MURHA.INFO

Lähetetty: **Su Helmi 15, 2015 8:31 am**

Iisalmen Sanomat 11.2.2015.

http://www.iisalmensanomat.fi/news/sude ... nkajrvell/

Suden salametsästystä tutkitaan Sonkajärvellä

Vieremäläinen alle 30-vuotias mies vangittiin keskiviikkona käräjäoikeudessa Iisalmessa törkeästä metsästysrikoksesta epäiltynä.

Iisalmen Sanomien saamien tietojen mukaan miestä epäillään viime lauantaina Sonkajärvellä tapahtuneesta suden salametsästyksestä.

Poliisin pyynnöstä käräjäoikeus käsitteli vangitsemisvaatimusta yleisön läsnä olematta. Miehen vangitsemista esitettiin syytä epäillä -perusteella, joka osoittaa tutkinnan olevan vielä pahasti kesken.

Vangitsemista esittänyt rikoskomisario Veli Pallonen ei tutkinnallisista syistä suostunut kommentoimaan asiaa sen tarkemmin.

Siihenkään, onko teosta epäiltyjä enemmän kuin yksi, Pallonen ei suostunut vastaamaan.

Tiettävästi viime lauantaina Sonkajärven ja Vieremän rajamailla oli liikkeellä moottorikelkoilla useampiakin henkilöitä, joiden osuutta epäiltyyn törkeään metsästysrikokseen tutkitaan

Lähetetty: **Ke Helmi 18, 2015 2:22 pm**

Yle 18.2.2015.

http://yle.fi/uutiset/huolimattomuus_hi ... le/7812495

Huolimattomuus hirvenpyynnissä toi sakot metsästäjälle

Metsästäjä sai sakot kolmesta metsästysrikkomuksesta Lapin käräjäoikeudessa. Mies oli metsästänyt liian monta hirveä. Lisäksi hän oli ampunut kaksi hirveä yksityismaalle, jonne hänellä ei ollut pyyntioikeutta.

Tapaukset sattuivat Inarissa marraskuussa 2011 ja marraskuussa 2012.

Ensimmäisellä kerralla mies oli ampunut hirven ja vasan yksityismaalle. Miehellä oli lupa hirvenpyyntiin valtion mailla. Mies kertoi oikeudessa, että hirvet olivat kulkeneet ampumisen jälkeen 150-160 metriä yksityismaan puolelle ja kaatuneet sinne. Mies kertoi, että maastossa ei ollut näkyvissä maa-alueiden rajamerkkejä. Lapin käräjäoikeus katsoi, että hirvet olivat kaatuneet yksityismaalle noin 10-20 metrin päähän valtion maa-alueen rajasta. Oikeus totesi, että miehellä oli metsästyksen harrastajana velvollisuus ottaa selvää siitä, missä maa-alueiden rajat ovat kulkeneet, vaikka rajapyykkejä ei maastossa olisikaan ollut nähtävissä.

Toisella kerralla mies oli ollut maalinnunpyynnissä ja huomannut metsässä jalkansa katkaisseen hirvenvasa. Hän oli ampunut vasan ja ilmoittanut asiasta riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjajalle. Mies oli pitänyt vasan ruhon itsellään. Lapin käräjäoikeus totesi, että mies oli ylittänyt hänelle myönnetyn 3,5 eläimen hirvenpyyntiluvan.

Kolmannella kerralla metsästäjä oli luullut ampuneensa hirvenvasan, joka olikin aikuinen yksilö. Hirviä tutkinut biologi selvitti hirven leukaluun perusteella, että kyse on ollut pienikokoisesta ylivuotisesta aikuisesta hirvestä. Tutkijan mukaan näin pienikokoisen aikuisen yksilön erottaminen vasasta oli ollut vaikeaa. Tästä huolimatta käräjäoikeus totesi, että miehen on metsästyksen harrastajana ollut velvollinen varmistumaan siitä, oliko kysymyksessä aikuinen yksilö vai vasa. Mies oli näin ylittänyt hänelle myönnetyn 3,5 eläimen hirvieläimen pyyntiluvan.

70-vuotias mies sai kolmesta metsästysrikkomuksesta 60 päiväsakkoa, joista tuli maksettavaa 1800 euroa. Lisäksi hän joutuu korvaamaan valtiolle 50 euroa pyyntilupamaksun. Koska kyse oli metsästysrikkomuksesta, hän saa pitää metsästyksessä käytetyn kiväärin ja siihen kiinnitetyn kiikaritähtäimen.

Tuomittu valitti Rovaniemen hovioikeuteen ja vaati syytteiden hylkäämistä. Koska tuomio oli alle neljä kuukautta, jutun käsittely hovioikeudessa vaatii jatkokäsittelyluvan. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun, mutta ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden tuomio jää siis voimaan.

Lähetetty: **To Helmi 19, 2015 12:39 pm**

^ Tuossa voitaisiin puhua jo jonkin asteisesta vainoamisesta.
Metsästäjän olisi pitänyt pystyä arvioimaan kuinka pitkää hirvi juoksee osuman jälkeen ja saman aikaisesti ampuessaan pystyä hahmottamaan missä raja menee. Ja kun se hirvi osuman jälkeen voi vielä muuttaa suuntaakin.
Ja pystyä erottamaan pienikokoinen ylivuotinen hirvi vasasta sekunneissa, vaikka tutkijan mukaan se on erittäin vaikeaa.
Loukkaantunen vasan kohdalla asia on vähän niin ja näin. Asiasta oli kuitenkin asianmukaisesti ilmoitettu eikä silloin ollut ruhoa vaadittu valtiolle...

Olisikohan jotain pientä kateutta taustalla? Jos on tosiaan itse omannut kaatoluvan 3,5 hirvelle ja vielä valtion maille, kun ainakaan etelässä seura olisi tyytyväinen saadessaan tuollaisen määrän lupia...

Lähetetty: **To Helmi 19, 2015 1:06 pm**

Yllätyin ilahtuneesti kuinka Suomessa perinpohjaisesti ja ilmeisen tosissaan yritetään kitkeä vastenmielinen ilmiö.

aikuiset miehet öisin kohkaamassa metsissä salametsästyksessä, ihmishenkiä turvaamassa tai missä lienee kodinturvatehtävissä mielestään, oman mielensä luomassa "pyhässä sodassa". Kun kuitenkin asiaa voidaan lähestyä ja pyrkiä hoitamaan ihan päivänvalossa ja asiapohjalta, ilman suuria metsästyskiimatunteita.

