MURHA.INFO

Koiruudella on kolme koiraa.

Kaksi koiraa löytyy meikäläiseltä.

Kaksin kappalein. Vanhempi 3-vuotias, nuorempi reilut 5 kk. Vanhempi leikattu, molemmat uroksia ja samaa rotua, jossa uskoisin pitäytyväni lopun ikäni

Meiltä löytyy tuo avatarissa oleva kleinspitz-poika. Toista ei tule koska koirat on loppupeleissä aika rasittavia otuksia. Rakastamme tietenkin aivan hulluna tätä suloista karvapalloa mutta kahdessa olis jo liikaa.

^ Hmh, ketsku, sanon että tuo on asenne- ja koulutuskysymys (jos haluat keskustella tästä lisää, siirrytään yksäreihin tai Koirista vääntö -ketjuun, ettei porukka täällä hermostu ), sillä selviän itse mainiosti kahdesta koirasta jotka molemmat ovat kolme kertaa oman koirasi kokoisia. Nukkuvat 90% kotonaoloajastaan, kävelevät remmissä ihan kyljessä kiinni jos tarve on. Ja itseasiassa ajattelin ottaa lauman jatkoksi (heti kun lisätilaa saadaan) nimenomaan kleinspitzin tai jonkun muun saksanpystykorvan

Ja sitten kun arki sujuu niiden kahden kanssa, niin ei kahta kolmatta. Ja kun kolmen kanssa on ollut niin ei sitten enää haittaa, vaikka siinä olisi neljäskin

joey kirjoitti:^ Hmh, ketsku, sanon että tuo on asenne- ja koulutuskysymys (jos haluat keskustella tästä lisää, siirrytään yksäreihin tai Koirista vääntö -ketjuun, ettei porukka täällä hermostu ), sillä selviän itse mainiosti kahdesta koirasta jotka molemmat ovat kolme kertaa oman koirasi kokoisia. Nukkuvat 90% kotonaoloajastaan, kävelevät remmissä ihan kyljessä kiinni jos tarve on. Ja itseasiassa ajattelin ottaa lauman jatkoksi (heti kun lisätilaa saadaan) nimenomaan kleinspitzin tai jonkun muun saksanpystykorvan

Voin kai mä tähän vastata tässäkin ketjussa, toivottavasti

Eli joo, on ilman muuta asennekysymys ja myös koulutuskysymys. Mä olen elänyt 18 vuotta kennelissä (vanhemmilla siis oli jos joku ei jymmärtänyt) ja koiria oli koko sen ajan siinä 10 tuntumassa. Kun oli pentuja niin oli yli 20 koiraa. No, niitä koiria oli kyllä liikaa silloin... Tällä hetkellä vanhemmillani on 3 koiraa ja se näyttäisi sivustakatsojana olevan täysin sopiva määrä. Kaikki koirat on todella hyvin koulutettuja ja vanhempani ovat koiraihmisiä joten jaksavat niiden kanssa olla ja tehdä.

Meillä kun koira on ainoa koira ja mieheltäni puuttuu ote aika lailla täysin koko koiraan niin otus on aika pilalle hemmoteltu. Minua tottelee mutta miestä ei yhtään. Koira on todella kiltti ja hyväluontoinen joten asiat joissa ei tottele on lähinnä sellaisia, että änkeää miehen syliin rapsutettavaksi eikä mene pois ja vaatii miehen huomiota raapimalla sen jalkaa yms. Itseäni taas välillä rasittaa se kun elukka on niin riippuvainen ja jollei nuku niin sitä pitäisi rapsuttaa koko ajan. Kun yritän rapsuttaa kania niin tää yksi änkeää mustasukkaisena syliin.

