Aarnio-vyyhdin esitutkinta-aineiston mukaan nainen on pitänyt tiiviisti yhteyttä Aarnioon vuosien ajan. Kuulusteluissa hän kertoi Aarnion ottaneen yhteyttä 2002 eli jo muutama vuosi Kortekallion kuoleman jälkeen.
Naisen kertomukset kuulusteluissa ja kesän aikana käräjäoikeudessa kuultuina ovat vaihdelleet. Välillä hän kiistää tehneensä itse hasiskauppaa, välillä kertoo KRP:n kuulustelijan tehneen hänen kanssaan kauppaa Aarnioon liittyvistä tiedoista.
Niin kutsutuksi Malmin naiseksi nimetty nainen kertoi joka tapauksessa kuulusteluissa yksityiskohtaisesti hankkineensa prepaid-liittymiä Aarnion kanssa viestimiseen ja käyttäneensä ostajia isoilla hasiskätköillä.
Kuulusteluissa nainen kuvasi suhdettaan Aarnioon, että hän oli poliisin kannabiskonsultti. Tämä oli sama termi, jolla Kortekallio kuvasi itseään 1994–1996.
Vanhan liigan henkilöitä
Kaksi muuta syytettyä ovat vanhempia ja tunsivat Kortekallion vuosikausien ajan.
Toinen heistä on varsinaissuomalainen mies, joka toimi yhtenä Kortekallion tärkeimpänä apurina aikoinaan Tukholmassa.
Kun Kortekallion liigan yläpää toi 1986 isoja hasis- ja amfetamiinilasteja Hollannista Ruotsiin, mies oli Tukholmassa vastassa ja purkamassa lasteja kuriirilta vuokramökkiin, josta huumeita jaettiin edelleen tukkuerinä eteenpäin. Mies sai silloin osuudestaan 5,5 vuoden vankeustuomion.
Yle teki Miika Kortekalliosta dokumentin 1994-1997. Siinä hän kertoi nauttineensa huomiosta, jota huumekauppiaana sai. Kuva: Yle
Syksyllä 1986 Helsingin huumepoliisi sai vinkin Kuopiosta. Mistään lähteestä ei selviä vieläkään, kuka vinkkaaja oli.
Vinkin mukaan huumekauppias Miika Kortekallion Leppävirralla asuvat sukulaiset olivat tulossa Helsinkiin ja aikoivat ehkä tavata miehen jossakin.
Sekä poliisin että vankeinhoidon etsintäkuuluttama Kortekallio oli vastikään nimetty Pohjoismaiden huumepoliisien pääkohteeksi. Hänet piti saada kiinni.
Kielenkääntäjä osasi kieliä
Kortekallio syntyi Kuopiossa 1951.
Hän oli Leppävirran rikkaan Paukarlahden kartanon lapsia. Poika opiskeli ylioppilaaksi ja sitten pätkiä yliopistoissa Cambridgessa Englannissa, Helsingissä ja Hallessa Itä-Saksassa.
Hän ei valmistunut, mutta työskenteli kielenkääntäjänä pääkaupunkiseudulla ja opettajana Itä-Suomessa. Hän oli myös huumemyönteinen, aikansa kannabisaktivisti.
Helsingin huumepoliisi sai Kortekallion kiinni laajasta huumeiden salakuljetuksesta 1979. Oikeus tuomitsi hänet kuudeksi vuodeksi vankeuteen.
Kortekallio jätti kuitenkin palaamatta vankilomaltaan Helsingin keskusvankilaan 1983.
Passeja ja ajokortteja oli ja meni
Myöhemmin selvisi, että huumeparoniksi kutsuttu mies pakoili Hollannissa ja Ruotsissa. Hän muun muassa hankki käyttöönsä toisten nimillä passeja ja osti myös käyttöönsä toisen suomalaismiehen ajokortin.
Lisäksi Rovaniemen poliisiasemalta varastettiin vuonna 1979 lähes 150 tyhjää passia ja 270 ajokorttikaavaketta. Passeja löytyi seuraavien vuosien aikana vähitellen: Kaikki ne löytyivät eri huumekauppiaiden käytöstä.
Kortekallio kävi Suomessakin väärien paperien turvin. Poliisi oli aina vähän jäljessä.
Pohjoismaiden yhteistyötä
Mitta tuli täyteen, kun Suomessa poliisi tutki kaduille virtaavaa amfetamiinia. Tutkinta johti Hollantiin. Samoin kävi ilmi heroiinikauppaa tutkittaessa.