YLE
Kotimaa 19.2.2015 klo 11:02
Viranomaiset tekivät laajan operaation salametsästyksen paljastamiseksi syrjäseuduilla – "Sille liikehdinnälle ei ole mitään luonnollista selitystä"

Poliisi, Metsähallitus ja Rajavartiolaitos löivät voimansa yhteen ja seurasivat paikallisten ryhmien puuhia susien elinalueilla ympärivuorokautisesti kolmen viikon ajan. Valvonta vahvisti viranomaisten käsitystä siitä, että luvatonta metsästystä on, ja tuotti kaksi rikostutkinaa.

http://yle.fi/uutiset/viranomaiset_teki ... ta/7815369

Lähetetty: **To Elo 27, 2015 7:16 am**

Vihreä Lanka:

Pohjoisen lehdet: Petojen salametsästäjät toimineet kuin mafia
5.12.2011 9.33
SAMMELI HEIKKINEN

SUURPETOJEN SALAMETSÄSTYS Itä-Lapissa ja Kainuussa on ollut järjestäytynyttä toimintaa ja jatkunut vuosikausia. Näin kerrotaan Lapin Kansan, Kainuun Sanomien ja Pohjolan Sanomien sunnuntailiitteessä.

Lehtien sunnuntaitoimitus on saanut käsiinsä poliisin tutkintamateriaalia vuosilta 2000-2007. Poliisin tietojen perusteella suurin osa itärajan yli Suomeen tulleista pedoista tapettiin noina vuosina.

Poliisin käsitys oli, että poronhoitoalueen salakaadoista kaikki olivat poromiesten tekemiä. Poliisi epäili, että paliskunnilla oli käytössään erityisiä tapporyhmiä, pieniä soluja, jotka hoitivat varsinaisen likaisen työn. Petojen tappaminen pidettiin salassa muun muassa pelottelemalla niitä alueen asukkaita, jotka eivät salametsästystä hyväksyneet. Lisäksi tapauksia tutkineita virkamiehiä on uhkailtu.

Myös joidenkin viranomaisten on epäilty sekaantuneen rikolliseen toimintaan. Poliisi ja rajavartiosto muun muassa epäilivät omia, poronhoitoa harjoittavia työntekijöitään tietovuodoista ja yhteistyöstä salametsästäjien kanssa.

Pari vuotta sitten erätarkastaja Heikki Säkkisen tukikohtanaan käyttämä eräkämppä paloi. Mahdollista sytyttäjää ei saatu kiinni, mutta Säkkinen itse arvelee, että palo liittyi erääseen hänen tutkimaansa tapaukseen.

Sunnuntaitoimituksen jutussa salametsästäjien toimintaa verrataan mafian toimintatapoihin.

Jutussa haastatellut virkamiehet arvioivat, että salametsästyksen räikein huippu on ohitettu. Nykyään kun poronhoitoalueelle on varsin helppoa saada myös laillisia kaatolupia.

"Voi olla, että toiminta on vähän rauhoittunut tai sitten salametsästyskeinot ovat muuttuneet. Julkisuuden jälkeen näistä on tullut vielä enemmän hyshys-hommia", erätarkastaja Säkkinen pohtii jutussa.

Suomen susikanta on romahtanut noin viidessä vuodessa kolmestasadasta alle sataanviitenkymmeen yksilöön. Ainoa ilmiölle löytynyt selitys on salametsästys.

Lähetetty: **Pe Marras 20, 2015 5:12 pm**

'
Perhon "uljaat metsästäjät" hävisivät juttunsa myös hovissa. Tietenkin.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/perh ... sa/2177173

Perhon susijahtiin osallistuneet tuomittiin myös hovioikeudessa

Susijahtiin Perhossa osallistuneet metsästäjät tuomittiin törkeästä metsästysrikoksesta myös hovioikeudessa. 12 salakaatoon osallistunutta metsästäjää saivat ehdollista vankeutta ja vuosia metsästyskieltoa. Lisäksi he menettivät aseitaan valtiolle.

Metsästäjät katsoivat, että tapetut eläimet olivat koirasusia eli haittaeläimiä, jotka saa tavattaessa hävittää luvallisella aseella. Hovioikeus ja käräjäoikeus kuitenkin päätyivät siihen, että kaadetut eläimet olivat susia, joiden metsästykseen olisi tarvittu lupa.

Vaasan hovioikeus huomautti, että tapetut eläimet eivät dna-tutkimuksen mukaan eronneet olennaisin tavoin perimältään Suomessa elävästä susikannasta.

– Suojelu- ja rangaistussäännökset eivät koske ainoastaan täysin rotupuhdasta sutta, oikeus linjasi.

Hovioikeuden mukaan eläinten käytös ja ulkonäkö eivät ole ratkaisevia suden lajimäärityksessä. Määritys on ratkaistavissa dna-tutkimuksella.

Perhon vajakkiporukkaa ei siis hovissa auttanut se, etteivät he edes tiedä miltä susi näyttää vaan luulivat susia nähdessään katsovansa ”koirasusia”, jotka he näinollen väittivät tunnistaneensa ulkonäön perusteella matkan päästä nimenomaan juuri koirasusiksi! Ne taas ovat heidän mielestään sellaisia haittaeläimiä, joita saa aina tavatessaan ammuskella mielensä mukaan. Näinhän se heidän puolustuksensa suunnilleen meni. Voiko avuttomampaa puolustautumisyritystä enää olla? Mutta eipä puolustukselle mitään asiapohjaa ollutkaan.

Tiedoksi tietämättömille että luonnossa koirasusi ei ole maassamme ongelma eikä sitä ole luokiteltu haittaeläimeksi. Eikä sen puoleen haittaeläimiäkään saa ihan mielensä mukaan ammuskella missä hyvänsä aina tavatessaan.

Kyseessä oli järjestäytyneiden metsästäjien organisoima täysin laiton susijahti eikä muuta.

Muistin virkistämiseksi:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111 ... 4_uu.shtml

Perhon susijahti oikeudessa:
Miehet lähtivät metsästämään "kettuja"

Maanantai 17.11.2014

Perhon jahtia valmisteltiin tarkoin jo edellisenä iltana.

Poliisin esitutkintapöytäkirjat osoittavat, että miehiä haalittiin puhelimitse kokoon puhumalla "kettujahdista". Yleisesti oli kuitenkin tiedossa, että ketuilla tarkoitetaan susia.

Ennen salakaatoa käydyissä neuvotteluissa sovittiin muun muassa miesten tehtävistä ja paikoista maastossa. Miehet kertoivat poliisin esitutkinnassa, miten kullekin oli tehtävät ja passipaikat jaettu: Joku oli hiihtomies, jonka tarkoituksena oli saada sudet liikkeelle. Joku veti seitsemän kilometrin pituista hajusiimaa susien kokoamiseksi pienemmälle alueelle.

Miehet saivat ammuttua kolme sutta. Kaatajien käytössä oli radiopuhelimia. Kun susi oli kaadettu, sen kautta välitettiin muun muassa viestiä "kettu nurin".

Nykyinen laki ei tunne koirasusia

- Nykyinen laki ei tunne koirasutta eli hybridiä.

- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan koirasudet eivät ole Suomessa iso ongelma.

