Iltalehti kirjoitti:
Murhasta elinkautiseen tuomittu Jape, 32, kirjoitti ylioppilaaksi vankilassa - puhelimesta kuului aamuisin: ”Hyvää koulupäivää sullekin iskä”
Tänään klo 6:30
Japen mielestä vaarallisin on tunne siitä, ettei ole mitään menetettävää. Vaikka tuomiota on jäljellä vuosia, hän tahtoo jo valmistautua elämään vapaudessa.
Terveystieto, lyhyt matematiikka, äidinkieli ja englanti. Näitä lukion oppiaineita 32-vuotias Jape on viime syksynä ja tänä keväänä sellissään päntännyt.
Jape on henkirikokseen syyllistynyt elinkautisvanki. Hän istuu tuomiotaan Helsingin vankilassa eli Sörkassa.
Vapaus jäi taakse kesäkuussa 2016. Ensimmäisenä kesänä Jape työskenteli tiskarina vankilan keittiöllä.
Muut vangit suosittelivat, että kiven sisässä kannattaisi opiskella. Saman vuoden elokuussa Jape aloitti lukiokurssien suorittamisen. Vankien opetuksesta vastaa Helsingin aikuislukio.
Vankilan harmaasävyiseen kokoushuoneeseen kulkee reitti monen sokkeloisen kulman kautta. Kaljupäinen mies istuu tuolille vastapäätä. Hän kertoo opinnoistaan ja elämästään rauhalliseen sävyyn.
Valkolakkitavoite on nyt saavutettu. Sillä on Japelle suuri merkitys.
- Olen nähnyt alustavat arvosanat, mutta eivät ne mieleen jääneet. Ällän papereita ei tullut, mutta läpi meni. Se oli tavoitteeni, hän sanoo.
- Yksin sellissä lukeminen tuntui joskus ahdistavalta. Tällaisessa ympäristössä opiskelu on haastavaa, joten nostan valkolakin merkityksen aika korkealle.
Japen käsivarret ovat tatuointien peitossa. Vasempaan käteen on hakattu kookkain kirjaimin sana Kontula. Mies on ylpeä itähelsinkiläiseen kaupunginosaan juontavista juuristaan.
Vasemmassa nimettömässä on paksu hopeanvärinen sormus.
Juhlat päälle
Vapaudessa odottaa kihlattu ja kaksi pientä poikaa. Jape on luvannut perheelleen tekevänsä kaikkensa, jotta pääsisi mahdollisimman pian pois suljetusta vankilasta. Opinnot ovat suunnitelman tukipilari.
Suljetusta vankilasta Jape voi päästä pois aikaisintaan reilun kahdeksan vuoden kuluttua. Elinkautisvangille ehdonalaiseen pääsy on mahdollista, kun vankeutta on suoritettu vähintään 12 vuotta. Myös tasavallan presidentti voi armahtaa heitä.
Aluksi lukio-opintoihin syventyminen arvelutti Japea. Viime kerrasta koulun penkillä oli kulunut yli kymmenen vuotta. Hän valmistui helsinkiläisestä ammattiopistosta ravintolakokiksi vuonna 2004.
Sen jälkeen ehti tapahtua paljon. Jape muutti omilleen 16-vuotiaana. Kokkikoulun ohessa hän teki töitä. Tuli uupumusta, jota tuntui hyvältä lääkitä juhlimisella.
Mutta ne juhlat eivät päättyneetkään.
- Siinä meni monta vuotta. En kuitenkaan voi sanoa joutuneeni vääriin porukoihin. Kaverit ovat mitä ovat. Heitä ei hirveästi voi valita. Olen kuitenkin paremmin kouluttautunut kuin useimmat ystäväni. Kun itse jatkoin opiskelua ja menin töihin, he lähtivät kulkemaan sitä toista tietä. Kavereita - ja rakkaita sellaisia - he silti ovat, Jape kertoo.
Itku tulisi
Vankilaelämässä toistuvat tarkat rutiinit. Päiviä rytmittävät opiskelut, ulkoilut, punttisalikäynnit, ruokailut ja lepoajat.
Jape hahmottaa elämänsä parin viikon jaksoissa. Kolmetuntisia perhetapaamisia järjestetään kahden viikon välein. Kerran viikossa on niin sanottu pöytätapaaminen, eli tapaaminen valvotuissa olosuhteissa.
Ilman perhettään Jape tuskin olisi jaksanut aloittaa opiskelua.
- Jos alkaisin miettimään tuomioni pituutta joka päivä, niin itkuhan siinä tulisi. Minulla on vaimo ja lapset, perheen tuki. Se on suurin voimavara, mikä vangilla voi olla. Kun pitää perheen mielessä, pysyy kaidalla tiellä.
Useat vangit menettävät perheensä tuomion takia. Hän pitää asiaa erittäin surullisena, koska silloin monen alamäki kiihtyy.
