MURHA.INFO

Tää vois nyt olla vaikka Howlerille ihan kuvankin takia...

Susi ulvoo kuuta synkän taivaan, kertoo sille huolensa,
ja pyytää tähteä ensimmäistä toteuttamaan toiveensa,
susi ulkoo pitkään ja hartaasti kunnes maat ja taivaat raikuvat,
ja lauman jäsenet, vanhat ja nuoret, ne päitään puistavat...

Joskus vuosia sitten tuon raapustin...

Iloista paskaa, hirveetä, teennäistä shittiä...poistan.

Rintoja, perseitä, sääriä, pitkiä hiuksia,
hyväntuoksuisia hajuvesiä, laihoja, lihavia,
kauniita ja rumia, ylimielisiä, masentuneita,
hoitsuja, kokkeja, sihteereitä, kassaneitejä,
promotyttöjä, huoria.

Vapaana, naimisissa, seurustelevia ja pettäviä. Onhan noita
naisia joka lähtöön. Kirjoittaisin jotain kiehtovaa, syvällistä ja
mielenkiintoista naisista juuri nyt, mutta ei ole mitään kerrottavaa.
Sitten kun lopetan ja olen hiljaa, olen löytänyt jonkun. Se aika
koittaa vielä ja tulette huomaamaan. Yksinäisyys katoaa.

Ajaa yöhön autolla on jotain. Ei tarvitse väistellä kiireisiä ihmisiä,
työstä tulevia, työhön meneviä. Päivällä hakea katsetta väkijoukossa, ihmiset ovat kuin muurahaisia. Juoksevat kuin viimeistä päivää karkuun omia haamujaan, jotka iskevät pysähtyessä. On vain niin helppo juosta elämän ohi seitsemästä kolmeen, kahdeksasta neljään. Kaikki tuo vain miellyttääksesi jotain muuta kuin itseäsi. Minimipalkalla painaa vihaamaasi työtä, jotta emäntä saa käytetyn Nissanin, se vasta on elämää.

Lomat ovat pahasta, älä pidä lomaa, koska töiden alku on aina vaikeampaa. Juokse kuin viimeistä päivää pomonpelko perseessä. Mieti pomoa ja työtä aamulla, mieti päivällä, illalla ja yöllä näe unia huomisen kiireistä. Kellokortti on sinun kohtalosi, sitä et pysty kusettamaan. Se odottaa sinua aamulla aina yhtä armottomana, eikä se jätä sinua vapaallakaan. Kymmenet muut nöyryytetyt odottavat jonossa perässäsi, heillä on sama kohtalo kuin sinulla, olet vihdoinkin löytänyt yhteyden kanssaihmisiin.

Tirskiksestä on tullut mun uusi idoli tän ketjun myötä

hienoja juttuja. itse en osaa runoja kirjoittaa mut on mukava lukea toisten tekstejä. laitan kyllä tänne heti jos jotain keksin!

Joitain omia suosikkejani, jotka aikanaan tekivät minuun niin suuren vaikutuksen, että opettelin ne ulkoa:

Tänä yönä
minä taas
näen unta sinusta,
kuulen huuliltasi
sanat
joita ne eivät koskaan lausuneet
eivätkä koskaan lausu:
että
sinä rakastat minua.

-Henry Parland

Allena var jag,
han kom allena;
förbi min bana
hans bana ledde,
han dröjde icke,
men tänkte dröja,
han talte icke,
men ögat talte. -
Du obekante,
du välbekante!
En dag försvinner,
ett år förflyter,
det ena minnet
det andra jagar;
den korta stunden
blev hos mig evigt,
den bittra stunden,
den ljuva stunden.

-Johan Ludvig Runeberg

(Melko modernin oloinen runo Runebergilta romantiikan ajan tuotokseksi, muuten!)

Miten paljon surua
unessa viime yönä:
kuljin puistossani niin kuin ennen.

Vaunuja virtanaan,
hevoset kuin lohikäärmeet
ja kevättuuleen kohosivat kukat ja kuu.

- Tuhat vuotta vanha kiinalainen runo, suom. Pertti Nieminen, runoilijan nimeä en nyt muista

Eivät sanat tule väkisin. Sanovat, että yrittänyttä ei laiteta ja vain vahvat selviävät. Mutta jos maailmaa katsoo tarkemmin, huomaa, että heikot kiehtovat enemmän ja vahvuuskin on vain heikkouden huolellista peittämistä. Elämäänsä miettiessä ja ympärillä olevia katsoessa näkee julman totuuden: eivät ne vahvat niin hyviä olekaan näyttelemään.