- Suhtautuminen luonnossa mahdollisesti eläviin koirasusiin on pohdittavana Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.

- Hoitosuunnitelmaa päivitetään paraikaa. Sen on määrä tulla vahvistettavaksi maa- ja metsätalousministeriöön tammikuun lopulla.

- Suomessa saa metsästää vain erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttavia tai ihmisen turvallisuutta uhkaavia susia. Metsästykseen tarvitaan poikkeuslupa.

- Suomessa oli viime vuonna arviolta 150 sutta. Uusimmat luvut julkistetaan tämän kuun aikana.

Niin varmoja he olivat lajintunnistuksensa oikeaan osumisesta että väittivät oikeudessa tehtyjä DNA-testejä paikkaanasa pitämättömiksi. Just joo...

Oman tarinoinnin tueksi jopa tilattiin oikein kirjallinen vasta-argumentti suoritetulle DNA-tutkimukselle ihan Venäjältä asti. Yllätyksenä ei voine pitää että se todettiin painoarvoltaan heppoiseksi. Etten sanoisi ilmaa kevyemmäksi...XD

Syytettyjen hallussa olleet tapettujen susien ruhot kumma kyllä hävisivät sen sileän tien kun valkeni että ne olisi koirasusipullikoinnin vuoksi otettu mielihyvin vielä morfologisiin tutkimuksiin DNA-tutkimusten tulosten vahvistamiseksi.

Muistin virkistämiseksi, vol 2:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111 ... 2_uu.shtml

17.11.2014

- - -

"Dna-tutkimus kelvoton"

Kaadetuista eläimistä on tehty lajimääritys Oulun yliopiston biologian laitoksella. Tulosten mukaan yksi susista kuuluu 99,3 prosentin todennäköisyydellä suomalaiseen susikantaan. Kahdella sudella tämä todennäköisyys on lähes yhtä selkeä.

Oikeudessa puolustus lyttäsi tehdyt dna-tutkimukset epäluotettaviksi.

- Dna-tutkimus on kelvoton. Kolmen eläimen näytettä verrattiin yli 400 yksilön aineistoon. Ongelma on se, että pyynnöistämme huolimatta meille ei ole pystytty selvittämään, mistä eläimistä verrokkiaineisto on otettu, puolustusasianajaja Teppo Laine arvostelee.

Hän myös ihmettelee, minne hybridit ovat hävinneet vertailuaineistosta.

- Nyt niitä on siellä aivan liian vähän, kun otetaan huomioon, että aineiston pitäisi kattaa lähestulkoon kaikki kuolleet yksilöt. Esimerkiksi Perhossa tiedetään olleen vuonna 1994 toistakymmentä hybridiä. Niitä ei löydy verrokkiaineistosta.

Puolustus on tilannut omaa tutkimusnäyttöä hybridiväitteidensä tueksi muun muassa Venäjältä. Syyttäjä katsoo hankkimaansa asiantuntijalausuntoon vedoten, ettei niillä ole tieteellistä painoarvoa.

Kalloja oikeussaliin

Puolustuksen mukaan hybridin tunnistaminen on erittäin vaikeaa, joten kaadetuille eläimille olisi pitänyt tehdä myös morfologinen tutkimus. Siinä muun muassa eläinten ulkonäköä, turkkia ja kynsiä olisi vertailtu monin tavoin.

Tämä tutkimus ei kuitenkaan enää onnistu. Puolustus harmittelikin oikeudessa sitä, että eläinten ruhot ehdittiin hävittää ennen lisätutkimuksia.

Kurvinen huomautti, ettei ruhoissa olisi ollut enää juuri mitään lisätutkittavaa, sillä kaadon jälkeen yksi susista löytyi pakastimesta ja kaksi pahoin hiiltyneinä polttoyrityksen jäljiltä.

Elämille tehtiin kallon luuhun kohdistuneita mittauksia. Myös näiden tutkimusten luotettavuudesta tullaan oikeudessa taittamaan peistä. Kalloja oli tuotu oikeussaliin näytille jo pääkäsittelyn alkajaispäiväksi, mutta vielä niitä päästy vertailemaan.

Luonto-Liiton mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suden salakaadosta käydään oikeutta törkeän metsästysrikoksen nimikkeellä. Törkeä metsästysrikos tuli rikoslakiin vuonna 2011.

Venkulointi viimeiseen asti antaa kyllä hyvän kuvan Perhon metsästäjien luonteenlaadusta. Siitä on rehti ja reipas erähenki kaukana.

Nähtäväksi jää jatkavatko nämä Perhon häikäisevät tunnistustaitonsa osoittaneet etevät petoekspertit ”haittaeläinten hävittämistä”, nyt luvattomin asein ja metsästyskieltojaan rikkoen. Pervon metsästysseuran pyörittämistähän heitä ei valitettavasti mikään estäne jatkamasta.

Lähetetty: **La Marras 21, 2015 3:31 pm**

'
Kopsasin edelliselle sivulle YLE:n uutisen, jossa Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Arto Purmonen intoutui antamaan metsästysrikoksiin syyllistyneistä metsästysseuralaisista näin napakan lausunnon:

- Heidät erotetaan heti.

Salametsästysretken ja siitä jaettujen tuomioiden jälkeen on vettä virrannut Perhonjoessakin sen verran että voitaneen katsoa pitääkö tämä Metsästäjäliiton varapuheenjohtajan taannoinen väite paikkansa. Ja istu ja pala, ainakaan Perhon Metsästysseura ry:n kohdalla tuo ei näytä ihan toteutuneen eikä asian laitaa edes yritetä salailla. Vai miten on selitettävissä että muista luottamustoimistaan, aseistaan ja metsästysoikeudestaan luopumaan joutunut Pasi Rannila on sakin kotisivujen mukaan toiminnassa edelleen aktiivisena mukana seuran kenneljaostossa? Eikö siihen vaadita juuri seuran jäsenyys?

Seurassa puuhastelee näköjään muutama muukin Rannila.

Sivujen päivittäminen on tuskin voinut unohtua. Jos niitä ei ole tuolta osin päivitetty niin se on kyllä jätetty tekemättä ihan tarkoituksella. Etusivua on nimittäin ajantasaistettu päivittäin, viimeksi tänään jutulla jossa ollaan mm. kovin huolestuneita aselakien mahdollisesta kiristämisestä.

Lähetetty: **La Huhti 22, 2017 3:02 pm**

.
Rauhoituksista ja metsästysrajoituksista huolimatta suurpedoilla pyyhkii huonosti. Syyksi ounastellaan laajaa salametsästystä. Ruutiaseella surmaamisen lisäksi keinovalikoimaan kuuluvat ainakin yliajot ajoneuvoilla, myrkyttäminen ja tarkoituksellinen raajarikoksi ampuminen, jolloin saadaan aikaan ns. "pihasusia". Tassuihin ammutut nilkuttajat kun eivät tahdo enää saada sapuskaansa pyydystetyksi luonnollisella tavalla luonnollisessa ympäristössään. Niille voikin sitten hakea kaatolupaa erikseen ja listiä ne "laillisesti", mikä taitaa olla se alkuperäinen tarkoitus noilla "huonosti osuneilla" laukauksilla.

