MURHA.INFO

URSA kirjoitti:
Joo joo, kumma juttu kun lentäjä ehti kuitenkin uutisten mukaan "antaa käskyn hätäpoistumiseen."

Spider kirjoitti:^ Taisi olla vain kaksi naista kyydissä.

Wagner kirjoitti:Koneeseen tuli vika, se sakkasi, piloottin tuli ehkä hätävika, se hyppäsi.

Pilootin tehtävänä on oikaista sakannut kone ja mahdollistaa kaikkien pelastuminen.

Wagner kirjoitti:Koneeseen tuli vika, se sakkasi, piloottin tuli ehkä hätävika, se hyppäsi.

Pilootin tehtävänä on oikaista sakannut kone ja mahdollistaa kaikkien pelastuminen.

Pilootin hypättyä kone meni ohjaamattomana syöksykiertoon; siitä pelastui vielä kaksi pilootin vieressä istunutta tahoa, mutta syöksykierre G-voimineen tekivät muiden pelastautumisesta hyppäämällä hankalaa.

Sivullisen kuvaamassa videossa koneessa olivat siivet ja pyrstö tallella maahan saakka: turhaa siten on selitellä siiven murtuneen ennen onnettomuutta.

Sakkaus ja syöksykierre niistä oikaisuineen ovat lentäjältä vaadittavia taitoja.

Mahdollisesti jokin paikallinen hyvävelisysteemi voisi selittää lentäjän soveltumattomuuden
tilanteisiin, joissa vaaditaan hyvää lentotaitoa ja hyvää moraalia pitää kone vaikka liidossa
hyppääjien poistumisen varmistamiseksi.

Lähinaapurissamme ja jenkeissä jopa matkustajalantokoneella on liidetty maahan ilman matkustajien hengenmenetyksiä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Scandinavi ... _lento_751

Siellä tosin vaatimukset lentäjille ovat muuta luokkaa kuin ilmailukehitysmaassamme...

Jämijärven lentoturmasta selvinnyt AL:lle: Kaikki tapahtui refleksinomaisesti

Sunnuntai 15.6.2014 klo 02.20

Tamperelainen Marko Mäkelä, 41, ei vieläkään ymmärrä, miten hän selvisi hengissä Jämijärven lentoturmasta. Asiasta kirjoittaa Aamulehti.

Jämijärven lentoturmassa sai huhtikuussa surmansa kahdeksan laskuvarjohyppääjää, jotka eivät onnistuneet pääsemään syöksyvästä koneesta ajoissa ulos.

Turmasta selvisi vain kolme miestä, joista yksi on Mäkelä.

Mies kertoo Aamulehden haastattelussa havainneensa koneen tehneen ensin epämääräisen liikkeen, jonka myötä koneen nokka nyökkäsi alas. Tästä seurasi pomppu, joka paiskasi kaikki koneessa olleet kattoon.

Mäkelä ymmärsi heti, että nyt oli tosi kyseessä. Hän ei tosin vieläkään käsitä, miten onnistui änkemään pienestä lentäjän ovesta ulos kaikkine varusteineen.

- Kaikki tapahtui refleksinomaisesti. Ei siinä voinut jäädä mitään miettimään, hän sanoo.

Mäkelän varavarjon laukaisi painelaukaisin 230 metrissä. Se merkitsee suunnilleen samaa kuin hyppäisi Tampereen Näsinneulasta.

Lähde: Aamulehti
JENNA HEINO
[email protected]

Mäkelän varavarjon laukaisi painelaukaisin 230 metrissä. Se merkitsee suunnilleen samaa kuin hyppäisi Tampereen Näsinneulasta.

-VF- kirjoitti:

Mäkelän varavarjon laukaisi painelaukaisin 230 metrissä. Se merkitsee suunnilleen samaa kuin hyppäisi Tampereen Näsinneulasta.

Näsinneulan kattokorkeus on 124 metriä ja antennin kärki on 167,9 metrin korkeudessa, eli ei se nyt ihan suunnilleen sama asia ole.