Poliisi epäili Kortekallion olevan järjestelijä, joka välitti huumeita Hollannista Suomeen. Asiaa tutkittaessa alettiin epäillä, että hän toimitti suuria huume-eriä Amsterdamista myös Ruotsiin ja Norjaan.
Huumeparonilla oli kaksi asiaa, joita monella rikollisella ei ollut: rikkaalla pojalla oli paljon rahaa ja opiskelujen jälkeen hänellä oli myös kielitaitoa.
Vuonna 1986 Kortekalliolla olikin jo ainakin 50 henkilön organisaatio huumeiden salakuljetukseen ja myyntiin.
Huumepoliisit Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta järjestivät yhteispalaverin Tukholmassa. Sen ainoana aiheena oli Kortekallio.
Poliisit totesivat hänen pyörittävän miljoonaluokan huumebisnestä Tukholmasta käsin ilman, että poliisit tiesivät, missä ja keiden kanssa.
Poliisit jakoivat kaiken vihjetietonsa keskenään ja päättivät: Tämä loppuu.
Sukulaisia seurattiin - suoraan huumekauppiaan luo
Kun Helsingin huumepoliisi sai vinkin, että
sukulaiset tapaavat Kortekallion, alkoi armoton seuraaminen.
Kun
sukulaiset menivät Helsingistä laivaan, suomalainen huumepoliisi lensi kiireesti Tukholmaan. Siellä hän yhdessä ruotsalaisten kanssa seurasi laivasta tulleita sukulaisia taksilla, metrolla ja lopulta kävellen kahvilaan.
Kohta kahvilaa lähestyi mies, jonka poliisi tunnisti jo kävelytyylistä: Näin Kortekallio jäi kiinni.
Seuraavana päivänä poliisi teki laajan kotietsinnän Leppävirran kartanoonkin. Myöhemmin tutkinnassa selvisi, että alueella oli poliisin mukaan ollut kätkettynä suuri huume-erä, jota ei koskaan löydetty.
Kun poliisi kuukausi myöhemmin osasi mennä Kortekallion Ruotsissa käyttämään kämppään, sen ovi oli murrettu ja jättimäinen huumelasti kadonnut sieltäkin.
Aarnio kuulusteli
Ruotsista Kortekallio siirrettiin Suomeen. Silloinen huumepoliisin vanhempi konstaapeli Jari Aarnio kuulusteli Kortekalliota jopa 145 tuntia. Lisäksi hän teki putkalla Kortekallion kanssa ainakin 60 tuntia puhutteluja, joita ei koskaan kirjattu kuulustelupöytäkirjoihin.
Kuulustelujen aikana Kortekallio paljasti koko salakuljetusorganisaationsa, nimesi kymmeniä rikoskumppaneitaan neljästä eri maasta ja kertoi myydyistä huumemääristä tarkasti.
Aarnio teki seuraavana vuotena Kortekallion huumeliigasta opinnäytetyön, joka pätevöitti hänet rikosylikonstaapelin virkaan.
Tausta: Puheet Kortekalliosta ja Aarniosta ilmi jo 1996
Tukholman kiinnioton jälkeen Miika Kortekallio suoritti vankeustuomionsa, josta loppuajan Pieksämäellä Naarajärvellä. Hän pääsi vapaaksi 1994.
Kaksi vuotta myöhemmin hän jäi kiinni Espoossa. Kortekallio käski poliiseja ilmoittamaan asian Helsingin huumepoliisin Jari Aarniolle, joka oli edennyt urallaan rikoskomisarioksi ja tutkinnanjohtajaksi.
Espoon huumetutkijan mukaan Kortekallio kertoi myös kuulusteluissa yhteistyöstä Aarnion kanssa, mutta tätä ei saanut kirjata ylös kuulustelupöytäkirjoihin. Asia ei johtanut poliisissa mihinkään.
Kortekallio sai 8,5 vuoden vankeustuomion törkeistä rikoksista. Hän kuoli vankilassa äkilliseen sairauteen vuonna 2000.
Yle julkaisi vuonna 1997 dokumentin Miika Kortekalliosta. Siinä hän kertoi, että on 1994 vapautumisensa jälkeen työskennellyt kannabiskonsulttina.
Kortekallio kertoi ryhtyneensä huumekauppiaaksi tietoisesti. Hän puolusti kannabiskauppaa ja sanoi, ettei katso tehneensä rikollisia tekoja omasta mielestään.
Lähteet: Aarnion tutkielma poliisin alipäällystökurssilta 1987, Keskusrikospoliisin esitutkinta-aineisto 2013–2015 Aarnion huume- ja virkarikosepäilyistä sekä Ylen Kortekalliosta tekemä dokumentti Pilvilinna - kaksi vuotta vapaudessa 1997