MURHA.INFO

Kun syön jotain niin molempiin poskiin pitää hamstrata saman verran ruokaa, varsinainen hamsteri. Ja jos syön esim. karkkeja niin aina tasamäärä kummallekin puolelle, jos on pariton määrä niin sitten yksi puolitetaan. Toisinaan menee itselläkin hermot tuon asian kanssa.

Illalla pitää tehdä kaikki hommat samassa järjestyksessä, ensin iltatupakka, sitten pestään hampaat ja sen jälkeen naama ja käydään vessassa ja sitten laitetaan yöpulloon tuoretta vettä, ja vielä ennen makuulle menoa pitää kädet rasvata.

Mulla myös naksutteluongelma, joka paikka naksuu. Ja myöskin pitää venytellä paljon ja silloinkin tietty naksutaan.

Onhan noita outoja tapoja vaikka kuinka paljon, mutta ei nyt kaikkea jaksa miettiä.

En voi syödä tomaatin vihreää osaa. Missään tapauksessa. Ahdistaa jos näen, että joku sitä syö. Myös suolakurkun pääty on superällöttävä eikä sitä ole tarkoitettu ravinnoksi.

Sängyn päällä olevat kaksi pehmolelua on asetettava yöksi nukkumisasentoon päiväpeitteen päälle.

En mielelläni siivoaisi ikinä ja koti näyttää usein siltä (tätä topicia lukiessa tuli mieleen, että se on sairaan outoa).

Saatuani ulko-oven auki, lähden aina tietysti tarkistaaman hellan levyt ja kahvinkeittimen. Kun palaan takaisin ovelle, olen varma, että jonkun kissa on ollut rapussa ja luikahtanut kotiini. Kuuntelen onko kotona kissaa ennenkuin lähden ulos. Portaita alas mennessä mietin miten kauan kissa säilyisi elossa, jos se vahingossa joutui asuntoon. Ahdistun, jos tiedän olevani poissa kotoa kauemmin kuin tämä arvioitu selviytymisaika.

Vuorokausirytmi siirtyy näppärästi täälläkin Zombie-moodiin heti kun on siihen tilaisuus.

Tämä oli muuten hauska aihe. On kiva lukea muiden outouksia.

Tykkään käydä suihkussa AINA kun "päivä alkaa". Täysin riippumatta siitä, olenko käynyt suihkussa esimerkiksi edellisenä iltana vaikka puolenyön aikaan eli just ennen nukkumaanmenoa. Vaikkapa kello 7 aamulla pitää mennä suihkussa käymään, vaikka en varmasti olisi hikinen eikä päivän ohjelmassa olisi mitään muuta kuin lököttelyä kotosalla...tai vaikka menisin muutaman tunnin päästä jonnekin vaikkapa uimahalliin tms. jossa kuitenkin pitää käydä suihkussa heti...

Tuntuu vain, että päivä ei oikein lähde käyntiin ilman tuota suihkua.

Outoa, että melkein kaikilla numero-ongelmaisilla on pakkomielle parillisiin lukuihin!

Itselläni pakkomielteenä ovat parittomat luvut. Lasken askeleita, lyhtypylväitä, kerroksia, ihmisiä jne. ja vain parittomat luvut kelpaavat- parillinen lopputulos on pettymys ja enne jostakin ikävästä.

Sitten kuulun myös kunnianarvoisaan naksuttelijoiden veljeskuntaan. Kaikki nivelet naksuvat ja erityisesti sormien naksuttelu tuottaa suurta mielihyvää niin, että naksuttelen niitä jopa tiedostamattomasti unissani.

Kävellessäni pyrin astumaan aina katulaatan (jos sellaisia siis on) keskelle ja jos se lonksahtaa jalan alla on odotettavissa positiivinen yllätys tai tapahtuma. Ihan järkeenkäypää vai mitä?

Kirjat (esim. kirjastosta) valitsen ensikädessä aiheen, nimen ja kirjailijan mukaan, mutta kirjan kelvollisuuden tarkistan haistelemalla sitä. Tietty tuoksu antaa 100% varmuuden osuvasta valinnasta- edes takakannen tekstejä ei tällaisessa tilanteessa tarvitse lukea! Menetelmä ei tietenkään toimi uusien kirjojen kohdalla.

