MURHA.INFO

Helsingin Sanomat

HS - Kotimaa - 15.5.1992

Kaksoissurman toinen uhri yritti järjestää jättilainaa

Punavuoresta surmattuna helmikuussa löydetty Veli Juhani Gröhn oli järjestellyt yli sadan miljoonan dollarin luottoa Yhdysvalloista. Gröhn yritti loppukesästä 1991 erään toisen henkilön kanssa hankkia kyseistä lainaa suomalaiselle yrittäjälle.

Gröhn ja Kari Juhani Tahvanainen löydettiin surmattuna punaisesta Volkswagen Golfista Helsingin Punavuoresta helmikuun 24. päivänä. Heidät oli surmattu ampumalla ilmeisesti joulukuun 16. päivänä, mahdollisesti Espoon Otaniemessä.

Gröhnillä oli yhteyksiä myös huumekauppaan.

Sadan miljoonan dollarin lainaneuvotteluissa esitetyt lainaehdot olivat varsin edulliset, sillä lainakoroksi neuvotteluissa ilmoitettiin seitsemän prosenttia.

Rikospoliisi on jo jonkin aikaa tutkinut Gröhnin toimeksiantajakseen ilmoittaman yrityksen toimintaa. Tutkimukset on tehty täysin erillään murhatutkimuksista, ja niissä on tiettävästi ollut kyse ns. etumaksuhuijauksista.

Etumaksuhuijauksessa huijari tarjoutuu järjestämään joko lainaa tai lainavakuuksia halukkaille korvausta vastaan. Lainaajan tulee maksaa suurehko summa etukäteen järjestelijälle. Huijari saa rahat, mutta lainaa ei järjesty eikä vakuuksia hyväksytä missään maailman kolkassa.

Poliisi on kuullut laina-asiaan liittyviä henkilöitä, mutta ketään kyseisiin etumaksuhuijauksiin syyllisiksi epäillyistä ei ole pidätetty.

HS - Kotimaa - 24.11.1992

Yrittäjää syytetään kahdesta murhasta Punavuoren surmajutussa

Jouni Mölsä

Helsinkiläiselle 34-vuotiaalle yksityisyrittäjälle luettiin maanantaina Helsingin raastuvanoikeudessa syytteet kahdesta murhasta ns. Punavuoren kaksoissurmassa. Syytteiden mukaan liikemies surmasi joulukuun 16. päivänä 1991 Kari Juhani Tahvanaisen ja Veli Juhani Gröhnin ampumalla kumpaakin kerran 9-millisellä Smith & Wesson pistoolilla.

Syytetty kiisti syytteet erittäin jyrkästi. Hänen mukaansa "syytteet ovat vain hakuammuntaa", jotka kohdistuvat häneen poliisitutkimusten ajauduttua muuten umpikujaan.

Poliisi sai esitutkinnan yhtydessä oikeudelta luvan tutustua surmatun Kari Tahvanaisen NMT-puhelimesta surmapäivänä soitettuihin puheluihin. Soitetuista 74 puhelusta neljä oli varmasti soitettu nyt syytteessä olevan miehen puhelimeen.

Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion lausunnon mukaan surma-ase on todennäköisesti ollut 9-millinen Smith & Wesson. Lausunnossa todetaan kuitenkin, että surmalaukaukset lähettänyt ase on voinut olla kaliberiltaan myös .38 Special tai .357 Magnum.

Syytteessä olevalla miehellä on ollut halussaan luvallinen 9 millinen Smith & Wesson -pistooli. Asetta tai yhtään sillä ammuttua luotia ei ole voitu vertailla toisesta uhrista löytyneeseen luotiin, koska ase varastettiin syytetyn kertoman mukaan häneltä viime vuoden marraskuussa. Syytetty kuitenkin ilmoitti pistoolin katoamisesta vasta tämän vuoden tammikuussa erään toisen hänen toimistoonsa tehdyn murron yhteydessä.