Saadaanhan sitä joka vuosi kellistettyä isompiakin eläimiä ilman, että jatkuvasti löydettäisiin joskus aikaisemmin ammuttuja luoteja niiden jaloista tai muualtakaan, minne osumia ei pidä tulla.

Tuore juttu aiheesta:

http://yle.fi/uutiset/3-9562723

19.4.2017

Mies kyllästyi salametsästäjien röyhkeyteen – on käräyttänyt salakaatajia jo vuosia

Kainuulainen Keijo on ilmiantanut salametsästäjiä viranomaisille jo toistakymmentä vuotta. Petoviha keskittyy suteen, mutta muitakin lajeja salametsästetään.

Susi juoksee metsässä. Se tietää, ettei kaikki ole hyvin. Moottorikelkat ajavat sen kannoilla lumisessa metsässä. Susi uupuu ja päätyy tielle.

Auton valot välähtävät ja susi kiljaisee viimeisen kiljaisunsa.

Näin tapahtuu jatkuvasti susille Kainuussa, kertoo Keijo (nimi muutettu). Keijo ei ole ihan tavallinen metsämies, hänellä on tietty tehtävä. Hän ilmiantaa salametsästäjiä muun muassa poliisille.

Keijo on metsästänyt Sotkamossa 15 vuotta, sekä Kainuun ja Savon rajamailla toiset 15 vuotta. Ilmiantoja Keijo on tehnyt toistakymmentä vuotta. Miehen mukaan salametsästys on todella yleistä Kainuussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

– Katsoin ennen touhua sormien läpi. Se meni niin röyhkeäksi, ja niin moni tekee sitä, että jotenkin asiaan pitää puuttua, tuohtunut Keijo tuhahtaa.

Keijo haluaa pysyä jutussa nimettömänä, jotta hän saa myös jatkossa paremmin asioita selville salametsästykseen liittyen.

– Monikaan ei tiedä, että teen tätä hommaa. Osa salametsästäjistä puhuu ja rehvastelee baareissa ja huoltoasemilla saavutuksistaan avoimesti.

Keijo hiihtelee metsissä läpi talven ja katselee samalla ympärilleen. Lisäksi mies käy autolla tietyissä paikoissa tarkkailemassa tilannetta.

– Teen myös ihan asioikseni ajelureissuja Sonkajärvelle, Pyhännälle, Sotkamoon, Rautavaaralle, Nurmekseen ja Valtimoon. Ne ovat niitä pahimpia alueita.

Keijo ilmoittaa näkemistään asioista tapauskohtaisesti. Mies on ilmiantanut useita henkilöitä, mutta kaikki eivät ole päätyneet syyteharkintaan. Keijo ei myöskään tiedä, onko kaikista ilmiannoista seurannut mitään.

– Jos olisi rahaa, niin laittaisin 500 euron palkkion sille, joka ilmiantaa salametsästäjiä. Varmasti rupeaisi ilmiantoja tulemaan.

Tapporahaa Venäjälle

Susien lisäksi myös karhuja ja ahmoja salametsästetään. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2016 teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa susia on virallisen kanta-arvion mukaan tällä hetkellä 200–235. Karhuja puolestaan 1720–1840 ja ahmoja 220–250.

Luontoliiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirran mukaan salametsästys on laaja ongelma Suomessa. Miehen mukaan kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus.

– Salametsästykseen osallistuu usein isoja porukoita, ja se on myös suunnitelmallista, jolloin se on vakava rikollisuuden muoto.

Puolestaan Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan salametsästystä kyllä on, mutta sen laajuutta on mahdotonta sanoa.

– Salametsästys on metsästäjien harrastajakuntamäärään nähden todella vähäistä. Yksittäistapauksia on varmasti.

Poliisille tulee noin kymmenen ilmoitusta vuodessa salametsästykseen liittyen. Edes Luonnonvarakeskuksen tutkijat eivät halua kommentoida asiaa, sillä aihe on arka.

Säynevirta on mukana Luontoliiton Susiryhmässä, lisäksi hän on ollut tekemässä Salakaadot Seis -kampanjaa. Hänellä on useiden vuosien kokemus salametsästyksen vastaisessa työssä.

– Salametsästyksen myötä eläinkannat pienenevät. Lisäksi eläinlajit voivat hävitä kokonaan, niin kuin Lapissa on käynyt.

Säynevirran mukaan asia ei ole pelkästään kansallinen kysymys, vaan Suomen susikannat vaikuttavat myös Skandinavian susikantaan.

– Ruotsissa ja Norjassa susikanta on hyvin sisäsiittoinen ja sinne pitäisi susien pystyä liikkumaan Suomesta, mutta se on käytännössä mahdotonta poronhoitoalueen takia.

Säynevirta kertoo, että erityisesti Lappi on susien kannalta hyvin ongelmallinen alue.

– Suomessa metsästäjät ovat maksaneet tapporahaa Venäjälle, että siellä tapettaisiin susia, jotta eläimet eivät pääsisi liikkumaan Suomen puolelle.

Susia ei pelkästään ammuta. Tappamiseen käytetään myös erilaisia myrkkyjä ja ajoneuvoilla päälle ajamista.

Myös Keijo tietää valitettavan monia salametsästystapauksia erityisesti susiin liittyen. 30 vuoden aikana Keijo on ollut useammassa eri metsästysseurassa, ja miehen mukaan juuri seuroissa salametsästyksen yleisyys tulee ilmi. Nykyään Keijo metsästää omin päin koiriensa kanssa.

Metsästysseurassa hirvijahti saattaa keskeytyä jos joku löytää suden jäljet, Keijo kertoo kokemuksestaan.

– Susijahti alkaa saman tien.

Myös Keijoa on pyydetty mukaan salametsälle.

– En ole lähtenyt, hän vastaa tiukasti.

Miehen mukaan salametsästäjät tekevät mitä vain saadakseen eläimen hengiltä. Hän tietää tapauksia, jossa kotka on ammuttu omaan pesäänsä ja sutta on jahdattu helikopterilla.

– Olen löytänyt suden verijälkiä, jotka oli peitetty pitkältä matkalta. Vieressä oli usean kelkan jäljet.

Keijo hiljenee. Asia selvästi harmittaa häntä.

– Meidänhän pitäisi olla ylpeitä, että meillä on vielä susia, karhuja ja ahmoja, mies kuiskaa.