Kaupassa ollessani koitan arvata mitä muut ihmiset ostavat. Joskus pitää jäädä katsomaan, että ottaako tuo rouva sika-nautaa vai nautaa! Kerran osuin muuten loistavasti oikeaan kun sanoin kaverilleni juuri kauppaan astuneesta miehestä, että tuo muuten ostaa litran punaista maitoa, kääretortun ja askin punaista Norttia. Mies osti juuri nämä nimeämäni tuotteet eikä mitään muuta!

Mhyh! En millään keksi enempää omituisuuksia kun nuo ylläolevatkin ovat mielestäni aika normisettiä.

Mä tykkään syödä raakaa lihaa... Siis ei mitään sushia vaan ihan raakaa jauhelihaa, possun lihaa tms... Tämä täytyy siis aina ottaa kaupassa huomioon lihaa ostettaessa...

Lisäksi tykkään eri foorumeille kirjoittaessani käyttää virkkeen päättyessä vähintään kolmea pistettä... Ihan kuin yksi ei riittäisi ilmaisemaan virkkeen loppua...

Siis ei mitään sushia vaan ihan raakaa jauhelihaa, possun lihaa tms

Eikös tuo ole jo aikamoinen terveysriski..? Vaiko..? Eikö..? pistepiste

Otan aina jos mahdollista leivästä kantapalan. Se kuori on ihanaa. Samoin piirakasta otan reunapalan jossa on mahd. paljon (siis kahdella sivulla parhaimmillaan) reunaa. Kutsuilla tms. saatan odottaa, että muut ovat ottaneet ne keskeltä leikatut palat että itse voin luontevasti sattua reuna- tai nurkkapalan kohdalle. Pidän myös lähes palaneista pipareista. Tavallinen pikkupullakin on parasta hyyyvin tummaksi paistuneena.

En kuuntele koskaan radiota, ellei jostain satu matkalla kuulumaan. Musiikkiakin kuuntelen vain aniharvoin. Pidän hiljaisuudesta, kun olen yksin kotona, en välttämättä aukaise edes televisiota.

Siis te ootte kaikki ihan omituisia. Kiva etten ole yksin.

Irtokarkkeja ei voi syödä miten tahansa. Ne tulee syödä siten, että ensin kaikki karkit kaadetaan lautaselle ja yksi joka lajia ja väriä laitetaan takaisin pussiin. Sitten voi alkaa syömään niitä lautaselle jääneitä. Järjestyksellä ei ole väliä. Kun lautanen on tyhjä, kaadetaan pussissa olevat karkit siihen ja syödään käänteisessä parhausjärjestyksessä.

Voileipää syödessä syödään ensin reunat, lopuksi keskusta.

Kun lähden töihin, minulla on 2 vaihtoehtoa: autolla tai raitiovaunulla. Jos ensimmäinen ohikulkija talosta ulos astuttuani on mies,ajan autolla. Jos nainen, ratikalla. Jos se on pari, pitää odottaa kunnes yksinäinen henkilö menee ohi.

Voin tankata vain parittomista pumpuista.

Meillä ei saa kukaan muu tiskata kuin minä. Jos joku muu (=anoppi) on tiskannut, saan raivarin ja on pakko tiskata astiat uudestaan.

Vihaan kukkakaupasta ostettuja kukkia,paitsi iiriksiä. Erityisen pahoja ovat neilikat ja keltaiset ruusut. Kun kukkia tuoneiden vieraiden perävalot lakkaavat näkymästä, juoksutan kukat naapuritalon roskikseen.

Inhoan kahvia, hajukin kuvottaa.

Pystyn koska tahansa syömään yhteen menoon kolme levyä Fazerin sinistä.

Inhoan kynttilöitä. Tarkemmin ottaen sitä tunnelmaa, joka monien mielestä kynttilöiden polttamisesta syntyy, se "intiimi" ja "romanttinen". Voi yäk.

Yksin ollessani laulan virsiä.

Isälläni on yksi tosi ärsyttävä omituisuus: hän haluaa aina tietää,montako jotain on. Esim. autokauppa vieraalla paikkakunnalla. Sinne se menee laskemaan autoja sillä aikaa kun äiti shoppailee. Tai jos vaikka sähkölangalla istuu lintuja,niin ei kun laskemaan. Jos sille vaikka sanoo että Mikko joutui sairaalaan, se kysyy ensiksi: "Monenko hengen huoneessa se on?" Miksi Mikko sinne joutui on vasta kolmanneksi tärkeintä, toinen kysymys kuuluu tietenkin: "Moneksiko päiväksi sen pitää jäädä sinne?"