Miehellä on useita luvallisia aseita, koska hän kertomansa mukaan harrastaa ammuntaa. Hän on aiemmin palvellut Suomen armeijassa viisi vuotta aseupseerina.

Kari Tahvanainen ja Veli Gröhn surmattiin poliisitutkimusten mukaan maanantaina 16. joulukuuta. Ruumiit löydettiin kuitenkin vasta seuraavan helmikuun lopulla punaisesta Volkswagen Golf-henkilöautosta Helsingin Punavuoresta. Ampumapaikaksi on uumoiltu Espoon Otaniemeä.

Eräät todistajat ovat murhatutkimusten yhteydessä kertoneet, että Tahvanainen ja Gröhn lähtivät viimeiseen tapaamiseensa ostamaan kilon hasiserää. Mukana miehillä oli noin 45000 markkaa käteisenä.

Rahat miehet saivat erittäin suurella kiireellä järjestetystä autokaupasta, joka tehtiin surmapäivän iltana noin kello 19.00 Helsingin pitäjän kirkon parkkipaikalla. Miehet myivät tällöin Gröhnin Peugeot-henkilöauton rahaa saadakseen.

Poliisitutkinnassa ei ole löydetetty sen enempää rahoja kuin huumeitakaan.

Gröhn ja Tahvanainen liikkuivat ennen surmaansa vilkkaasti Helsingin alamaailman seurapiireissä. Miehillä on ollut yhteyksiä mm. 35,5 kilon hasisjuttuun, jossa aiemmin tänä vuonna tuomittiin vankeusrangaistukseen vankikarkurinakin mainetta saanut venäläinen Igor Sergujev. Miehillä on ollut yhteyksiä myös Helsingin raastuvanoikeudessa edelleen vireillä olevan suuren tilauspetossarjan päätekijöihin, joiden kanssa he ovat käyneet erilaista kauppaa.

Tahvanaisen tyttöystävä halusi tehdä ilmoituksen poikaystävänsä katoamisesta kaksi päivää katoamisen jälkeen eli keskiviikkona 18. joulukuuta, mutta ilmoitusta ei tuolloin otettu vastaan. Helsingin rikospoliisi kirjasi katoamisen vasta kuukautta myöhemmin tammikuun puolessa välissä.

Jutun käsittely jatkuu kahden viikon kuluttua, ja tuolloin oikeuteen odotetaan useita todistajia. Syytetty pidettiin edelleen vangittuna.

Jutun käsittely jatkuu raastuvanoikeudessa maaliskuussa.

HS - Kotimaa - 8.12.1992

Punavuoren surmista syytetty yrittäjä vapaalle jalalle

Helsingin raastuvanoikeus laski maanantaina ns. Punavuoren surmajutussa kahdesta murhasta syytteessä olevan 34-vuotiaan yrittäjän vastaamaan syytteisiin vapaalta jalalta. Oikeuden mukaan syyt, joiden perusteella 34-vuotias yrittäjä oli vangittu, olivat lakanneet olemasta eikä uutta näyttöä vangittuna pitämisen puolesta ole esitetty.

Punavuoresta tämän vuoden helmikuun lopulla surmattuina löydettyjen Kari Juhani Tahvanaisen ja Veli Juhani Gröhnin surmatyön motiivi on hämärän peitossa. Eräänä vahvana vaihtoehtona on mainittu joko huume- tai muista kaupoista syntyneet velat tai jonkinlainen ohestaveto, josta tekijöitä haluttiin rangaista rankemman päälle. Miehillä oli mukanaan 45000 markkaa, kun he lähtivät viimeiseen tapaamiseensa joulukuun 16. päivänä 1991.

Maanantaisessa istunnossa kuultiin seitsemää todistajaa, joiden todistukset pääasiassa murensivat pohjaa syytteiltä.

Lukuisista huumausainerikoksista itsekin syytteessä oleva mies kertoi Kari Tahvanaisen puuhailleen hasiskauppojen parissa. Hän kuitenkin nimesi kauppakumppaneiksi virolaiset tai venäläiset. Miehen todistuksen mukaan syytteessä olevan yrittäjän nimi ei ollut tullut esille huumausainekauppojen yhteydessä.