- Kaikkein vaarallisin on tunne siitä, ettei ole enää mitään menetettävää.
Jape teki rikoksensa vuonna 2014. Seurasi pitkiä keskusteluja perheen tulevaisuudesta. Voiko toista vaatia odottamaan kahtatoista vuotta?
Pari päätti pysyä yhdessä, mutta ilman rakkautta liitto ei Japen mukaan kestäisi. Heillä on takanaan noin kymmenvuotinen historia.
Pariskunnan vanhin poika on 8-vuotias ja nuorimmainen menee syksyllä esikouluun. Joka aamu Jape soittaa kotiin ja toivottaa hyvät koulu- ja tarhapäivät.
Hyvää koulupäivää sullekin iskä, kuuluu vastaus linjan toisesta päästä.
Tuskan hetkiä
Ylioppilastutkintoa on digitalisoitu asteittain vuoden 2016 syksystä alkaen. Oppiainesisältöjen lisäksi tietotekniikan pitää olla kokelaiden hallussa.
Vankilan lukio-opetuksessa on kannettavat koneet, mutta Japen mukaan niitä käytettiin harvakseltaan.
Siksi tuskaisia hetkiä teetti muun muassa terveystiedon tehtävä, jossa aineiston pohjalta piti koostaa erilaisia kuvaajia.
- Tietokoneet ovat siviilissä läsnä joka paikassa, ja tietenkin sähköiset kokeet ovat helpot niille, jotka käyttävät koneita paljon. Olisinkin kaivannut enemmän tietoteknistä opetusta ennen kokeita.
Englannin aineensa Jape kirjoitti ensin paperille, sitten koneella puhtaaksi. Tekstin tuottaminen suoraan ruudulle tuntui hankalalta. Reaali-aineeksi hän valitsi terveystiedon, koska koki sen helposti läpäistäväksi.
- Kaikkia aineita voisi toki kirjoittaa, mutta niiden yksinopiskelusta pitäisi kantaa iso vastuu. Tämä rajasi aineiden valintaa.
Matikasta Jape sanoo pitäneensä aina. Hän luonnehtii aineen opettamista vankilassa "mielenkiintoiseksi", koska kaikkien taidot eivät ole samalla tasolla.
Englanninkoe tuntui vaikeahkolta, koska vankilasta käsin itseään ei pääse altistamaan vieraan kielen käyttämisille tai esimerkiksi englanninkielisten uutisten lukemiselle.
Äidinkielenkirjoitukset menivät Japen mielestä omalla painollaan, koska hän on aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta.
Muovikassi käteen
Toiset vangit eivät Japen mielestä edes halua muuttua. Osa kanssalusijoista kuluttaa päivänsä etupäässä sellissä maaten.
- Sellaisen jälkeen et ole valmis tuonne siviiliin. Jos sinut isketään muurin toiselle puolelle pelkkä muovikassi kädessä, niin ei siinä kauan mene, kun tulet tänne takaisin. Itsestä tämä on lopulta kiinni.
Jape on kiinnostunut itsensä kehittämisestä ja ajattelee, ettei ihminen ole koskaan täysin valmis kokonaisuus.
Siksi suunnitteilla on jatko-opinnot Haaga-Helian ammattikorkeakoulun restonomilinjalla. Ammattikorkeakoulun pääsykokeet ovat kuun lopussa, ja sitä varten tankattavana on noin 150-sivuinen opus.
Jape ei vielä tarkalleen tiedä, miten pystyisi edistämään opintoja suljetusta vankilasta käsin. Avotaloon pääsyn jälkeen tilanne voisi olla toinen.
Gaudeamus soi
Suljetussa vankilassa Jape joutuu istumaan vielä useita vuosia, mutta hänen näkökulmastaan yhteiskunnan olisi tärkeintä auttaa juuri niitä, jotka ovat vapautumisen kynnyksellä. Jos valmiina olisi jonkinlainen työ- tai opiskelupaikka, rutiinit pitäisivät poissa vanhoista kuvioista.
Jape esiintyy jutussa lempinimellään. Hän halusi antaa haastattelun osoittaakseen vankienkin olevan kiinnostuneita opinnoista ja yleisesti elämässä eteenpäin menemisestä - kuten muutkin ihmiset.
- Hienoa, että vankilassa on sellaisia työntekijöitä, jotka tahtovat auttaa meitä kehittymään ja tulemaan jollakin tavalla viisaammiksi. Olen tehnyt mitä olen, kannan vastuun ja istun tuomioni.
Keskiviikkona vankilassa vietetään kevätjuhlat. Japen lisäksi ylioppilaslakki ja todistus ojennetaan Helsingin vankilassa eräälle toisellekin vangille.
Gaudeamus Igitur raikaa myös punatiilisen muurin sisällä.
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/20180524 ... 0_u0.shtml