyrä.

Perza80 kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:09 pm

Roopeli kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:03 pm Alusta saakka sanoin ja ihmettelin että eikö edes Reccoa ollut kummallakaan (lumivyörylähetintä).
Meillä oli jo yli 30 -vuotta sitten alppihiihdossa toppapuvuissa tämä. Toki lähinnä kun alpeilla köytiin mutta silti. Nyt lähdetty niin valmistautuneena tunturiin missä vyöryvaaraa.

Mielenkiinnosta, että mitä tekee ja miten olis auttanu?

Googlella löytyy speksejä, vanhempi systeemi mutta edelleen käytössä. Reflektoi etsintäsignaalin, ei ole siinä mielessä aktiivinen. En tiedä onko Suomessa edes käytössä noita etsintälaitteita. Ei siitä haittaa ole mutta kyllä piippari on ensisijainen laite Alpeilla (ja partneri/t jotka osaa sitä käyttää).

Adagia kirjoitti: To Tammi 04, 2024 9:28 pm Ilta-sanomissa nimet ja kuva.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010098858.html

X:ssä (Twitter) oli paljon jaettu tota linkkiä ja haukuttu toimittaja koska oli soittanut surutaloon.
Ei varmaan ollut ainoa toinittaja.
Saatto mennä jauhot suuhun kun isä haki sääliä (?) ja kertoi nimet kuvan kanssa??

SmileToad kirjoitti: To Tammi 04, 2024 8:01 pm
Sori Mystique, tein lainauksen tuossa väärin. Kommenttini oli sille, joka kommentoi sinulle, että esikoinen olisi paljon vanhempi. Tämä ei liity aiheeseen ja sori muille siitä.

Ei midistä.

Mielellään olisin lainannut erään kommenttia ettei mennyt Ivaloon koska pääsi kovempaan guerilla paikkaan.
En jaksa etsiä mutta wtf oikeasti?

Ivalo on kovin paikka Suomessa ja jos ei pärjää eli on nössö, niin tulee lähtö Sodankylän jääkäriprikaatiin.
No ei nössöt kyllä Sodankylässäkään pärjää tai vemppaavat mettäreissut.

Alien Alien kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:13 pm

ginganagareboshigin kirjoitti: To Tammi 04, 2024 6:41 pm

SmileToad kirjoitti: To Tammi 04, 2024 6:32 pm

Erittäin hyvin kirjoitettu, kitetyttää koko tarinan ja sen opetuksen täydellisesti. Tästäkin toki joku varmaan löytää syyllistämistä.

massarati kirjoitti: To Tammi 04, 2024 8:17 pm Luonnonvoimat tuossa tilanteessa kuulostivat siltä, että tuuli heitteli sekä ihmisiä että ahkioita eikä heillä ollut paljonkaan selviytymismahdollisuuksia.. Olisiko tuuli vienyt ensin pojan mukanaan (joka oli kevyempi) ja hän olisi sen takia päätynyt syvemmälle. Ovat kuitenkin yhdessä olleet samassa vyöryssä.
Voimia omaisille.

Poika näyttäis olevan äitiään päätä pidenpi ja ainakin puolta leveämpi. Ei siis mikään pikku tiitiäinen.

Joo, ei kannate leikkiä eräjormaa, jos ei ole mikään karski eräjorma.

Henry Worsley sairastui ja lopulta kuoli yrittäessään hiihtää Etelämantereen läpi. Hänet vietiin helikopterilla sairaalaan sieltä jäiden keskeltä. Sairastumisen syynä oli nestehukka. Lumihelvetistä ei helposti löydy semmoista lähdettä, josta saa vettä janoonsa juodakseen, on vain valkoista lunta kaikkialla.

Jos joku haluaa leikkiä karskia eräjormaa, niin varaa mukaan riittävästi vettä juotavaksi ja helikopteri.

https://www.youtube.com/watch?v=cYnh3E88aq0

Edith_ kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:27 pm

massarati kirjoitti: To Tammi 04, 2024 8:17 pm Luonnonvoimat tuossa tilanteessa kuulostivat siltä, että tuuli heitteli sekä ihmisiä että ahkioita eikä heillä ollut paljonkaan selviytymismahdollisuuksia.. Olisiko tuuli vienyt ensin pojan mukanaan (joka oli kevyempi) ja hän olisi sen takia päätynyt syvemmälle. Ovat kuitenkin yhdessä olleet samassa vyöryssä.
Voimia omaisille.