Krp:n rikoslaboratorion lausunnon mukaan surma-ase oli todennäköisesti ollut 9 millin Smith & Wesson -automaattipistooli, joskin lausunnossa oli "heikompana vaihtoehtona" mainittu myös Smith & Wesson .357 Magnum ja .38 Special -revolverit sekä samakaliiberiset Ruger-merkkiset aseet.

Syytteessä olevalla yrittäjällä oli ainakin ollut hallussaan murha-aseeksi epäillyn tyyppinen 9-millinen pistooli. Syytetyn mukaan ase kuitenkin varastettiin häneltä marraskuussa 1991 tapahtuneen murron yhteydessä. Asetta ei ole löydetty, joten sen tekemiä rihlanjäkiä ei ole voitu vertailla toisesta uhrista löytyneessä luodissa olleiden rihlanjälkien kanssa.

Smith & Wessonia maahantuova yrittäjä puolestaan kertoi oikeudessa, että missään tapauksessa ei voida sanoa varmasti, onko uhrista löytynyt luoti ammuttu juuri 9-millisellä pistoolilla vai esimerkiksi .38 kaliiberin revolverilla. Maahantuojan mukaan rihlanjäljet molemmilla aseilla ammuttaessa ovat lähes identtiset, ja koska hylsyjä ei ole ollut käytettävissä, murha-aseen tyyppiäkään ei voi varmuudella määritellä.

Maahantuoja totesi, että mikäli kyse on ollut Smith & Wessonista, vain aivan uusilla piipuilla ammuttujen luotien jättämiä jälkiä vertailtaessa voidaan päästä noin 90 prosentin todennäköisyyteen asetyypistä. Mikäli piiput ovat kuluneet, asetyypistä ei voi rihlanjäkien perusteella sanoa mitään varmaa.

Maahantuomansa asemerkin puolesta puhunut maahantuoja totesi hieman tuohtuneena, että surmalaukaukset on voitu ampua myös Star- ja Astra-merkkisillä aseilla.

Maahantuoja lopetti todistuksensa siihen, tutkittavana olleet rihlanjäljet ovat voineet syntyä aseista, joita Suomessa on ainakin 30000 kappaletta.

Erääksi syytteessä olleen yrittäjän surmaan kytkeväksi tekijäksi ovat muodostuneet teollisuusliinat, joita oletetulta surmapaikalta Otaniemestä on löytynyt.

Syytetty on myöntänyt, että liinat voivat olla peräisin hänen liiketiloistaan, mutta tiloissa on käynyt useita kymmeniä henkilöitä, eikä liinoja ole mitenkään erityisesti valvottu.

Myöskään surmapaikkaa ei ole varmuudella voitu kytkeä Otaniemeen, vaikkakin useat todistajat ovat kertoneet kuulleensa laukauksia juuri Otaniemestä surmapäivänä 16. joulukuuta.

Punavuoren kaksoissurman käsittely jatkuu tammikuun puolessa välissä. Surmasta syytetty yrittäjä vastaa syytteisiin näillä näkymillä vapaalta jalalta.

HS - Kaupunki - 29.6.1993

Kaksoissurman syytteet nurin Yrittäjän syyllisyydestä Punavuoren surmiin ei näyttöä

Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi maanantaina 35-vuotiaalle yrittäjälle luetut syytteet ns. Punavuoren kaksoissurmassa. Miehen epäiltiin ampuneen Veli Juhani Gröhnin ja Kari Juhani Tahvanaisen joulukuussa 1991.

Miesten ruumiit löydettiin Punavuoreen pysäköidystä autosta 24. helmikuuta 1992. He olivat sekaantuneet mm. huumekauppoihin.

Oikeus totesi tarkemmin perustelematta, ettei yrittäjän syyllisyydelle löydy näyttöä.