Kaikkein suurin syy kuitenkin siihen miksi en halua lisää koiria on lenkitys. Mies lenkittää koiran 95% ja tytär käy joskus mutta itse välttelen viimeiseen asti. En tykkää ollenkaan käydä kävelyllä eikä pyörälenkki ole sen parempi. Jos on 2 koiraa niin tietenkin ne lenkitettäis yhtäaikaa mutta mies ei ainakaan saisi niitä kulkemaan nätisti kun ei saa tätä yhtäkään (antaa koiran seilata tien kumpaakin puolta...).

Ja juu, koulutus auttaisi ja ratkaisisi ongelmat, samoin asenteen muutos auttaisi mutta tuolle miehelle en kyllä mitään mahda

oon katsellu suurempaa asuntoa ja saattaa olla että sinne muuttaa koirakin.. tarkotus ois alkaa harrastaa jotain pelastuskoiratoimintaa vapepan kautta. katsellaan oisko tähdet nyt oikeessa asennossa, on noita koiria tullu haeskeltua lehti-ilmoituksista, foorumeilta ja löytökoiratarhoilta jo useampia vuosia. sopivaa ei vaan oo vielä mukaan tarttunu, vielä

Ei löydy yhtään koiraa meiltä (eikä kyllä mitään muutakaan lemmikkiä)

Meillä on yksi vuoden ikäinen ja isokokoinen sekarotuinen tyttö. Todella kiltti ja lempeä, mutta jos huonoja puolia voi mainita, niin on erittäin varauksellinen muita ihmisiä kohtaan ja säikkyy vihaisia/örveltäviä ihmisiä (onko tuo edes haittapuoli, en minäkään niistä pidä!).
Vaativa, mutta ihana.

Meillä on pieni apina joka ei hauku, mutta kiljuu ja apinoi. Osaa kyllä käskyt ja temput, mutta jos tapahtuu jossain mielenkiintoisempaa niin korvat putoaa. Pentuvuosi oli raskas, kuten tämän rotuisilla aina mutta en kyllä vaihtaisi enkä ole katunut ostamista. Perheenjäsenhän tuo ja sängyn lämmittäjä

esmes- kirjoitti:oon katsellu suurempaa asuntoa ja saattaa olla että sinne muuttaa koirakin.. tarkotus ois alkaa harrastaa jotain pelastuskoiratoimintaa vapepan kautta. katsellaan oisko tähdet nyt oikeessa asennossa, on noita koiria tullu haeskeltua lehti-ilmoituksista, foorumeilta ja löytökoiratarhoilta jo useampia vuosia. sopivaa ei vaan oo vielä mukaan tarttunu, vielä

Me löydettiin tuo meidän seropi suomi24 -palstalta. Toista koiraa ajatellen, toivottavasti kävisi yhtä hyvä tuuri. Tuo on kyllä niin helmi: älykäs, nöyrä, aktiivinen, ennakkoluuloton ja vesipelastusta/hakua ollaan ajateltu tuon kohdalle myös. Rakastaa vettä ja ihmisiä, joten miksei sitä hyödyntäisi juurikin ihmisten pelastamiseen.

Syksyllä mh-testiin, ihan mielenkiinnosta vain ja jos rahkeet riittää niin ensi keväänä luonnetestiin.

Täällä yhteensä yli 150 kg koiranlihaa.. Yksi on helposti koulutettavaa rotua, muiden kanssa saa viäntää välillä ihan tosissaan, kun tykkäävät tehdä itse omat johtopäätöksensä.

Kaksi koiruutta löytyy mun huushollista.

Täältä löytyy sekä kissa että koira. Koira on Venäjältä tuotu sekarotuinen löytökoira. Mitä mainioin otus; luonne on täysi kymppi. Jotain ongelmiankin tosin on, kuten toisille koirille räyhääminen (ei kuitenkaan ole aggressiivinen) sekä "sekoaminen" aina kun meille tulee vieraita.

Molempia pahoja tapoja on koitettu opettaa pois koirakirjoista saaduilla nikseillä, mutta tuloksetta.