Petoviha vahvana Suomessa

Suomessa on hyvät mahdollisuudet metsästykseen, mutta silti salametsästystä ilmenee. Keijo ja järjestöpäällikkö Sami Säynevirta näkevät petovihan suurimpana syynä salametsästykseen. Petoviha koostuu monesta eri asiasta: pelosta, kateudesta ja puhtaasta vihasta.

– Semmoisetkin ihmiset haluavat sudet hengiltä, jotka eivät koskaan edes metsässä käy, Keijo ihmettelee.

Sami Säynevirta pohtii, että yksi syy petovihaan voi olla kateus samasta riistasta.

– Petoviha keskittyy paljon nimenomaan suteen. Susilla ja ihmisillä on tavallaan sama riista, myös sudet metsästävät esimerkiksi hirvieläimiä.

Toinen syy petovihaan voi olla se, että metsästäjät saattavat menettää metsästyskoiransa tai tilallinen elinkeinonsa suden suuhun. Säynevirran mukaan molempiin ongelmiin on olemassa keinoja, joilla vahingot voitaisiin ennalta ehkäistä.

– Muun muassa kotieläintuotantoa harjoittaville on tarjolla sähköistettyjä petoaitoja ja myös metsästyskoirien suojelemiseksi on kehitelty muun muassa erilaisia suojaliivejä.

Keijo uskoo myös, että petoviha ja siihen liittyvä pelko ovat ainakin osittain perittyä. Kotona on saatettu puhua sukupolvelta toiselle, että esimerkiksi susi tai ahma on paha ja ne pitää tappaa.

– Olen kulkenut ikäni metsissä, eikä ole koskaan tullut mieleenkään, että karhua, sutta tai ahmaa pitäisi pelätä. Ennemmin minä henkeni menetän kaupungissa, jos joku ajaa autolla yli.

Keijon mukaan kaikki salametsästäjät eivät kuitenkaan osaa kertoa syytä siihen, miksi salametsästävät.

– He ovat semmoisia raukkoja, etteivät oikein osaa perustella toimintaansa mitenkään. Sitten kun tosi paikka tulee, niin ollaan itku kurkussa.

Suomalainen petopolitiikka jakaa mielipiteitä

Kansallisen suurpetopolitiikan kehittämisarvion mukaan susireviireillä asuvat paikalliset ihmiset kokevat, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia oman elinkeinonsa tai arkensa hallitsemiseksi. Suden läsnäolosta aiheutuu pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.

Maa- ja metsätalousministeriö mahdollisti kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämisen kaksivuotisena kokeiluna vuosina 2015–2016. Kannanhoidolliset poikkeusluvat toimivat karhun ja ilveksen kohdalla. Suden osalta havaittiin, että kannan säätely poikkeusluvilla sai susireviireillä asuvien ihmisten keskuudessa laajan kannatuksen ja sen toivottiin jatkuvan.

Luontoliiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta pitää Suomen petopolitiikkaa outona.

– Tämä on aika poikkeuksellinen tapa tehdä petopolitiikkaa, eikä mitenkään järkevää kun kyseessä on uhanalainen laji. Tällainen petopolitiikka, jota on harjoitettu, ei ole edes kitkenyt salametsästystä pois.

Nykyään maa- ja metsätalousministeriön poikkeuslupia myönnetään muun muassa yleisen turvallisuuden takia. Poikkeuslupien tarkoituksena on – samalla tavalla kuin kannanhoidollisten poikkeuslupien tarkoituksena oli – vastata susireviireiltä esitettyihin näkökantoihin ja luoda laillinen tapa puuttua haittaa tuottaviin yksilöihin ja näin ehkäistä laittomia susien tappamisia.

Keijo ei näe poikkeuslupien myöntämistä hyödyllisenä.

– Ei se ole mikään peruste, jos susi kävelee sadan metrin päästä talosta, että poliisi antaa luvan tappaa sen. Susihan ei voi ilmassa kävellä, aina se jättää johonkin jälkiä.

Samoilla linjoilla jatkaa Säynevirta. Hänen mukaansa sudet eivät saa elää niiden luontaista elämää missään vaiheessa. Joko käynnissä on sudenmetsästyksen kausi tai sitten salametsästäjät ovat niiden perässä.

– Sudet ovat jatkuvan häirinnän ja jahdin alla ympäri vuoden. Susilaumat pyritään pitämään liikkeellä ja niiden elämää häiritään, niin että laumat hajoavat. Sen avulla koetetaan saada yksittäisiä susia lähemmäs asutusta, jotta saataisiin lisää sudenkaatolupia.

Lisäksi Säynevirran mukaan jokainen ammuttu susi tutkitaan erikseen. Ne avataan ja katsotaan, missä kunnossa eläin on ollut.

– Susista löytynyt vanhoja, koteloituneita hauleja, eli näitä eläimiä on koitettu tappaa aikaisemminkin. Ne ovat haavoittuneet ja eivät ole pystyneet metsästämään niiden luontaista riistaa. Näissä tapauksissa eläimet tulevat usein asutuksen lähelle hakien helppoa riistaa. Ja sitten ne ammutaan luvalla.

Puolestaan Kuopion pääpoliisiaseman päällystövastaava Harri-Pekka Pohjolainen näkee, että susikanta on elpynyt juuri kannanhoidollisista syistä.

– Suunta on parempaan. Salametsästyksen paine on laskenut.

"Yksittäistapauksia on varmasti"

Keijon mukaan metsästyksen edunvalvontajärjestöissä ei ymmärretä, miten iso ongelma salametsästys Suomessa on.

– Olen ollut yhteydessä Metsästäjäliittoon, niin kyllä siellä vähätellään tätä touhua. Etelässä on hirmu vaikea salametsästää mitään, kun se on niin tiheään asuttu, mutta täällä on ihan eri asia.

Myös Sami Säynevirta on ihmeissään edunvalvontajärjestöjen toiminnasta.

– Yksi erikoinen piirre on se, että Suomessa on metsästyksen edunvalvontajärjestöjä, mutta he eivät ole puuttuneet riittävällä vakavuudella tähän ongelmaan.

Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan metsästys on hyvin organisoitu ja säädelty harrastus, johon rikollinen toiminta ei kuulu.

– Metsästäjät ovat hyvin lainkuuliaisia, sillä harrastusvälineitä eli aseita ei saa, jos on rikosrekisteri tai on jäänyt kiinni jostain väkivallanteosta.

Suomen Metsästäjäliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että lainsäädäntö ja metsästykseen liittyvät lupa-asiat olisivat sellaisia, että ihmiset olisivat tyytyväisiä. Simeniuksen mukaan salametsästäjä on usein yksittäinen henkilö, johon liitto ei pysty suoraan vaikuttamaan.

– Pyrimme opastamaan metsästäjiä ja tuomaan asioita esille, että salametsästys ei tule harrastaa. Yksi tällainen informoinnin aihe on muun muassa se, että metsästyksen maine ja laillisten lupien saanti hankaloituu salametsästyksen vuoksi.