Poliisitutkimuksissa yrittäjä oli kytketty murhajuttuun soittotietojen ja hänen omistamansa aseen kautta. Toisen surmatun matkapuhelimesta oli soitettu surmapäivänä yrittäjälle.

Krp:n rikoslaboratorin lausunnon mukaan surma-ase oli todennäköisesti yhdeksänmillinen Smith & Wesson. Yrittäjä omisti sellaisen pistoolin, mutta luoteja ei voitu vertailla. Yrittäjän kertomuksen mukaan ase varastettiin häneltä marraskuussa 1991. Mies ilmoitti varkauden poliisille vasta tammikuussa 1992.

Yrittäjä tuomittiin törkeästä kavalluksesta, petoksista ja väärennyksistä kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (HS)

HS - Kaupunki - 10.5.1995

Poliisia pakoilleelle soraliikemiehelle yli kolme vuotta vankeutta Espoossa

Ulkomailla pari vuotta pakoillut espoolaisliikemies tuomittiin 3 vuodeksi 4 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen mm. törkeästä velallisen petoksesta ja velallisen epärehellisyydestä Espoon käräjäoikeudessa.

Sora-alalla toiminut yrittäjä jätti jälkeensä mm. 27 miljoonan markan luottotappiot Helsingin Suomalaiselle Säästöpankille.

Liikemies Sven Erik Falckin, 56, kaksi yritystä, Espoon Hiekka Oy ja Sorak Oy menivät konkurssiin jo 1990.

Falck pakoili pari vuotta ja tuli vapaaehtoisesti takaisin, kun rahat loppuivat. Pakoretken aikana Falck oli julistettu Suomessa poissaolevana vangituksi ja hänestä ehdittiin tehdä luovutuspyyntö.

Falck tuomittiin mm. avunannosta petokseen jutussa, jossa espoolaisen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset, vaikka osakekanta oli ylikiinnitetty rakentamisvaiheen kuluista.

Kiinnityskikkailulla saatiin noin kuusi miljoonaa markkaa Suur-Helsingin Osuuspankista. Loppusumman haltijavelkakirjat ovat uusilla haltijoilla, eikä lopullista vahinkoa tiedetä. Kirjat on kierrätetty vilpittömille haltijoille.

Ainakin nimellinen petoksen päätekijä oli Veli Juhani Grön, joka löytyi surmattuna autosta Helsingin Punavuoresta helmikuussa 1992. Autossa oli Grönin lisäksi hänen liikekumppaninsa Kari Juhani Tahvanaisen ruumis.

Hieman ennen sorayritystensä konkurssia Falck putsasi yritykset ja realisoi niiden omaisuuden. Hän yritti selvitä vastuusta sillä, että hankki lehti-ilmoituksella yritysten johtoon bulvaaneja. Falck myi yrityksensä osakkeet bulvaaneille nimelliseen hintaan.

Falck jätti ilmoittamatta kirjanpitoon yhtensä yli 3 miljoonan markan nostot yrityksistä. Vankeustuomion lisäksi Falck tuomittiinkin korvaamaan Sorakin ja Espoon Hiekan konkurssipesillä useita miljoonia markkoja mm. ilmoittamatta jätetyistä varoista ja hukatusta omaisuudesta.

Falck hankki suurimittaiselle sorakuoppabisneksilleen rahoitusta lähinnä Helsingin Suomalaisesta Säästöpankista. Falck osti useita soramonttuja, joiden todellisen arvon määrittely oli erittäin vaikeaa. Pankit saatiin uskomaan, että Falckin liiketoiminta oli kannattavaa. Vähän ennen konkurssia Falck myi soraa ohi kirjanpidon 700000 markan arvosta.

Pankille lainojen vakuutena jäänyt maapohja on lähes arvotonta ja pankille kertyi luottotappiota 27 miljoonaa markkaa.

Pankki ei kuitenkaan katso tulleensa erehdytetyksi eikä ole vaatinut Falckille syytettä. Falckia 27 miljoonalla lainoittanut pankinjohtaja siirtyi sittemmin valtion vakuusrahastoon töihin.