Poika näyttäis olevan äitiään päätä pidenpi ja ainakin puolta leveämpi. Ei siis mikään pikku tiitiäinen.

Yritätkö olla vitsikäs vai etkö tajua, että pidempi on äiti ja haalariasuinen on lapsi.

↑

Poika on kyllä tuo lyhyempi kuvassa jonka hiukset kiinni sidottu..

Omega kirjoitti: To Tammi 04, 2024 9:55 pm https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3327 ... 0a2be00fee

Eva, 37, ja Sindre, 12, menehtyivät Pallaksen lumivyöryssä

Iltalehti julkaisee Pallaksen traagisessa lumivyöryonnettomuudessa kuolleiden nimet perheen isän luvalla.

Oliko isän pakko sortua itsekkäästi sosiaalipornotalouteen? Itse olisin pitänyt yksityisyyden ja surrut läheisteni kanssa vs. myydä juttu roskalehdille.

Kyseessä ei kuitenkaan kukaan "julkkis", päinvastoin 5min julkkikseksi pääsi.
RIP äiti ja lapsi.

Che Guevara II kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:38 pm

Omega kirjoitti: To Tammi 04, 2024 9:55 pm https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3327 ... 0a2be00fee

Eva, 37, ja Sindre, 12, menehtyivät Pallaksen lumivyöryssä

Iltalehti julkaisee Pallaksen traagisessa lumivyöryonnettomuudessa kuolleiden nimet perheen isän luvalla.

Oliko isän pakko sortua itsekkäästi sosiaalipornotalouteen? Itse olisin pitänyt yksityisyyden ja surrut läheisteni kanssa vs. myydä juttu roskalehdille.

Kyseessä ei kuitenkaan kukaan "julkkis", päinvastoin 5min julkkikseksi pääsi.
RIP äiti ja lapsi.

Perhe on ollut kyllä paljon mediassa aiemminkin. Kun googlettaa miehen tai naisen nimellä, löytyy paljon erilaisia haastatteluja, lehtijuttuja ja myös se Strömsö-haastattelu. Nainen on nuorempana pitänyt julkista blogia, joka on palkittukin ansioistaan. Lisäksi nämä täysin julkiset instatilit, joissa on jaettu paljon retkiä ja perheen tekemisiä. Eivät siis ole mitenkään kaihtaneet julkisuutta, pikemminkin päin vastoin.

Che Guevara II kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:38 pm Oliko isän pakko sortua itsekkäästi sosiaalipornotalouteen? Itse olisin pitänyt yksityisyyden ja surrut läheisteni kanssa vs. myydä juttu roskalehdille.

Kyseessä ei kuitenkaan kukaan "julkkis", päinvastoin 5min julkkikseksi pääsi.
RIP äiti ja lapsi.

Sääliä ja sympatiaa..
Ja lisää julkisuutta ennestään olleen julkisuuden lisäksi.
Paljonko mahtaa jengiä mennä siunaustilaisuuteen koska varmaan avoin tilaisuus.

Perheen isällä on IG storyssa vaimosta ja lapsesta kuvat.
Vanhimman pojan storyssa kuva hautakynttilästä maalin edessä ja "vi älskar dig Sindre"
Vähän kummaksuttaa ettei äitiä muistettu lainkaan..

Mystique kirjoitti: To Tammi 04, 2024 10:47 pm
Sääliä ja sympatiaa..
Ja lisää julkisuutta ennestään olleen julkisuuden lisäksi.
Paljonko mahtaa jengiä mennä siunaustilaisuuteen koska varmaan avoin tilaisuus.

Perheen isällä on IG storyssa vaimosta ja lapsesta kuvat.
Vanhimman pojan storyssa kuva hautakynttilästä maalin edessä ja "vi älskar dig Sindre"
Vähän kummaksuttaa ettei äitiä muistettu lainkaan..

Voihan se olla että perheen sisällä kaikki ei niin hurrannut tälle ajatukselle, että lähtivät kyseiseen reissuun.
Ja toki surutyössä usein tulee myös se syyttely pinnalle ja voi olla että lapset kokee tapahtuneen äitinsä syyksi.

Siis nytkö haukutaan isäkin, kun suree väärin