Salametsästys on törkeä metsästysrikos

Finlexin mukaan salametsästys on törkeä metsästysrikos. Törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Laki tuli voimaan vuonna 2011. Suomessa ketään ei ole tuomittu salametsästyksen vuoksi vankilaan.

Kuopion pääpoliisiaseman päällystövastaava Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan rangaistukset ovat yleensä sakkorangaistuksia sekä ehdollisia rangaistuksia.

– Lisäksi kiinni jäänyt salametsästäjä menettää metsästysluvan, aseet sekä mahdollisesti myös autot ja kelkat. Tämän lisäksi nuoresta sudesta täytyy korvata 4 500–5 000 euroa ja aikuisesta sudesta 9 000 euroa.

Pohjolaisen mukaan Kuopion poliisille tulee noin kymmenen ilmoitusta vuodessa. Luku on sama myös Kainuussa, Lapissa puolestaan liikutaan vielä pienemmissä luvuissa.

– Noin kymmenen prosenttia tapauksista tulee valvontaviranomaisten tietoon. Osa vihjeinä ja osa viranomaisten omina havaintoina.

Kainuun rajavartiostolle tulee vuosittain kansalaisilta tai muilta viranomaisilta 15–20 vihjettä liittyen metsästysrikoksiin tai -rikkomuksiin.

Salametsästystapauksista tulee ilmi vain jäävuoren huippu, koska resursseja tutkimuksiin ei ole riittävästi. Salametsästyksestä on vaikeaa jäädä kiinni.

– Tuolla korvessa, se kiinnijäämisen riski on melko pieni. Valvonta on heikkoa, kertoo Keijo.

Luontoliiton Sami Säynevirran mukaan vaikenemisen kulttuuri on vahva erityisesti pienillä paikkakunnilla.

– Yksi asia on sosiaalinen paine. Pienemmillä paikkakunnilla ihmiset eivät uskalla ilmiantaa henkilöitä, jotka ovat mukana salametsästyksessä, koska kaikki tuntevat toisensa.

Lähetetty: **Ti Kesä 06, 2017 5:00 pm**

.6.2017 klo 14:52 0
Mittava salametsästys paljastui Pietarsaaressa
Viittä nuorta ihmistä epäillään Pietarsaaren Vestersundinkylässä ja lähialueilla toteutetusta suunnitelmallisesta salametsästyksestä. Poliisin tietoon on tullut viitisenkymmentä tapausta, joissa on ammuttu metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja jäniksiä.
Tutkintanimikkeet ovat metsästysrikos, ampuma-aserikos ja eläinsuojelurikos. Toiminta on ollut kaikin puolin luvatonta.

Epäillyt ovat 17–27-vuotiaita miehiä ja naisia ja kotoisin Pietarsaaren seudulta. Kolme heistä on ollut pidätettynä esitutkinnassa.

– Pääosin eläimet on ammuttu auton avoimesta ikkunasta 22-kaliiperisella, kiikaritähtäimellä varustetulla pienoiskiväärillä, rikoskomisario Ove Storvall kertoo.

Suurimmaksi osaksi ammutut eläimet on jätetty maastoon, myös haavoittuneina. Storvall ei löydä teoille järjellistä motiivia.
– Sehän tässä askarruttaa, että miksi näin käyttäydytään. Aika huolestuttavia piirteitä tässä on.

Tapaus alkoi selvitä kolmisen viikkoa sitten, kun Vestersundinkylästä löytyi luvatta ammuttu metsäkauris. Poliisi pääsi omien samanaikaisten havaintojensa perusteella mahdollisten tekijöiden jäljille.

Kuulusteluissa alkoi selvitä salametsästyksen todellinen laajuus. Toiminta on jatkunut viime syksystä lähtien.

Enimmäisrangaistus metsästysrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta. Esimerkiksi kauriiden ja valkohäntäpeurojen luvattomista kaadoista voi joutua maksamaan satojen eurojen korvaukset eläimeltä.

Esitutkinta valmistuu ja tapaus siirtyy syyteharkintaan syksymmällä.

Lähetetty: **Pe Kesä 09, 2017 10:13 am**

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/35 ... isSuomessa

9.6.2017

Turun Sanomien tietojen mukaan Varsinais-Suomen susialueella on ammuttu laittomasti susi. Poliisi vahvistaa tutkivansa suden salametsästystä.

– Kyllä, meillä on suden salametsästysjuttu tutkinnassa. Teon epäillään tapahtuneet vuonna 2015 , kertoo jutun tutkinnanjohtaja Matti Airaksinen Lounais-Suomen poliisista.

– Rikos on tapahtunut Lounais-Suomen alueella, tämän enempää en paikkaa tarkenna.

Nyt rikostutkinnassa oleva juttu on ensimmäinen Lounais-Suomen susilaumoihin kohdistunut suden salakaatojuttu.

Aiemmin poliisi on selvittänyt alueella tapauksia, joissa kuolleesta sudesta löytyi koteloituneita hauleja. Haulien ampujasta ei saatu tietoa, eikä sekään selvinnyt, olivatko eläimen vammat syntyneet Lounais-Suomen alueella.

– Nyt tutkittavassa tapauksessa epäiltynä on yksi henkilö. Lisäksi poliisi on pyrkinyt selvittämään, liittyykö tapahtumiin muitakin osallisia, Airaksinen sanoo.

Poliisi tutkii juttua törkeänä metsästysrikoksena, koska epäillyn teon kohteena on suurpeto. Lain mukaan kyseisestä rikoksesta seuraan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keskiviikkona julkistamien tilastojen mukaan Suomen susimäärä on pienentynyt neljänneksellä viime vuoteen verrattuna. Kun maaliskuussa 2016 Suomessa jolkotteli arviolta 200–235 susiyksilöä, tänä keväänä määrä oli enää 150–180 sutta.

Missä susia, siellä salametsästäjiä. Kuten tässä ketjussa on jo mainittu, ainakin Pöytyällä on metsästäjiä kärynnyt salakaadoista ennenkin, mm. "pihasusijahdin" yhteydessä ammuttiinkin "vahingossa" kirkkaan keltaista pantaa kantanut pantasusi ja vanhoja ammuksia on löydetty kaadettujen susien tassuista , joten perinteitä seudulla on.

Haavakoksi ampumallahan saadaan terveestä, normaaliin saalistukseen pystyvästä sudesta näppärästi "pihasusi". Sitä jahdatessa voikin sitten sattua jos mitä vahinkoja. Voi vaikka kaatua väärä susi. Tai useampi...

Olisikohan taas salametsästelty josssain noilla tienoilla?

Lähetetty: **To Kesä 22, 2017 1:40 am**

'
Yksi pantasusi lisää nurin, ja yksi ilman pantaa jolkutellut.

https://yle.fi/uutiset/3-9680479

21.6.2017

Mio-pantasusi salakaadettiin Nurmeksessa – syyttäjä vaatii vankeutta ja jopa 9 000 euron korvausta

Hyväkuntoista urossutta oli ammuttu useita kertoja haulikolla.