HARRI NYKÄNEN

Liikemies Karin konkurseissa syntyneet tappiot olivat miljoonaluokkaa.

Helsinkiläinen suutari mainitsi todistajanlausunnossaan, että Kari oli talvella 1991 puhunut hänelle tehdystä oharista ja että tarvitsisi nitistää joku. Kun suutari oli kysynyt oliko kyse mahdollisesti asekaupoista, oli Kari sanonut; ei mutta yhtä kovasta kamasta on kysymys.

EuroJR kirjoitti: Surmatuilla on ollut yhteyksiä muun muassa 35,5 kilon huumejuttuun jossa on tuomittu vankeusrangaistukseen vankikarkurinakin tunnettu Igor Sergujev.

Siru83 kirjoitti:Huomiota herättävät ja näkyvät henkirikokset eivät kyllä kuulu virolais- ja venäläisrikollisten toimintatapoihin Suomessa. Venäläisten ja virolaisten rikollisten toiminta on mahdollisimman näkymätöntä ja huomaamatonta, ja siinä pyritään siihen ettei niiden tekemien rikosten selvittämiseen käytetä suuria viranomaisresursseja.

Siru83 kirjoitti:Tässä surmattiin kaksi suomalaista miestä ja jätettiin paikkaan, josta heidät helposti löydettäisiin. Tällainen toiminta on liian riskialtista ulkomaisille rikollisjärjestöille, jotka pyrkivät täällä saamaan taloudellista voittoa, ei herättämään mahdollisimman paljon huomiota ja pelkoa. Tämän tekijä on joku, joka on pyrkinyt antamaan teollaan viestin muille hänen kanssaan toimiville.

Doctor Lecter kirjoitti:

Lokakuussa 1992 Sergujev kuitenkin tuomittiin ja hän sai 5 vuoden 8 kuukauden tuomion jatketusta törkeästä huumerikoksesta, väärennyksestä ja karkaamisesta tutkintavankeudesta. Oikeuden mukaan Sergujev oli välittänyt hasista kahdelle suomalaiselle miehelle. Sergujevilta hasista saaneet Petri Lauri Ovaska ja Jani-Heikki Manninen saivat molemmat huumekaupoistaan lähes kuuden vuoden tuomion. Ovaska tuomittiin viideksi vuodeksi yhdeksäksi kuukaudeksi ja Manninen viideksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Otan esiin yhteyden huumeiden salakuljetusrinkiin. PPK 1996 kertoo artikkelissa Pingviinit Pohjolassa (sivut 125-134) sivulla 127 mm. seuraavaa: Terho Virosen ja Petri Rummukaisen ollessa kavereineen salakuljetusjutun aikana Hollannissa hasiksen hakumatkalla he saivat kuulla, että heidän kaverinsa Kari Tahvanainen ja Jussi Gröhn oli löydetty huomioitaherättävästi surmattuina Helsingistä. Kyseess oli tuolloin laajalti julkisuudessa ollut niin kutsuttu Punavuoren surma, josta yksi henkilö on ollut syytettynä, mutta hänet jätettiin tuomitsematta näytön puutteessa.

Kerrankin jotkut tunsivat molemmat surmatut. Ettei aina niin jotta "Tahvanaisen tunsin, mutta Gröhniä en". Tai päinvastoin. Veli-Juhani eli Jussi. Vai niin?

Nämä "Vironen" ja "Rummukainen" olivat oikeilta nimiltään Tero Ikonen Helsingistä ja Pasi Ronkainen Espoosta. He saivat huhtikuussa 1995 runsaan kolmen vuoden tuomiot LSD:n salakuljetuksesta. Sitä ennen - Punavuoren surmien aikaan - tehdyistä hasissalakuljetuksista oli tullut aiempi ja jo suoritettu tuomio ennen uuteen bisnekseen ryhtymistä. Ikonen ja Ronkainen ovat serkuksia. Heidän edesottamuksistaan on saatavilla tv-ohjelma osoitteessa http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/r ... edia=36348

Siru83 kirjoitti:Jos venäläiset/virolaiset olisivat jättäneet uhrit tuolla tavalla näkyville pelotellakseen, olisi täytynyt jäädä myös jotain merkkejä siitä että tekijät olisivat venäläisiä/virolaisia. Eihän pelottelusta ole mitään hyötyä, jos kukaan ei tiedä, että tekijät ovat teon takana.