Vahvat luulevat olevansa vahvoja ja luulevat pystyvänsä mihin vain, mutta eivät kuitenkaan ole saavuttaneet yhtään mitään. Ennen kuin huomaakaan, ovat onnenrippeet lentäneet jonnekin kauas taivaalle tavoittamattomiin. Väistämätöntä on vain yksi asia: ylhäältä ei ole kuin yksi suunta ja sen suunnan osaatte varmasti arvata. Kulissit kaatuvat ja menestyksen tuoma ylpeys vie alemmaksi, kuin heikkoutensa hyväksyminen. Mitä se menestys sitten on? Vahvuutta on näyttää heikkotensa.

Saatana
mielipuolista paskaa
suusta syöstyä kuonaa
ole hiljaa loneli
hiljaisuus on voima
sinun tapauksessasi

Kyllä mun runot parempaa paskaa on kuin sun

ruskan tuoksuinen yö
rankkasade tuulilasiin lyö
elämän tuska päätä puristaa
valkeat rystyset rattia rutistaa
jalka kaasupedaalia painaa
mieltä niin moni asia vaivaa
päätän vielä kestää hetken
ummistan silmät ja päätän elämän retken

Loneli
se ero
meissä on
(jumalille siitä kiitos)
että sä
rutistat tosissaan
ja mä heitän ripulisettii

Totta, helppo on ripulisettiä heittää, kun kyky ei muuhun riitä,
pönttöä maalailla, se on johnnyn lahja ja taiteenlaji sekin.

Kas Johnny veikkokin pääs linnasta,
kysymys olikin vaan hinnasta.
Ed palsamoi ruumit pinnasta,
nähden unta Rimmasta.
Nyt runosuoni stoppas laukkansa mun rinnasta,
parempi jos pakkais laukkunsa.
Koiratkin lakkais haukkunsa.

Murderdolls - I take drugs

http://www.youtube.com/watch?v=oZGW8Gjwsp0

PinkCatz kirjoitti:Tää vois nyt olla vaikka Howlerille ihan kuvankin takia...

Susi ulvoo kuuta synkän taivaan, kertoo sille huolensa,
ja pyytää tähteä ensimmäistä toteuttamaan toiveensa,
susi ulkoo pitkään ja hartaasti kunnes maat ja taivaat raikuvat,
ja lauman jäsenet, vanhat ja nuoret, ne päitään puistavat...

Aww, thanks, jos oman nimikkorunonkin sain! Heha, olisiko m.info sitten lauman jäsenet jotka puistelee päätään kun minä suomennan ja teorioitani heitän ihan kunnon vauhtia?

/Muoks. Laitetaas joku oma runo pitkästä aikaa.

Sydämeni pakahtuu surusta,
siniset silmäni täyttyvät kyynelistä,
kun eihän tästä pahuuden sumusta
enää löydä yhtään mitään järjellistä!

Toinen kohdistaa murhanhimonsa ventovieraaseen,
kun taas toinen tappaa rakkaimpansa.
Tätä hulluutta minä ymmärrä en,
miten joku voi pahuudelle myydä sielunsa?

Voimmeko me kääntää selkämme,
voimmeko ummistaa silmämme pahuudelta?
Voimmeko enää pelastaa sydämemme,
voimmeko pelastaa enää edes itseämme karulta todellisuudelta?

Minä en kykene kertomaan...

Vaihteeksi taas lyriikoita:

------------------------------------

Ei maailma muutu, ei
Ahtaissa koloissaan
ihmiset odottaa
aurinkoa nousevaa

Kuka jyrsii toista,
toisen tekoja, ja moista
pitää hyvänään
Ei muuta nähdäkään

Aika ajast’ pakenee
Mutta ei mitään tee
ihminen luolassaan
Hän osaa vain odottaa

Kuka uskaltaisi teon
tehdä, jota kuviteltu ei
Ulos ajettaisiin sellainen
uhkineen kuitenkin

- Kuka uskaltaa,
kuka uskaltaa
jousen taivuttaa?

Joku aloitti sen juoksun
jota toiset seurasi ja toiset ei
Kevään varovaisen tuoksun
tunsi yksinäinen, ja hei

se palkitsi uskaliaankin
Näky, jota aiemmin ei ollut
Nyt on maailma toisenlainen
Ei paluuta entiseen

Kun kerran alkaa muutos
avautuu portit raolleen
Niiden raoista voi nähdä
aika kauas avaruuteen

Kuka tarvitsee
niitä, jotka uskaltaa
elää, unelmia tavoittaa
ja muuttaa maailmaa?

- Kuka uskaltaa,
kuka uskaltaa
jousen taivuttaa?