L2014-02 Kahdeksan laskuvarjohyppääjän kuolemaan johtanut lento-onnettomuus Jämijärvellä 20.4.2014

Jämijärven lento-onnettomuus paljasti lukuisia puutteita hyppylentotoiminnan turvallisuudessa

Jämijärvellä 20. huhtikuuta 2014 tapahtuneen lento-onnettomuuden taustalla oli useita syitä, jotka liittyivät sekä lentokoneen rakenteisiin että sen käyttötapaan. Onnettomuudessa kuoli kahdeksan koneessa ollutta laskuvarjohyppääjää. Kolme ihmistä pelastui.

Onnettomuustutkintakeskuksen 16.4.2015 julkaiseman tutkintaselostuksen mukaan onnettomuuden välitön syy oli oikean siiven siipituen nurjahtaminen. Siihen vaikuttava voima syntyi, kun suurella nopeudella lentäneen koneen vauhti hidastui nopeasti ja koneen nokka kääntyi alas. Lentokone menetti ohjattavuutensa ja alkoi pyöriä syöksykierteen kaltaisessa liikkeessä pystyakselinsa ympäri. Siipi kääntyi alas hyppyovea vasten ja esti poistumisen.

Muita onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä oli neljä.

Siipituessa oli väsymismurtuma, joka oli syntynyt pitkän ajan kuluessa ja jota oli mahdoton havaita silmämääräisesti. Koneen vaurioiden vuoksi väsymismurtuman syntyä ei voitu tarkemmin tutkia.

Lentokoneelle aiheutui laskuvarjohyppytoiminnasta lentotuntien määrään suhteutettuna runsaasti nousuja ja laskuja. Konetta myös lennettiin usein lähes sen sallittuun maksimipainoon kuormattuna. Kumpikin tekijä lisäsi rakenteeseen kohdistunutta kuormitusta.

Kolmanneksi tapahtuneeseen vaikutti ohjaajan vähäinen lentokokemus tehokkaalla potkuriturbiinikoneella sekä puutteellinen koulutus koneen kuormauksesta ja sen vaikutuksista koneen käyttäytymiseen. Myös lentokoneen suuri paino ja massakeskiöaseman sijainti takana onnettomuuslennolla sekä ohjaajan mahdollisesti virheellinen näköhavainto horisonttitasosta vaikuttivat tapahtumiin.

Rakennussarjasta kootun lentokoneen siipiin oli myös tehty rakenteellisia muutoksia, jotka lisäsivät siipitukiin vaikuttavia voimia mutta joiden vaikutusta ei ollut selvitetty. Rakennuslupaan ei ollut haettu Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) kirjallisesti lupaa muutoksiin. Rakentamisen valvojalta ja katsastajilta puuttui tieto muutosten alkuperästä tai vaikutuksista.

Tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus antaa viisi turvallisuussuositusta.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan rajoittamaan riskiperusteisesti harrasterakenteisten ilma-alusten paikkalukua ja käyttöä laskuvarjohyppytoiminnassa sekä varmistamaan harrasteilmailun kehittämisprojektin yhteydessä, että Suomen Ilmailuliitto ry tekee hyppytoiminnalle malliohjeen, johon yhdistykset sisällyttävät hyppylentäjille tarkoitetun koulutusohjelman ja kokeet.

Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan varmistamaan, että harrasterakenteisten ilma-alusten rakennustyön valvojien ja katsastajien kokemus ja koulutus vastaavat rakennustyön sekä muutosten valvonnan vaatimuksia.

Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) suositetaan laatimaan ilma-aluksen päällikölle yksityiskohtaiset teoria- ja lentokoulutusvaatimukset laskuvarjohyppyjen lentotoimintaa varten.

Sosiaali- ja terveysministeriölle annettavassa suosituksessa toistetaan 2008 koulusurmia tutkineen lautakunnan antama suositus. Ministeriötä suositetaan huolehtimaan siitä, että vakavien onnettomuuksien psykososiaalista tukea varten käytössä on suunnitelmat, resurssit, määritellyt vastuut ja päätösvaltainen asiantunteva johto riippumatta siitä, missä onnettomuus tapahtuu tai mistä asianosaiset ovat kotoisin.

Tutkintaselostus, sitä koskeva tiedote ja lennon viime hetkiä havainnollistava animaatio ovat ladattavissa Onnettomuustutkintakeskuksen verkkosivuilta.