Nurmeksessa tapahtunut suden salakaato on edennyt käräjäoikeuskäsittelyyn.

Luonnonvarakeskuksen pannoittama Mio-niminen susi ammuttiin Nurmeksessa viime vuonna marraskuussa. Hyväkuntoista ja juuri lisääntymisikään tulossa ollutta urossutta oli ammuttu useita kertoja haulikolla.

Tekijäksi epäilty mies on poliisin esitutkinnassa tunnustanut ampumisen.

Syyttäjä vaatii miehelle vähintään yhtä vuotta ehdollista vankeutta sekä enintään kymmenen vuoden metsästyskieltoa. Lisäksi miehen tulisi korvata valtiolle jopa yli 9 000 euroa metsästetystä sudesta.

Jutun käsittelyn aloittanut Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antaa tuomionsa heinäkuun puolivälissä.

Kaikkiaan jutussa on syytettynä neljä miestä. Yhtä heistä epäillään rikoksentekijän suojelemisesta.

Susi salakaadettu Tohmajärvellä?

Poliisi tutkii mahdollista suden ampumistapausta Tohmajärvellä.

Poliisi sai sunnuntaina ilmoituksen kuolleesta sudesta Ahvenvaaran Heinälamminkankaalla.

Eläimen ruhossa olevien vammojen perusteella poliisi epäilee, että sutta on ammuttu. Ruho oli jo mätänemistilassa, joten tarkka tapahtuma-aika tai mahdollinen ampumapaikka ei ole tiedossa.

Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan epäillystä törkeästä metsästysrikoksesta, josta ankarin rangaistus on neljä vuotta vankeutta. Kuollut susi on lähetetty tutkittavaksi elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan.

Poliisi kaipaa vihjeitä tapaukseen liittyen.

Lähetetty: **Ke Syys 06, 2017 2:27 pm**

6.9.2017

Kuusamossa on ammuttu pentukarhu. Asiaa tutkiva Kainuun rajavartiosto epäilee tapausta törkeäksi metsästysrikokseksi.

Karhun kaato tapahtui luvallisen karhunmetsästyksen yhteydessä.

– Alustavan tutkinnan ja asiantuntijalausunnon mukaan ammuttu karhu on alle vuoden ikäinen. Alle vuoden ikäisen karhun metsästäminen on kielletty, muistuttaa tutkinnanjohtaja Heikki Koponen Kainuun rajavartiostosta.

Koposen mukaan epäilys rikoksesta on vahva.

Tapauksen tutkinta jatkuu karhun iän lopullisella varmistamisella.

– Tutkimme myös metsästystapahtumaa ja kaatoon liittyviä asioita, Koponen kertoo.

Koposen mukaan metsästystapahtumassa oli mukana paikkakuntalaisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä.

Karhunpentu kaadettiin 2. syyskuuta Pohjois-Kuusamossa. Pentu oli naaras.

Jokunen tonni sakkoa luvassa, jos törkyisenä menee läpi, luulisin. Kun se jaetaan koko metsästysporukan kesken niin ei se paljoa tee pekkaa päälle ja kaisaa kohden.

Hauska nähdä kootut selitykset oikeudessa, jos osuvat okulaariin netin suurissa syövereissä.

Lähetetty: **Ke Syys 13, 2017 3:00 pm**

Vanellus kirjoitti:Millä perusteella marjastajien ja sienestäjien liikkuminen metsissä on laajempaa kuin metsästäjien? Uskaltaisin epäillä, että asia on juurikin päinvastoin.

Millä perusteella ei? Kun ajattelee marjastajien ja metsästäjien lukumäärää ja harrastuksen luonnetta, niin rohkenen olla eri mieltä.

Laillisesti metsästävällä ei pitäisi olla mitään asiaa lupa-alueen ulkopuolelle. Tämä rajaa liikkumisen tietylle alueelle. Marjastus on jokamiehen oikeus, joten vastaavia rajoituksia ei ole.

Yksittäinen metsästäjä saattaa esimerkiksi harvalukuisia kanalintuja jahdatessaan joutua kulkemaan alueella ristiin rastiin yrittäessään löytää ne viimeisetkin vielä elossa olevat, joten juuri hänelle saattaa kilometrejä kertyä. Kuitenkin, kun kaikkien metsästäjien ja marjastajien kilometrit lasketaan yhteen, niin metsästäjät jäävät kirkkaasti toiseksi, vaikka mukaan laskettaisiin talvikuukaudetkin.

Tämän tietäen on kummallista, miksi varsinkin karhut miltei aina hyökkäävät aseistetun metsästäjän kimppuun mutta jättävät marjastajat rauhaan, vaikka lisäbonuksena olisi hyvässä lykyssä ämpärillinen marjoja, joille karhut ovat tunnetusti persoja.

Lähetetty: **Ke Syys 13, 2017 3:26 pm**

Eddie Hitler kirjoitti:Pedot liikkuvat paljon aktiivisemmin ilta- ja aamuhämärissä kuin keskellä päivää, jolloin keskiverto marjamies lähtee metsään... ...Sunnuntaimarjastaja käy usein myös huomattavasti harvemmin metsässä kuin kolmekin kuukautta päivittäin samoileva jäniskoiran omistaja. Etenkin talviaikaan.

Ks. edellinen postaus. Sitäpaitsi se jäniskoiran omistaja kävelee vain passiin odottelemaan ja koira hoitaa etsinnän ja ajamisen. Tai sitten esimerkkimetsästäjäsi on kehittänyt jonkin aivan uuden koiran avulla toteutettavan jäniksenmetsästysmetodin. Olisit nyt kertonut saman tien mikä se mahtaa olla.

Eddie Hitler kirjoitti:Lisäksi marjastajat eivät pääsääntöisesti kulje niin syvällä metsässä kuin riistan perässä kulkeva metsästäjä.

Niinkös luulet? Mihin tämä höpötys perustuu? Kyllä kuule ne marjastajat kulkevat syvissäkin metsissä. He eivät myöskään kyyhöttele tuntitolkulla passissa odottelemassa että jotain ilmestyy ammuttavaksi, vaan liikkuvat kukin kuntonsa mukaan marjojen perässä kaiken aikaa eväs- ja kahvipausseja nyt tietysti lukuun ottamatta.

Tietämättömille tiedoksi, että kun metsästäjä on passissa, hän odottelee paikallaan saaliin ilmaantumista ampumahollille.

Lähetetty: **Ke Syys 13, 2017 5:44 pm**

Eddie Hitler kirjoitti:Aloitusviesti täynnä olkiukkoja

Kuten esimerkiksi? Ei siinä ole yhtään olkiukkoa kuule. Vastineessasi sen sijaan on.