Ilta-Sanomat 08.09.2012 kirjoitti:KRP: Yllätyskäänne jättää Helsingin "mafiamurhan" ikuiseksi arvoitukseksi


Veli Juhani Gröhn (vas.) ja Kari Juhani Tahvanainen löydettiin kuolleena Helsingin Punavuorenkadun parkkipaikalla olleesta autosta vuonna 1992.
Julkaistu: 8.9.2012 12:28


Vuosien takainen Punavuoren kaksoissurma ei keskusrikospoliisin mukaan selvinne koskaan.
Poliisi oli juuri tavoittamassa syylliseksi epäillyn miehen Espanjassa, kun tämä joutui auto-onnettomuuteen ja menehtyi.

Rikosylikomisario Tero Haapala myöntää, että poliisilla ei ole muita epäiltyjä, joten jutun selviäminen on hyvin epätodennäköistä.

Mafiamainen Punavuoren kaksoissurma tapahtui 1992. Tällöin Helsingin Punavuorenkadun parkkipaikalla löydettiin henkilöautosta kuolleena kaksi miestä, jotka oli telotettu ampumalla.

Surmapaikka ei ollut auto, vaan Espoon Otaniemi, josta heidät oli kuljetettu löytöpaikalleen. Tiettävästi liikemiehet Veli Juhani Gröhn, 31, ja Kari Juhani Tahvanainen, 25, oli surmattu "nappi otsaan"-tyylillä.

Alkaneissa tutkimuksissa kävi ilmi, että miehet olivat olleet Helsingin yössä liikkeellä vuokraamallaan Volkswagen Golf-merkkisellä henkilöautolla. Kyse oli hämärästä bisneksenteosta ja mahdollisesti myös huumekaupasta. Kyse saattoi olla myös miesten nopeasta velkaantumisesta.

Poliisi pidätti tutkimusten aikana silloin 34-vuotiaan miehen, joka myös vangittiin ja joka joutui oikeuteen. Hänet kuitenkin vapautettiin näyttöjen hataruuden perusteella.

Poliisi ei kuitenkaan luopunut vuosien kuluessa vanhan kakoissurman tutkinnasta. Lisäksi samaa miestä epäiltiin yhä ja häntä vastaan kerättiin uutta näyttöä.

Keskusrikospoliisi oli valmis ottamaan miehen kiinni uudestaan ja viemään oikeuteen. Samaan aikaan tuli kuitenkin espanjalaisilta kollegoilta tieto, että etsitty mies oli joutunut auto-onnettomuuteen ja kuollut. Tutkimukset hänen osaltaan ovat ikuisesti päättyneet.

Mikäli mies olisi joutunut oikeuteen epäiltynä vuosien takaisesta kaksoismurhasta, kyse olisi ollut samankaltaisesta asetelmasta kuin taannoin vanhan Bodominjärven kolmoismurhassa, jota yritettiin selvittää vuosikymmenen kuluttua.

Tämä juttu päättyi kuitenkin siihen, että syytteet miestä vastaan hylättiin oikeudessa.

Juridisesti murha henkirikoksena ei vanhene koskaan, vaan sitä voidaan yrittää selvittää pitkänkin ajan kuluttua.

http://is13.snstatic.fi/img/468/1288497873956.jpeg
KUVA: KRP
Miehet liikkuivat Helsingin yössä tällä Volkswagen Golf -henkilöautolla.




Henkilöauto törmäsi liikenteenjakajaan ja kaatoi liikennemerkin Lahdessa perjantai-iltana.