Mä en tunnusta kuin yhden oudon tavan, nimittäin minfossa hengailun silloin, kun pitäisi olla jo nukkumassa

-nurich veti kyllä pohjat, ei kellään ole noin montaa omituista tapaa

EDIT: Eikun näyttihän tuolla aiemmin ketjussa olevan muutama muukin, jolla oli melkoinen määrä outouksia...

Kuules nyt maija turhukka, lue vaan koko ketju, MINÄ en sentään kuvittele mitään zombeja enkä rakentele mörköpusseja!!!

^Juuh, just luin koko ketjun läpi ja muokkasinkin tuota edellistä viestiäni

Kiitos, kamut, tää ketju oli ankean illan pelastus

Voisko joku kertoo mikä tuo lobe on?

Mulla on tiskikaappi sotilaallisessa järjestyksessä ja vaatekaappi ihan sekaisin. Pyykit pitää ripustaa tietyllä tavalla, peitto ja tyyny pitää olla tietyllä tavalla ennenkun voin nukkua, usein käytän kans tuota mörköpussia... Mun on vaikea lukea tekstiä jossa on jotain virheitä, tekis mieli ottaa kynä ja korjata, varsinkin yhdyssanat jos ne on kirjoitettu erilleen.

On se hyvä tietää ettei ole ainoa jolla on omituisia tapoja... Mun mielestä ne ei tosin ole omituisia!

Olipas kiva lukea tämä ketju!

En saa unta ennen kun tiedän ton loben , googlekaan ei tienny!

nurich kirjoitti:Siis te ootte kaikki ihan omituisia. Kiva etten ole yksin.

Irtokarkkeja ei voi syödä miten tahansa. Ne tulee syödä siten, että ensin kaikki karkit kaadetaan lautaselle ja yksi joka lajia ja väriä laitetaan takaisin pussiin. Sitten voi alkaa syömään niitä lautaselle jääneitä. Järjestyksellä ei ole väliä. Kun lautanen on tyhjä, kaadetaan pussissa olevat karkit siihen ja syödään käänteisessä parhausjärjestyksessä.

Juu, ihan sama täällä! Paitsi itse järkkäilen pöydän reunalle. Huonot ensin, parhaat vikana.

Huuhtelen aina vesilasin 3 kertaa ennenkuin juon.

Kun menen kauppaan, kaivan jo ulkopuolella rahapussin, ja tarkistan että rahat ovat mukana. Tämä saattaa toistua kaupassa toisen kerran.

Minulla on erikseen naamapyyhkeet ja käsipyyhkeet. Niitä ei voi käyttää samaan tarkoitukseen.

Nukun aina kahdella peitolla, kärsin vieraassa paikassa, jos se ei ole mahdollista. Toinen peitto on yleensä aamulla rytöttynä jalkopäähän tai tippunut lattialle.

Luen aina lähetetyt viestini, ennenkuin poistan ne.

Mulla on aina KAUHEA pakkomielle saada kaikki MELKEIN LOPUSSA OLEVAT kulutettua loppuun. Siis esim. tiskiaine tai shampoo. Käytän niitä kauheat määrät, jotta saisin putelin roskikseen. Tämä oikeasti vaivaa minua, koska tyhmäähän se on tuhlata vain saadakseen toisen ihan samanlaisen purkin käyttöön...

Kun hermostun, alan aina sivellä suupieliäni...rasittava tapa, koitan aina lopettaa sen heti kun huomaan nostavani käden suupielelle..

Siinä nyt muutama ensi alkuun=)

Kun ajan ihan millä tahansa autolla, mun on pakko pitää oikeeta kättä koko ajan käsijarrulla, en tiedä mistä syystä. En osaa ajaa ilman että se lepää siinä. Siinä samalla välillä painelen sitä pohjaan varmistaakseni etten aja käsijarru hiukan päällä tai jotain. Tästä on muodostunut ikävä pakkomielle ja monesti jotkut kysyy että aionko tehdä täydessä vauhdissa jonkun stuntin kun käsi on valmiudessa jarrulla.

Menen aivan raivoihini jos joku koskettaa mua aivan päälaelle ilman mun lupaa. Se tuntuu niin kuvottavalle.

Pyöräillessä väistelen pieniäkin kiviä. Aina jää harmittamaan jos ajan pienenkin sepelinmurenan päälle asfalttitiellä. Hiekkatiellä ei ole tietenkään tätä ongelmaa, siellä pystyn ajamaan ihan normaalisti.