Eddie Hitler kirjoitti:hyvä alku keskustelulle.

Kiitos! Tarkoitus olikin laittaa aloitusviestiin muutama perusteltu kommentti keskustelun pohjaksi.

Eddie Hitler kirjoitti:Todellisuudesta vieraantuneet susihyysärit estävät järkevän keskustelun aiheesta niin totaalisesti että sietämättömäksi päässyt susitilanne saa kansalaisia ryhtymään laittomuuksiin. Jotka taasen lisäävät vettä myllyyn ja kierre on valmis.

Eddie Hitler kirjoitti:Arvot vaan ovat menneet niin päälaelleen monella että pedot ovat ihmisiä tärkeämpiä. Omaisuudella ja kotieläimilläkään ei ole susifanille mitään arvoa, lampurille ja koiranomistajalle sanotaan vaan että oma moka, kyllä sudenkin syödä pitää.

Ja sinä syyttelet muita olkiukkojen pystyttelemisestä...

Eddie Hitler kirjoitti:Susia on _paikoittain_ ihan helvetisti liikaa, tämä on ihan silkka fakta.

Kyllä se on silkkaa ihan jotain muuta. Millähän paikoin susia on "ihan helvetisti liikaa"? Faktat pystytään yleensä perustelemaan. Tätä väitettä et pysty todistamaan todeksi eikä pysty kukaan muukaan, koska se on täyttä tuubaa.

Eddie Hitler kirjoitti:Ei kai kukaan muuten oikeasti usko että susi on vähääkään uhanalainen otus?

Se on erittäin uhanalainen. Sinä se vaan esität vankkoja mielipiteitä metsästyksestä ja susien määrästä Suomessa vaikka olet näemmä ulkona kuin kuoriämpäri. Niin kujalla, niiin kujalla.

Ei kai sinulla muuten oikeasti ole aseenkantolupaa tai jonkin metsästysseuran jäsenyyttä? Ei kai sentään?

Tässä tutkittua tuoretta faktaa aiheesta:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... 9365a7-500

Salametsästyksen laajuus paljastui: Yli puolet metsästetyistä pantasusista on tapettu laittomasti

Tuore tutkimus kertoo, että salametsästäjien tähtäimeen valikoituu usein juuri pannoitettu eläin.

12.9.2017

Susien määrä on heilahdellut Suomessa reilusta sadasta 300 yksilöön 20 viime vuoden aikana.

Salametsästyksen on epäilty selittävän erittäin uhanlaisen lajin rajua kannanvaihtelua. Laiton pyynti on piilorikollisuutta, virallisissa tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu.

Tohtorikoulutettava Johanna Suutarisen väitöstutkimus paljastaa ensi kertaa salametsästyksen laajuuden: lähes puolet kaikista lähettimellä varustetuista susista on tapettu salaa.

Vuosina 1998–2014 kuolleista 91 pantasudesta 52 metsästettiin laittomasti, vain 29 laillisesti. Lisäksi 31 satelliittisutta oli kadonnut jäljettömiin.

”Toivottavasti nyt loppuu keskustelu siitä, onko salametsästystä vai ei”, Suutarinen sanoo.

Data on kerätty pantojen paikannustiedoista, kuolinsyyselvityksistä ja susitutkijoilta.

”Pelkät huhupuheet ilman pantasuden yksilöiviä tietoja salametsästyksestä on sensuroitu pois.”

Laittomasti tapettuja pantasusia saattaa olla vielä enemmän kuin 52. Osa kadonneista eläimistä on voinut hävitä lähettimen teknisen vian takia, mutta osa salametsästyksen vuoksi.

”Arvio pantasusien laittomasta metsästyksestä on konservatiivinen, varman päälle tehty, vaikka konkreettista näyttöä kaikista kadonneista tapauksista ei ole.”

Tulokset on julkaistu hiljan Biological Conservation-tiedelehdessä.

TUTKIMUKSEN päätuloksia on, että salametsästys vaihtelee paljon vuosittain. Vähimmillään laiton pyynti verottaa noin kymmenyksen koko kannasta, suurimmillaan jopa 30–40 prosenttia.

Suhteellisesti eniten salametsästäjien tähtäimeen valikoituu tutkimuseläimiä.

”Susiviha perkelöityy pantasuteen. Se vaikuttaa olevan houkutin, trofee metsästäjälle”, Suutarinen sanoo.

”Laji katoaisi Suomesta kokonaan, jos kaikkien susien salametsästys olisi yhtä yleistä kuin pantasusien.”

Sekä laillinen että laiton pyynti kohdistuu usein laumojen lisääntyviin aikuisiin. Luvatta tapetuista 52 pantasudesta 37 oli alfasusia. Pesivien urosten ja naaraiden tappo romahduttaa äkkiä kannan. Hajonneen lauman nuoret yksilöt taas hakeutuvat helpommin lähelle asutusta, etsimään ravintoa.

”Rinnakkaiselo ihmisen ja suden välillä vaikeutuu”, Suutarinen sanoo.

SALAMETSÄSTYS on reagoinut susien määrän kasvuun. Vuonna 2008 lopussa susia oli 260. Seuraavana vuonna kanta romahti.

”Näyttää siltä, että 200 sutta on Suomessa sietokyvyn haamuraja”, Suutarinen sanoo.

”Kun kanta on sitä suurempi, laiton metsästys vaikuttaa yltyvän.”

Kannanhoidollinen sudenmetsästys alkoi vuonna 2015. Myöntämällä lisää lupia maa- ja metsätalousministeriö yrittää kitkeä laitonta pyyntiä ja liennyttää petovihaa.

”Aluksi salametsästys väheni. Mutta näyttä siltä, että vuonna 2016 laiton pyynti taas lisääntyi”, Suutarinen sanoo.

Väitöstutkija toivoo, että hänen tuloksiaan hyödynnetään laillisen pyynnin määrittelyssä ja metsästysrikosten torjunnassa.

”Metsästäjien pitäisi myös puuttua ryhmäkurilla salametsästykseen”, Suutarinen sanoo.

”Kun yksi töpeksii, kaikki kärsivät.”

Luonnonvarakeskus Luken viimeisimmän arvion mukaan maaliskuussa 2017 Suomessa jolkutti 150–180 sutta. Kanta oli supistunut vuodessa neljänneksen, noin 50 yksilöä.

Todennäköisin syy susikatoon oli talven 2015–2016 korkea aikuiskuolleisuus, ”mikä on omiaan alentamaan kannan pentutuottoa”. Luke ei arvioinut, kuinka moni lisääntyvistä aikuisista oli menehtynyt laittoman pyynnin takia.

Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Suomen puolella liikkuu neljätoista laumaa.

MURHA.INFO

Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Salametsästäjien mafia Itä- ja Pohjois-Suomessa

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset

Re: Metsästys- ja kalastusrikokset