Sivu 5/9
Lähetetty: Su Kesä 01, 2008 3:03 pm
Kirjoittaja Tirskis
Syvä ystävyys. Se on kestävä, ja paljon parempi kun rakkaus- siihen en usko. Ihastuminen ja rakkaus kestää vain lyhyt aikaa. Kestävä on ystävyys. Ja kun puolisot ovat hyviä ystäviä- niin liitto voi kestää.
Lähetetty: Su Kesä 01, 2008 9:49 pm
Kirjoittaja Maybrick
Naimisissa. Ollaan myös muun ohessa "henkisesti" kavereita ja meillä on hauskaa... suosittelen avioliittoa noin yleensä, vaikka olen nähnyt ettei se onnistu monestikaan. Onnistuessaan se on parasta maailmassa. Tämä vain oma vaatimaton mielipiteeni.
Lähetetty: Su Kesä 01, 2008 9:51 pm
Kirjoittaja Mike Manner
Hyvin puhuttu kahdelta edelliseltä!
Ja: Noup. En seurustele.
Lähetetty: Ma Kesä 02, 2008 12:54 am
Kirjoittaja Primavera
Maybrick kirjoitti:Naimisissa. Ollaan myös muun ohessa "henkisesti" kavereita ja meillä on hauskaa... suosittelen avioliittoa noin yleensä, vaikka olen nähnyt ettei se onnistu monestikaan. Onnistuessaan se on parasta maailmassa. Tämä vain oma vaatimaton mielipiteeni.
Maybrick on täysin oikeassa: onnistuessaan parasta maailmassa.
Lähetetty: Ma Kesä 02, 2008 9:58 am
Kirjoittaja joey
^ En ymmärrä, miksei kukaan jaksa nykyään yrittää.
Lähetetty: Ma Kesä 02, 2008 1:28 pm
Kirjoittaja Valoviikate
En seurustele.
Jos joku on antamassa kumppaniaan pois, voin vaihtaa vaikka kaiuttimeni siihen.
Lähetetty: Ma Kesä 02, 2008 6:12 pm
Kirjoittaja Maybrick
On hyvä, jos molemmilla on oma elämä, mutta vielä parempi, jos sen lisäksi on yksi yhteinen harrastus, jonka äärellä tavataan "ihmisinä" eikä niinkään aviosiippoina. Siinä näkee toisesta erilaisen puolen joka rikastaa suhdetta.
Ja huom. se yhteinen harrastus ei voi olla yhteiset lapset. Muun muassa siksi että lapset ovat vain lainaa vanhemmille, ja koska (Kahlil Gibranin sanoin) "he ovat elämän kaipuun poikia ja tyttäriä", he menevät pois...
pitää siis olla jotain yhteistä, joka ei mene pois.
Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 1:06 pm
Kirjoittaja Annie W
^ noinhan se on meillä. Siis seurustelen.
Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 2:03 pm
Kirjoittaja Mata Hari
Naimisissa parhaan ystäväni ja tuntemani parhaan rakastajan ja lasten isän kanssa. Seukata ei oikein ehtisi, kun eletään elämää niin full powerilla. Ja taitais tuo mies tykätä kyttyrää, jos vielä seukkaisin jonkun kanssa

Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 2:10 pm
Kirjoittaja Mariella
Seukkaan. Mulle täydellisesti sopiva vastakappale jonka kanssa toivottavasti joskus saan perheen. Mies on suoraan kirjoittamani listan "passeli aviomies" -mukainen, lukuunottamatta ihan paria viimeistä kohtaa jota täytyy tulevaisuudessa hioa kyllä tarkkaan

Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 8:08 pm
Kirjoittaja Mata Hari
Heh, hiontavaihe kannattaa hoitaa huolella, niin saa palkaksi nauttia timantista

Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 8:55 pm
Kirjoittaja Maybrick
Täydellinen timantti alkaa aikaa päälle tympiä.
Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 9:46 pm
Kirjoittaja Loka
Seurustelu
kin on parhaimmillaan parasta mitä on. Nykyään mennään yhteen ja erotaan samaan tyyliin kuin vaihdettaisi autoa. Tahtominen loppuu pienissä alamäissä ja kuustoistakesäset lapset menee kihloihin jo neljatta kertaa.

Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 9:47 pm
Kirjoittaja Mariella
Mata Hari kirjoitti:Heh, hiontavaihe kannattaa hoitaa huolella, niin saa palkaksi nauttia timantista

Hyvin sanottu!
Ja Maybrick:
itselle täydelliseen timanttiin ei kyllästy koskaan. Täydellisyys ei ole sitä, että kaikki menee niinkuin haluaa. Täydellisyys on sitä, että on elämässä sisältöä ja että joku tekee
onnelliseksi kaikkine oikkuineen ja ihanuuksineen ja rakastettavine virheineen. Täydellisyydellä on jokaisella oma määritelmänsä. Minulle se on mun mies, haasteineen, virheineen ja plussineen, tuomalla juuri sen mun elämään mitä kaipaan

Lähetetty: Ti Kesä 03, 2008 9:54 pm
Kirjoittaja Bombay
Ei kannata yrittää hioa (lue: muokata miestä), ainakin mulle iskee sellaisen paniikin ja karkaan kuin nuori peura tilanteesta jos joku moista yrittää. Ymmärtäkää ja rakastakaa, noin kumminkin puolin.